Kolumnit

Kolumni: Osavuosikatsausten pikalukukurssi

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Elämme kvartaalitalouden kiireisintä aikaa. Tämä on listayhtiöiden osavuosikatsausten eli osareiden julkaisuaika. Basware saa tuloskatsauksensa valmiiksi kymmenessä päivässä ja muut sitten vähän rauhallisemmin. Kaksi kuukautta vuosineljänneksen päätöksestä ovat viimeisetkin yleensä pusertaneet raporttinsa kasaan.

Käsite kvartaalitalous on tullut juuri osavuosikatsauksista. Kun yhtiöt julkistavat tuloksensa neljä kertaa vuodessa, kuvittelevat monet sivistymättömät, että yhtiöt tekevät töitä vain seuraava osari mielessään. Lisäksi yleinen harhakäsitys on, että sijoittajat tuijottavat vain osavuosikatsauksia.

Mikään yritys tuskin tekee investointipäätöksiä vain kuluva vuosineljännes mielessään. Äärimmäinen poikkeustapaus on isoissa vaikeuksissa oleva yhtiö, jonka pitäisi selvitäkseen hengissä saada antirahaa sisään. Tällaisessa yhtiössä saatetaan hyvinkin keskittyä vain siihen miltä seuraava katsaus näyttää, koska kysymys on elämästä ja kuolemasta.

Osa sijoittajista varmaan katsoo vain osavuosikatsauksia. Tämä on tosin selkeästi parempi linja kuin se, että ei katso mitään. Sofistikoitunut sijoittaja etsii osavuosikatsauksesta uutta tietoa, mitä ne aina sisältävätkin. Se, että on mennyt vanhaan malliin, on uutinen sekin.

Jos saan osavuosikatsauksen käsiini vasta julkistamisen jälkeen, ensimmäiseksi en lue sitä heti, vaan katson ensin markkinareaktion eli pörssikurssin. En läheskään aina ole hereillä kun osavuosikatsaukset julkaistaan, vaikka kellonajat ovat etukäteen tiedossa. Useimmat nimittäin julkaistaan ennen pörssin aukeamista (=10.00). Tällöin normitöissä käyvät ovat vielä nukkumassa. Lakisääteiseksi pitäisi saada, että osavuosikatsauksen saa julkaista aikaisintaan 12.00!

Jos olen hereillä osarin ilmestyessä, aloitan pikaluvun.

Ensin etsin osakekohtaisen tuloksen tai sijoitusyhtiön tapauksessa NAV:n ja sitten luen tulevaisuuden näkymiä. Tämän jälkeen välittömästi (=3min myöhemmin) katson pörssikurssin, koska pelkästään näillä eväillä saatan tehdä myynti- tai ostopäätöksen. Jos esimerkiksi yhtiö tekee kovan tuloksen, ja kurssi ei ole liikahtanutkaan, otan surutta sisään ainakin vähän, ennen kuin jatkan tarkempaa perehtymistä katsaukseen.

Esimerkinomaisesti tutkin tässä Alma Median osavuosikatsauksen. Se tuli perjantaina, en ole lukenut aiemmin.

Alma oli tehnyt osakekohtaista tulosta Q2 0,06 euroa (Q2 2013 0,10). Ensimmäisellä vuosipuoliskolla (eli H1) oli kasassa 0,08 euroa (H1 2013 0,15). Koko vuodelle analyytikot odottelevat Almalta tuollaista 21 senttiä, mikä lukujen valossa näyttäisi mahdolliselta.

Osari oli markkinoille mieleen, kun pörssikurssi nousi kolmisen prosenttia päätöskurssin ollessa 2,78€. Tämä antaisi 2014 P/E:ksi 13, joka on melko alhainen.

Tosin koko viime vuonna Alma teki 0,20 senttiä ja tulevaisuuden näkymissä arvioi liiketuloksensa tänä vuonna laskevan. Miten analyytikot ovat päätyneet nousevaan tulokseen vastoin Alman johdon näkemystä, en tiedä.

Lisäksi kun tulevaisuuden näkymien ensimmäinen lause on: ”Talouskasvun arvioidaan Euroopassa ja erityisesti Suomessa pysyvän heikkona myös vuoden 2014 jälkipuoliskolla,” voi olla varma, että ainakaan Alman johto ei suhtaudu loppuvuoteen luottavaisesti.

Tämä lause toistuu tänä vuonna ja tällä kvartaalilla monessa katsauksessa. Tämä on yleensä heikko selitys huonolle performanssille. Minä en lue osavuosikatsausta saadakseni tietää Suomen talouden näkymistä. Haluan tietää, miten yhtiön johto aikoo jatkossa virittää toimintansa. 

