Osakemarkkinoiden finanssikriisin pohjista alkanut nousuputki jatkui myös vuonna 2016, kun erityisesti loppuvuonna osakkeet nousivat Donald Trumpiin kohdistuneiden finanssipoliittisten elvytystoiveiden myötä. Lähtökohdat vuodelle 2017 ovat kurssinousun aikaansaaman osakemarkkinoiden arvostustasojen kohoamisen myötä melko haastavat. Länsimarkkinoiden keskeiset osakeindeksit ovat P/E-luvulla (osakekurssi/osakekohtainen tulos) mitattuja viimeisen viiden vuoden keskimääräistä arvostustasoa hieman korkeammalla, mikä johtuu erityisesti alhaisen korkotason aiheuttamasta sijoitusvaihtoehtojen puutteesta.
Arvostustasojen erot suuria osakemarkkinoiden sektoreiden välillä
Koko markkinan ollessa hieman keskimääräistä kalliimpi huomio kiinnittyy sektorien välisiin arvostuseroihin. Yksittäisten sektoreiden väliset erot arvostustasojen suhteen ovat viime vuosina leventyneet sijoittajien suosiessa nk. laatuyhtiöitä, joihin kuuluvat vahvan taseen ja tuloksentekokyvyn omaavat yhtiöt. Laatuyhtiöiden suosiminen on johtanut yksittäisistä sektoreista erityisesti päivittäistavara- ja kulutustavarayhtiöiden sekä teknologiasektorin kallistumiseen. Sitä vastoin sektoreista kärsijän roolissa ovat olleet arvoyhtiöitä sisältävät sektorit, esimerkkinä finanssi.
Finanssisektori houkuttelevalla tasolla arvostusmielessä
Finanssisektori näyttääkin tällä hetkellä osakesijoittajan näkökulmasta houkuttelevalta sektorilta. Varsinkin pankkien arvostustaso on alhainen (Stoxx 600 pankit P/B=0,8X, S&P 500 rahoitus P/B=1,4X) ja osinkotuotto erityisesti eurooppalaispankeilla korkea (Stoxx Europe 600 finanssisektorin osinkotuotto 4,4 %). Lisäksi pankit kuuluvat voittajiin korkotason mahdollisesti noustessa, sillä jyrkkenevä korkokäyrä parantaa niiden korkokatetta. Matala pankkien arvostustaso kertoo toisaalta niihin liittyvistä riskeistä, joista Italian pankkien epävarma tilanne sekä Deutsche Bankin huolet ovat sijoittajilla hyvin tiedossa.
Pienet yhtiöt hyötyvät tämän hetken osakemarkkinoiden ajureista
Finanssisektorin ohella yleisesti pienet yhtiöt tulevat olemaan mielenkiintoinen sijoituskohde myös kuluvana vuonna. Helsingin pörssin pienet yhtiöt saavat tukea erityisesti Suomen piristyvästä talouskasvusta. Rapakon takana vastaavasti pienten yhtiöitä kehitystä voi tukea Donald Trumpin elvyttävä finanssipolitiikka. Lisäksi euroalueen ja Yhdysvaltojen viimeaikainen makrotalousdata on ollut ennakoitua vahvempaa, mikä sekin on hyvä asia monille pienyhtiöille niiden suuren kotimarkkinoiden riippuvuuden vuoksi.
Kehittyvät maat houkuttelevia arvostustason ja kääntyneen raaka-ainesyklin ansiosta
Kolmantena keskeisenä teemana kuluvana vuonna nousee esiin länsimarkkinoiden ja kehittyvien maiden välisen tuottoeron kehitys. Viime vuonna kehittyvien maiden osakemarkkinat olivat pitkästä aikaa voittajien joukossa. Niitä tukivat erityisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden kallistuminen sekä joidenkin maiden poliittisen riskin pienentyminen. Kuluvalle vuodelle kehittyvät näyttäytyvät edelleen houkuttelevana markkinana länsimaita houkuttelevamman arvostustason ja raaka-ainesyklin kääntymisen ansiosta. Toisaalta kehittyviin maihin kohdistuneet riskit ovat kasvaneet Trumpin presidenttiyden myötä. Dollarin mahdollinen vahvistuminen ja vapaakauppasopimusten torppaaminen kun heikentävät kehittyvien maiden kilpailukykyä.
Länsimaiden inflaatiokehityksessä piristymisen merkkejä
Länsimarkkinoiden inflaatiokehityksellä tulee olemaan keskeinen asema lähivuosien osakemarkkinoiden tuottokehityksen osalta. Inflaation noususta on viime kuukausina nähty viitteitä niin Yhdysvalloissa kuin euroalueella. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat joulukuussa 2,1 %, mikä tarkoittaa inflaation siellä olevan jo Fedin asettamassa tavoitteessa. Euroalueella EKP:n tavoitetaso lähestyy niin ikään, sillä alustavan tammikuun tilaston mukaan inflaatio kiihtyi jo 1,8 % vuositasolla. Toisaalta kuluttajahintojen nousua selitti lähinnä energian hinnan kallistuminen, joten EKP:n ei vielä ainakaan tarvitse miettiä rahapolitiikan kiristämistä. Kaiken kaikkiaan Inflaation merkittävä kiihtyminen nykyiseltä tasolta esim. Yhdysvalloissa voisi johtaa Fedin ennakoitua nopeampiin koronnostoihin, minkä vaikutukset voisivat heikentää talouskasvua USA:ssa ja globaalisti, ja vaikuttaa sitä kautta negatiivisesti osakemarkkinoihin.
Poliittiset riskit tuovat epävarmuutta
Oman riskinsä osakemarkkinoilla muodostavat kuluvan vuoden poliittiset tapahtumat. Trump on aloittanut presidenttikautensa protektionistisilla päätöksillä, jotka voivat pahimmillaan johtaa kauppasotaan Kiinan kanssa. Populismin nousu myös Euroopassa on varsin huolestuttavaa. Historiallisesti populismin tuleminen on enteillyt sodan mahdollisuuden kasvamista.
Kevään presidentinvaalit Ranskassa ja syksyn parlamenttivaalit Saksassa muodostavat myös oman jännitysmomenttinsa. Viimeaikaiset poliittiset päätökset on markkinoilla tulkittu positiivisesti, vaikka alkureaktiot niin Brexitin kuin Trumpin tapauksessa olivat kurssikehityksen näkökulmasta negatiivinen. Mikäli sama jatkuu, tulevat kuluvan vuodet vaalit tarjoamaan kärsivälliselle osakesijoittajalle ostopaikkoja. Futuurimarkkinat hinnoittelevat jo volatiliteetin kasvamista keväälle. Myös korkomarkkinat ovat huomioineet tulevat Ranska presidentinvaalit, sillä Ranskan ja Saksan valtionlainojen tuottoero on lähtenyt nousuun. Jännittävä kevät siis tulossa sijoittajille!
Henri Huovinen, OSKL
Kirjoittaja toimii Osakesäästäjien Keskusliiton analyytikkona sekä Helsingin Osakesäästäjien toiminnanjohtajana. Osakesäästäjien Keskusliitto on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, joka edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Osakesäästäjillä on yli 23 000 henkilöjäsentä ja sen tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Järjestö julkaisee jäsenlehteä, neuvottelee jäsenilleen jäsenetuja ja järjestää sijoittamiseen liittyviä tapahtumia. Lisätietoja Osakesäästäjien kotisivuilta.
