Osakemarkkinat ovat nousseet finanssikriisin romahduksen jälkeen huimasti. Kurssinousu on kuitenkin ollut pitkälle keskuspankkivetoista, mikä on näkynyt arvostustasojen kiristymisenä. Keskuspankkien aikaansaama alhainen korkotaso on kannustanut sijoittajia siirtämään varallisuutta tuottavampiin ja riskisempiin kohteisiin. Niistä suosituimpia ovat olleet osakkeet ja kiinteistöt.

Keskuspankkien rahapolitiikan ensisijainen tavoite on hintavakaus, mikä tarkoittaa yleensä noin kahden prosentin vuotuista inflaatiota.  Inflaatiotavoitteen saavuttaminen osakemarkkinoiden kannalta keskeisimmillä markkinoilla on kuitenkin osoittautunut tähän asti ylivoimaiseksi tehtäväksi. Lähimmäksi kahta prosenttia kolmesta suuresta (euroalue, Japani ja USA) on päässyt Yhdysvallat, joka toki aloitti nk. määrällisen elvytyksen eli erilaisten joukkolainojen osto-ohjelman Euroopan keskuspankkia aiemmin.

Kuluttajahintojen nousun sijasta keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen kunnostautuneet saamaan aikaan riskillisten sijoituskohteiden inflaatiota, minkä vaikutus ei kohdistu kunnolla reaalitalouteen, vaan paremminkin muodostaa otollisen ympäristön kuplien muodostumiselle. Tästä esimerkkinä finanssikriisin aikaansaanut asuntokupla Yhdysvalloissa, mikä oli seurausta alhaisesta korkotasosta Atlantin takana 2000-luvun alussa.

Nykyisen kaltainen rahapolitiikka kannustaa niin instituutioita kuin kotitalouksia suurempaan riskinottoon tuottavien sijoituskohteiden löytämiseksi sekä velkaantumiseen alhaisen korkotason vuoksi. Toisaalta ilman nykyisen kaltaista keskuspankkien elvyttävää toimintaa yleinen taloustilanne voisi olla jopa nykyistä heikompi. Osoituksena tästä Yhdysvallat, joka on noussut finanssikriisin vaikeuksista jo hyvin jaloilleen.

Osakemarkkinoilta odotettavissa lähivuosina viime vuosia heikompaa tuottoa

Keskuspankkien elvytysvara alkaa olla tältä erää käytetty. Jatkossa yrityksiltä tarvitaan tuloskasvua osakekurssien tukemiseksi. On valitettavaa, että Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka ei ole auttanut euroalueen yhtiöitä toivotulla tavalla. Rapakon takana tässäkin on onnistuttu paremmin, joskin viime kvartaalien tulostaantuma johtuen vahvasta dollarista ja energiayhtiöiden heikkoudesta on sielläkin huolestuttavaa.

Osakesijoittajan kannalta niin Euroopan kuin Yhdysvaltain osakeindeksien suhteellisen haastava arvostustaso P/E-luvulla mitattuna ja heikko yhtiöiden tuloskasvu eivät anna odottaa suuria lähivuosien osaketuottojen suhteen. Yhtiöiden suurin ongelma varsinkin Euroopassa on lisäksi heikko liikevaihtojen kasvu, mikä johtuu investointikohteiden puutteesta. Tätä ongelmaa eivät elvytyspaketit korjaa, moni toimiala kun kärsii pahasta ylitarjonnasta.

Toimiala- ja osakevalinnan merkitys korostuu jatkossa viime vuosia enemmän arvostustasojen noustua. Keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan koko markkinaa tukeva vaikutus tulee näin ollen siis pienentymään. Yksittäisten toimialojen tuottoerot tulevat korostumaan, mikä tekee osakesijoittamisesta viime vuosia haastavampaa.

Osakkeista korkeaa osinkoa maksavat laatuyhtiöt ovat olleet viime aikoina sijoittajien suosiossa. Suosion kasvu on saanut aikaan osinkoyhtiöiden nopean kallistumisen, mikä ei ole hyvä asia kyseisten osakkeiden odotetun tuoton kannalta. Pitkäjänteiselle osakesijoittajalle osingon suosiminen yhtiön näkymien kustannuksella ei siis ole paras vaihtoehto, vaan osakevalinnassa tulisi arvioida kohteen kokonaistuottoa.

