Olet täällä

Paha, pahempi, strukturoitu sijoitustuote

Jaa Twiittaa

Viimeaikaisten, lähinnä negatiivissävytteisten lehtiotsikoiden myötä koin tarpeelliseksi avata mitä nämä paljon parjatut ”kauhusijoitukset”, eli strukturoidut sijoitustuotteet oikein ovat ja samalla oikoa muutamia väärinkäsityksiä. Pankit ja pankkiiriliikkeet ovat saaneet valtavasti kritiikkiä puutteellisesta sijoitusneuvonnasta, jonka yhteydessä erityisesti strukturoidut tuotteet on nostettu tapetille. Tällaiset tuotteet ovat rakenteeltaan monimutkaisia, mutta lähemmin tarkasteltuna hyvinkin läpinäkyviä, ainakin paljon puhuttujen kulujen kannalta. Tuotteet tarjoavat sijoittajalle mahdollisuuden muun muassa hallita sijoitussalkun tuoton ja riskin suhdetta, sekä parantaa hajautusta. Vuoden vaihteessa astuu voimaan Euroopan unionin laajuinen rahoitusvälineiden sääntelyä koskeva MiFID II – direktiivi, joka tulee parantamaan sijoittajansuojaa. Direktiivin vaikutuksesta mm. eri sijoitustuotteiden riskit ja kulut pitää tuoda entistä avoimemmin ilmi. Vastuullisesti toimivat pankit kertovat jo nyt hyvin tarkasti, paljonko sijoittaja maksaa strukturoidusta sijoituksesta kuluja, ja paljonko hän voi menettää sijoitettua pääomaa.

Miksi strukturoituja tuotteita tehdään?

Pureutumatta sen enempää yksittäisten kohutapausten taustoihin, palataan muutama tuhat vuotta ajassa taaksepäin ja mietitään miksi strukturoituja tuotteita ylipäätään on olemassa. Jo aikojen alusta saakka esi-isillämme oli tarve lukita esimerkiksi viljasatonsa hinta sopimuksella, jolla varmistettiin, että viljan ostaja maksaa tietyn summan tulevaisuudessa toimitettavasta viljasta. Näin viljelijä pystyi rauhassa viljelemään maata omiin käyttötarpeisiinsa, ja ylimenevän sadon hän pystyi myymään eteenpäin ennalta määrätyllä hinnalla. Tämänkaltaisilla erilaisilla niin kutsutuilla johdannaissopimuksilla liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä riskejä on pystytty hallitsemaan jo tuhansia vuosia, mikä on osaltaan mahdollistanut vaihdantatalouden syntymisen. Tämä alkukantainen käytäntö on toki muuttanut muotoaan arvopaperimarkkinoiden kehittymisen myötä, mutta sen taustalla oleva perusperiaate – ennalta tiedossa olevan tuloksen lukitseminen – ei ole muuttunut mihinkään. Tämä on esimerkki johdannaissopimuksesta, jossa tulevaisuuden hinta lukitaan etukäteen. Tämän lisäksi on olemassa lukematon määrä erilaisia johdannaissopimuksia erilaisiin tarpeisiin.

Tässä artikkelissa käsittelemäni strukturoidut tuotteet ovat tavalliselle sijoittajille suunnattuja sijoitustuotteita, jotka pitävät sisällään erilaisia johdannaissopimuksia sekä korkokomponentin.  Johdannaisten ansiosta tuotteilla voi olla mitä erilaisimpia tuottoprofiileja. Voidaan vaikka ennalta määritellä, että riskiä karttava sijoittaja saa vähintään yksittäiseen osakkeeseen tai osakeindeksiin sijoittamansa pääoman takaisin. Tällaista tuotetta kutsutaan pääomaturvatuksi sijoitustuotteeksi. Samalla tavalla enemmän riskiä sietävä sijoittaja voi toisenlaisella tuotteella tuplata osakkeiden arvonnoususta saatavan tuoton. Tällöin tosin ei voida taata pääomaturvaa, jolloin riski sijoitetun pääoman menettämisestä on suurempi. Suomessa pääomaturvattujen sijoitustuotteiden suosio kasvoi 90-luvun alun laman jälkeen, kun markkinoilla heräsi ajatus, että voisiko osakemarkkinoille sijoittaa rajatulla riskillä, mutta säilyttäen mahdollisuus osakkeiden arvonnoususta hyötymiseen.

Käsite strukturoitu sijoitustuote pitää sisällään monenlaisia eri variaatioita. Vaihtoehtona on vivutettuja, kuponkia maksavia tai pääomaturvattuja sekä osakkeisiin, luottoriskiin, valuuttoihin tai vaikkapa hyödykkeisiin sijoittavia ratkaisuita. Pääsääntöisesti tällaisella tuotteella tarkoitetaan pankin liikkeeseen laskemaa joukkolainaa, jolla on ennalta määrätty eräpäivä ja johon sijoitettu pääoma ja mahdollinen tuotto maksetaan sijoittajalle tietyin ehdoin. Strukturoidut sijoitustuotteet lasketaan tyypillisesti liikkeelle joukkolainamuotoisina, koska ne sisältävät korkokomponentin. Alla olen kuvannut miten tyypillinen pääomaturvattu sijoitustuote toimii.