Kun toinen lause on ”Alma Median digitaalisten palveluiden liikevaihdon vahva kasvu ei vallitsevassa markkinatilanteessa vielä täysin kompensoi painetun median myynnin laskua”, tiedän, että yhtiöllä on muitakin murheita kuin pelkkä aneeminen yleinen taloudellinen tilanne.

Joka tapauksessa minulta meni viisi minuuttia sijoituspäätökseen, joka oli ”en osta, mutta tarkkailen tilannetta”. Toki tiesin etukäteen Alman ja muun median ongelmista muuttaa nettisisältönsä rahaksi printtimedian pikku hiljaa hiipuessa.

Suomalaiset mediayhtiöt ovat havaintojeni mukaan reagoineet nettiuutiskilpailuun piiskaamalla nettitoimituksensa tuottamaan mahdollisimman nopeasti hyvin laaduttomia uutisia. Nettiotsikot on toki koulutettu tekemään mahdollisimman houkutteleviksi klikattaviksi. Lähes kaikki miespuoliset lukijat tietänevätkin jo, että ”Shakira yläosattomissa” ei todellakaan tarkoita, että kuvassa olisi tissit paljaana. Huvittavaa on myös lukea ”MM-jääkiekkoilija lopettaa uransa”–otsikoita. Näissä ideana on, että klikkaisit uutista selvittääksesi, kuka se siellä lopettaa uransa.

Lisäksi tiedän, että Niklas Herlin ostaa Alma Mediaa – ja Antti Herlin Sanomaa. Veljeksillä epäilen olevan enemmän liikkeellä valta mielessä kuin näkevän mediayhtiöt erinomaisina finanssisijoituksina. Jos he jossain vaiheessa katsovat saaneensa tarpeeksi, poistuu markkinoilta kysyntää. Toki pieni valtataistelu piristäisi osakekurssia kummasti, mutta en usko Kai Mäkelän ja Kari Stadighin sodan Almasta tapaiseen kehitykseen.

Salkkuyhtiöiltä kannattaa osavuosikatsaukset lukea aina.

EPS:n ja näkymien ohella ne sisältävät paljon kaikenlaista mielenkiintoista. Lisäksi ne sisältävät huonoina aikoina kaikenlaista huvittavaa (tai itkettävää) johdon selittelyä miten he eivät ole tehneet mitään väärää, mutta kun markkinatilanne on niin kamala. Hyvinä aikoina taas paukutellaan henkseleitä, miten juuri johdon ansiosta esimerkiksi nikkelin maailmanmarkkinahinta on noussut reilusti ja yhtiö takoo kovaa tulosta.

Peruskäsitteet kuten esimerkiksi liikevaihto, poistot, liiketulos, rahoituskulut ja oma pääoma per osake kannattaa ottaa haltuun. Mitään tunnuslukua ei kannata tuijottaa yksisilmäisesti, vaan pohtia mitä yhtiölle tapahtuu jatkossa. Numeroiden lisäksi toimitusjohtajien oraakkelimaiset lausunnot antavat tästä hyviä viitteitä. Useimmat toimitusjohtajat ovat oman firmansa asioista ja näkymistä varsin hyvin selvillä.

Eri toimitusjohtajilla on omat tapansa ilmaista asiansa. Casimir Ehnrooth esitellessään Kymmene Oy:n historiallisen kovaa tulosta oli aina hyvin huolissaan tulevasta kehityksestä. Asiaan saattoivat vaikuttaa myös käynnissä olleet työsopimusneuvottelut. Antti Piippo taas puolestaan kahdeksan kvartaalia peräkkäin valehteli Elcoteqin käänteen tulevan seuraavalla neljänneksellä. Aivan liian monta kvartaalia miekin uskoin…

Jos ei koko katsaus nappaa, kannattaa pikaluku kuitenkin tehdä kerran kerrasta, eli EPS ja vertailu edelliseen kauteen, tulevaisuuden näkymät ja markkinareaktio. Tähän menee viisi minuuttia, sen verran aikaa voi aina irrottaa laaduttomien nettiuutisten selaamisesta…

Anna kommenttisi tai keskustele kolumnista foorumilla klikkaamalla tästä.

Sisältöpoiminta:

Helsingin pörssin tuloskalenteri

Artikkelit, Kaupallinen yhteistyö

Kulta nousi uuteen ennätyshintaan

Johannes Ankelo
18.4.2024
east Lue lisää
Artikkelit, Kaupallinen yhteistyö

Google valjastaa AI-teknologiaa hyödykseen

Johannes Ankelo
16.4.2024
east Lue lisää
Kaupallinen yhteistyö

Bitcoinille tavanomainen korjausliike puoliintumisen lähestyessä

Pessi Peura
15.4.2024
east Lue lisää