Osakkeet korkoja selvästi houkuttelevampi sijoituskohde lähitulevaisuudessa

Keskuspankkien elvytyksen myötä yleinen korkotaso on laskenut historiallisen alhaiseksi, minkä ansiosta joukkolainat ovat pärjänneet finanssikriisin jälkeen erinomaisesti tuoton suhteen. Jatkossa joukkolainasijoittajan ei kannata kuitenkaan odotella viime vuosien tapaisia tuottoja.

Riskinä korkosijoittajan näkökulmasta nykyisen kaltaisessa korkoympäristössä on, että korot lähtevät jossakin vaiheessa nousuun. Tästä on toki jo saatu esimakua, kun keskuspankki Fed nosti viime joulukuussa ohjauskorkoa Yhdysvalloissa. Tilanne korkosijoittajan näkökulmasta näyttää siis heikolta. Varsinkin kun ainoat oikeasti tuottavat joukkolainat löytyvät heikon luottoluokituksen kohteista, joiden tuotto-riski-suhde ei usein ole houkutteleva. Osakkeet ovat siis lähivuosina mitä todennäköisimmin ylivoimainen sijoitusinstrumentti korkoinstrumentteihin verrattuna.

Suurimmat lähiaikojen riskit sijoitusmarkkinoilla: Finanssisektori ja Kiina

Pankkien liiketoimintaympäristö on heikentynyt viime aikoina nopeasti korkojen laskun seurauksena ja varjopankkiliiketoiminnan kysynnän kasvettua. Kuluvan vuoden aikana sijoittajat ovat spekuloineet uuden finanssikriisin mahdollisuutta, mikä voisi saada alkunsa esimerkiksi heikossa tilanteessa olevista italialaispankeista. Systeemiriskin potentiaalisimpana aiheuttajana pidetään ainakin kansainvälisen valuuttarahaston mukaan saksalaisjätti Deutsche Bankia, jonka tilanne on vaikea arvioitava suurten johdannaiskytköksien vuoksi.

Kesäkuun Iso-Britannian EU-kansanäänestyksen tulos heikensi pankkien tilannetta entisestään. Nyt aiempien ongelmapankkien lisäksi myös Lontoossa sijaitsevat toimijat ovat sijoittajien tarkkailussa. Yhtenä Brexitin aiheuttamana riskinä pankkien kannalta voi pitää Lontoon asuntomarkkinoiden laskevaa hintakehitystä, mikä pahimmillaan voi puhkaista jo aiemmin spekuloidun kuplan suurkaupungin asuntomarkkinoilla.

Kiinan heikentyvä talouskasvun hidastuminen on sinällään jo riski globaalin talouskasvun kehitykselle. Viime vuosina globaalista talouskasvusta noin kolmasosta on ollut Kiinan ansiota. Talouskasvun hidastumisen ohella maan yrityksien nopea velkaantuneisuus muodostaa merkittävän riskin maan finanssisektorin ylle. Kiinassa on otettu viime vuosina selvästi mallia länsimaista, missä talouskasvua on saatu aikaan velkarahalla. Kiinassa velkaongelma painottuu kuitenkin valtioita enemmän yrityksiin. Kiinan talouskasvun hidastuminen voi pahimmillaan johtaa lisääntyneisiin yritysten luottotappioihin ja sitä kautta finanssikriisiin.

Kaiken kaikkiaan aiempaa suuremman käteispainon osuus salkussa on nykyisessä markkinassa varsin perusteltu. Halvan rahan aiheuttamat ongelmat tulevat todennäköisesti tarjoamaan osakesijoittajalle hyviä ostopaikkoja markkinoiden turbulenssin ollessa suurta. Alhaisen korkotason vuoksi sijoittaja ei myöskään menetä korkopuolella merkittävästi, vaikka pitäisikin varansa käteisessä joukkolainojen sijasta.

Keskustele artikkelista keskustelufoorumillamme.

Henri Huovinen / OSKL

Kirjoittaja on koulutukseltaan tuplamaisteri (KTM ja MSc in Investment Management) ja toimii Osakesäästäjien Keskusliiton analyytikkona sekä Helsingin Osakesäästäjien toiminnanjohtajana. Hänellä on myös aikaisempaa työkokemusta sijoitusmarkkinoilta.

Osakesäästäjien Keskusliitto on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, joka edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Osakesäästäjillä on yli 23 000 henkilöjäsentä ja sen tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Järjestö julkaisee jäsenlehteä, neuvottelee jäsenilleen jäsenetuja ja järjestää sijoittamiseen liittyviä tapahtumia. Lisätietoja Osakesäästäjien kotisivuilta.

Samanlaiset artikkelit
Sijoitustieto
21.2.2017, 10:03
Sijoitustieto
17.2.2017, 18:48