Pääomaturvattu indeksilaina

Nimensä mukaisesti pääomaturvattu indeksilaina takaa sijoittajalle pääomaturvan, joka on voimassa sijoituksen eräpäivänä. Toisin sanoen, sijoittaja saa vähintään tuotteen nimellisarvon takaisin eräpäivänä, mikäli liikkeeseenlaskija on maksukykyinen. Pääomaturvattu tuote koostuu kahdesta pääkomponentista: korkosijoituksesta sekä tuotto-osasta, joka on johdannaissopimus (ks. kuva alla). Lisäksi sijoittaja maksaa niin kutsutun strukturointikustannuksen, joka kattaa strukturoinnista liikkeeseenlaskijalle aiheutuneet kulut. Strukturointikustannus on tyypillisesti sisällytetty tuotteen hintaan, eikä sitä peritä erikseen.

Suurin osa sijoitetusta pääomasta menee korkosijoitukseen, joka kasvaa eräpäivään mennessä korkoa tuotteen nimellisarvon suuruiseksi. Korkokomponentti siis mahdollistaa tuotteen pääomaturvan. Loput sijoitetusta pääomasta käytetään johdannaissopimukseen, jonka avulla mahdollistetaan hyötyminen kohde-etuuden arvonnoususta. Mikäli esimerkiksi kohde-etuutena oleva osakeoptio raukeaa eräpäivänä arvottomana, on sijoitettu pääoma kuitenkin turvassa korkokomponentin ansiosta. Todellisuudessa kuvan tolppien koot vaihtelevat mm. markkinakorkojen mukaan, ja tämänhetkisessä matalien korkojen maailmassa johdannaiseen käytettävä tuotto-osa on hyvin pieni.

Otetaan hyvin yksinkertaistettu esimerkki, miten tällaiseen tuotteeseen sijoittaminen toimii. Esimerkissä ei ole huomioitu mahdollista ylikurssia tai osakkeiden maksamia osinkoja (osinkoja ei tyypillisesti huomioida esimerkinkaltaisissa strukturoiduissa sijoitustuotteissa, vaan tarkastellaan ainoastaan osakkeen hintaa):

Ostat 3-vuotisen pääomaturvatun Osakeobligaation, jonka tuotto perustuu kymmenen Toimiala X:llä toimivan yhtiön osakkeen hintakehitykseen. Sijoitushetkellä ostat 1 000 € nimellismäärällä tuotteen, jonka merkintähinta on 100 %. Tällöin maksat sijoituksesta 100 % x 1 000 € = 1 000 €. Tuotteen arvonkehitys määrittyy osakekurssien keskiarvon perusteella 80 % tuottokertoimella.

Skenaario 1: Kaikkien osakkeiden kurssi on noussut 20 % kolmen vuoden aikana, jolloin eräpäivänä sinulle palautetaan 1 000 € x (1 + (20 % x 80 %)) = 1 160 €. Näin ollen sijoituksesi on tuottanut 160 € kolmessa vuodessa. Tuottokerroin määrää millä osallistumistasolla sijoittaja hyötyy osakekurssien arvonnoususta.

Skenaario 2: Kaikkien osakkeiden kurssi on laskenut 20 % kolmen vuoden aikana. Näkemyksesi toimialan positiivisesta kehityksestä on ollut väärä, jolloin suoraan osakkeisiin sijoittaessasi olisit menettänyt 20 % osakkeiden arvosta. Osakeobligaation pääomaturvan ansiosta saat eräpäivänä sijoitetun pääoman 1 000 € kokonaisuudessaan takaisin. Tällöin sijoituksesi ei ole tuottanut voittoa, mutta ei myöskään tappiota.

Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon strukturoituihin tuotteisiin sijoittaessa

Tarkoituksenani oli kertoa laajasti erilaisten strukturoitujen sijoitustuotteiden rakenteista, mutta ensimmäisen A4-arkin jälkeen totesin, että romaani olisi ollut tähän tarkoitukseen blogia sopivampi tekstilaji. Sen sijaan, listaan alle tärkeimmät asiat, jotka kannattaa huomioida strukturoituihin tuotteisiin sijoittaessa.

Riskit

Tuote-esitteestä tulee aina löytyä tuotteeseen liittyvät riskit, joista mainittakoon markkinariski (riski pääoman menettämisestä), liikkeeseenlaskijariski (riski liikkeeseenlaskijan maksukyvystä), valuuttariski ja jälkimarkkinariski (riski siitä, että sijoitusta ei voi realisoida ennen eräpäivää taikka jälkimarkkinahinta on nimellisarvoa tai erääntymisarvoa huomattavasti huonompi). Kiinnitä huomiota siihen, että sijoitustuotteen myyjä mainitsee kaikki riskit avoimesti.

Kulut

Tuote-esitteestä pitäisi myös käydä ilmi kaikki sijoituksesta maksetut kulut. Strukturoiduissa sijoitustuotteissa kulut maksetaan useimmiten niin sanotusti up-front -periaatteella, eli sijoitushetkellä. Mikäli tuotetta myy kolmas osapuoli, eli joku muu kuin liikkeeseenlaskija, välittäjä saattaa periä myös erillisen merkintäpalkkion.

Arvonmääritys

Strukturoidut tuotteet ovat monimutkaisia niiden arvonmääritykseen liittyvien seikkojen takia. Arvonmäärityksessä voidaan käyttää keskiarvotusta, tuottoleikkuria, kiinteää tuottoprosenttia ynnä muita tapoja, jotka ovat välttämättömiä tuotteen sisään rakennetun johdannaissopimuksen tekemiselle. Jälkimarkkinahinta ei suoraan seuraa indeksin arvonkehitystä, vaan siihen vaikuttaa esimerkiksi vallitsevat markkinakorot. Lisäksi, tuotteen kohde-etuutena oleva indeksi saattaa olla hyvin epälikvidi, joka hankaloittaa jälkimarkkinahinnoittelua. Laskennallinen erääntymisarvo on voimassa ainoastaan eräpäivänä, joka tekee strukturoiduista tuotteista tyypillisesti osta-ja-pidä -tyyppisiä sijoituksia.

Sijoitusneuvojan intressit

Hyvän sijoitusneuvojan tunnistat siitä, että hän neuvonnassaan huomioi kaikki talouteesi liittyvät seikat, kunnioittaa riskinottohalukkuuttasi tai -haluttomuuttasi ja suosittelee riittävää hajautusta sijoitusportfolioosi. Sen sijaan, että hän painostaa sinua sijoittamaan yksittäiseen ratkaisuun, tarjoaa hän sinulle erilaisia vaihtoehtoja tämän hajautuksen saavuttamiseksi ja antaa sinulle aikaa miettiä, millaisen ratkaisun juuri sinä haluaisit toteuttaa. Valmiissa maailmassa mihinkään ei ole kiire, joten jos sinua painostetaan tekemään nopeita päätöksiä, kävele ulos, vedä happea ja mieti yön yli, että onko tämä sittenkään juuri sinulle paras mahdollinen ratkaisu.

Mikäli olet kiinnostunut lukemaan lisää pääomaturvatusta sijoittamisesta, suosittelen luettavaksi Sami Järvisen ja Antti Parviaisen kirjoittamaa teosta Pääomaturvattu sijoittaminen.

Lue lisää Nordean tarjoamista strukturoiduista tuotteista.

Ilona Vaateri
Asiantuntija, Nordea Markets

Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotemyynnin parissa asiantuntijatehtävissä.

Keskustele kirjoituksesta täällä.

Samanlaista sisältöä

Kumppaniblogit

Häntä heiluttaa koiraa

JOM Rahastoyhtiö | Kaupallinen yhteistyö - 9.5.2019
Kumppaniblogit

”Näin ennustin joulukuun pohjan” – uusi videosarja starttasi

Nordnet - 18.4.2019
Kumppaniblogit

Pohdintaa Indonesian syklistä, small-cappien tuotoista ja riskeistä

Kaupallinen yhteistyö | JOM Rahastoyhtiö - 11.2.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Lehto – pörssin kolera, syöpä ja rutto samassa paketissa

Mikko Mäkinen - 23.5.2019
#IR-kanava

Zijoittaja välittää tunnelmat Orionin pääomamarkkinapäivästä 22.5.2019 - #OrionCMD19

Zijoittaja - 22.5.2019
Kolumnit

Tulleista täyskieltoihin – nyt on huono fiilis

Juhani Huopainen - 21.5.2019
Artikkelit

Sijoitustiedon #Teerenpelit 9 - Mikko Kiesiläinen

Sijoitustieto - 20.5.2019
Kolumnit

Ruotsiin Rinnettä karkuun

Aki Pyysing - 19.5.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Marimekko #Bitcoin #Hillopurkkihallitus #Shortatuimmat

Sijoitustieto - 17.5.2019
Kolumnit

Niin kauan kuin musiikki soi

Ville Hemminki - 16.5.2019
Kolumnit

Opas paritreidaamiseen

Johannes Ankelo - 14.5.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: teakerbl, 24.05. 00:00
Uusin viesti: Max Damage, 23.05. 19:58
Uusin viesti: Aki Pyysing, 23.05. 19:46
Uusin viesti: Aki Pyysing, 23.05. 16:23
Uusin viesti: Juha, 23.05. 14:07
Uusin viesti: Farseer, 23.05. 12:15
Uusin viesti: Jack Torrance, 23.05. 06:21
Uusin viesti: Aki Pyysing, 23.05. 02:13
Uusin viesti: Aki Pyysing, 22.05. 23:42

Seuraa Sijoitustietoa