Länsimaiden keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on nostanut osakekurssit ennätyksellisen korkealle. Samaan aikaan toisen perinteisen omaisuusluokan eli korkosijoitusten odotettu tuotto on laskenut sitä mukaa, kun keskuspankit ovat taloutta elvyttääkseen laskeneet ohjauskorkoa. Sijoittajilla on siis epäilemättä edessään haastavat ajat tuoton tavoittelun suhteen. Erityisesti kun kalliiden osakkeiden ja alhaisen korkotason lisäksi huomioidaan kallistuneet kiinteistöjen hinnat, jotka ovat nekin seurausta keskuspankkien toimista.
Erityisesti raaka-aineiden hintakehityksestä hyötyvät osakemarkkinat olleet tänä vuonna vahvoilla
Länsimaisten sijoittajien katseet ovat kuluvana vuonna alkaneet hamuilemaan vuosien hiljaiselon jälkeen jälleen kehittyvien maiden suuntaan. Kehittyvien maiden osakemarkkinoiden aliperformointi suhteessa länsimarkkinoihin on katkennut tänä vuonna öljyn hinnannousun mukana. Myös muiden raaka-aineiden hintalasku on tällä erää tasaantunut ja jopa kääntynyt tuoden toivottua myötätuulta raaka-aineriippuvaisten kehittyvien maiden taakse.
Kuluvan vuoden voittajia kehittyvien maiden osakemarkkinoista ovat olleet mm. Brasilia ja Venäjä. Brasilian Ibovespa-indeksi on noussut peräti 47 % vuoden alusta. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut vieläkin mairittelevampaa Brasilian valuutan realin vahvistumisen myötä. Venäjän dollaripohjainen RTSI$-indeksi on vastaavasti kivunnut jo yli 28 % öljyn hinnan kallistumisen ansiosta.
Brasilian kohdalla raaka-aineiden hintojen heikkous ja poliittinen epävarmuus ovat pitäneet maan talouden viime vuosina laman kourissa. Venäjällä on ollut hieman samankaltainen tilanne. Itänaapurimme on kärsinyt öljyn hinnanlaskun lisäksi kauppapakotteista, jotka ovat johtaneet miinusmerkkisiin BKT-lukuihin. Kummankin maan kohdalla on kuitenkin toivoa paremmasta. Sekä Brasilian että Venäjän talouskasvun odotetaan kääntyvän ennusteiden mukaan plussan puolelle vuonna 2017.
Kiinaan liittyviä riskejä hinnoiteltu jo vuosia
Kaikki kehittyvät maat eivät ole Brasilian ja Venäjän tavoin riippuvaisia raaka-aineiden hintakehityksestä. Esimerkiksi Kiinan talous elää pitkälle yleisen globaalin talouskasvun kautta. Maan osakemarkkinoiden kehitys onkin sen vuoksi ollut selvästi öljymaita maltillisempaa kuluvana vuonna. Hong Kongin Hang Seng-indeksi on noussut vuoden alusta noin 4 %, mikä vastaa lähestulkoon länsimarkkinoiden tämän vuoden kehitystä.
Sijoittajat ovat jo vuosia hinnoitelleet Kiinan liittyviä riskejä. Välillä on pelätty talouskasvun äkillistä hidastumista, välillä kiinteistökuplaa. Kumpikin on osoittautunut liioitelluksi. Kiinan talouskasvu on hidastunut toki huippuvuosien tasolta, mutta vakiintunut siltä länsimaisittain erittäin korkealle noin 6-7 prosentin tasolle.
Kiinteistöjen hinnat ovat Kiinassa lähteneet jälleen nousuun muutaman heikomman vuoden jälkeen, mikä on hiljentänyt tältä erää puheet asuntokuplasta. Sitä vastoin pelko maan yrityssektorin nopeasta velkaantumisesta on hiipinyt sijoittajien selkäpiihin. Maan yhtiöillä on jo velkaa eri lähteiden mukaan lähestulkoon 170 % suhteessa Kiinan BKT:hen.
Näyttää siltä, että sijoittajat ovat keskittyneet viime aikoina analysoimaan Kiinan riskejä ja jättäneet mahdollisuudet pienemmällä huomiolle. Kiinan hallinto on ryhtynyt toimiin maan korruption kitkemiseksi ja valtionomisteisten yhtiöiden uudelleenjärjestelemiseksi. Reformien läpivienti kohti länsimaalaisempaa markkinataloutta tarkoittaisivat aliarvostuksen poistumista Kiinan osakemarkkinoilla ja sen myötä kohoavia osakekursseja.
Pahimmat pelot maan valuutan juanin lisädevalvoinneista ovat hiipuneet, vaikka juan onkin heikentynyt edelleen kuluvan vuoden aikana suhteessa dollariin. IMF otti lokakuun alussa juanin mukaan sen kansainväliseen valuuttakoriin yhdessä dollarin, euron, punnan ja jenin kanssa, mikä sekin on Kiinan finanssi- ja valuuttamarkkinoille askel kohti avoimempaa ja länsimaalaisempaa markkinataloutta. Matka toki länsimaalaiseksi valtioksi on maalla edelleen pitkä, mutta suunta oikea.
Osakemarkkinoiden ajurit puoltavat kehittyviä maita lähitulevaisuudessa
Länsimarkkinoita ja kehittyviä maita vertailtaessa osakemarkkinoiden ajurit ovat tällä hetkellä kehittyvien puolella. Kehittyvien maiden arvostustaso (P/E-luku) ei ole päässyt heikkojen tuottovuosien vuoksi kohoamaan länsimarkkinoiden tapaan, vaan niiden kertoimet ovat keskimäärin vain hieman pitkäaikaisten keskiarvojen yläpuolella. Itse asiassa tasepohjaisesti (P/B-luku) kehittyviä maat on jopa aliarvostettu verrattuna historialliseen keskiarvoon.
Toisena tärkeänä ajurina kehittyvien maiden puolesta puhuu rahavirtojen kääntyminen kohti kehittyviä maita tänä vuonna. Yksistään Brexitin jälkeen elokuun puoliväliin mennessä kehittyvien maiden osakerahastoihin virtasi 14 miljardia dollaria pääomia. Rahavirroista peräti lähes 80 % sijoitettiin passiivisiin osakerahastoihin, mikä kertoo myös instituutiosijoittajien kiinnostuksen lisääntymisestä kehittyviä maita kohtaan.
Raaka-aineiden hintalaskun tasaantuminen ja jopa kääntyminen on tärkeä kehittyviä maita tukeva ajuri. Raaka-ainemarkkinoiden pahimman turbulenssin rauhoittuminen tuo myös parempaa ennustettavuutta kehittyvien maiden talouskasvun kehitykseen, mikä on tärkeä asia sijoittajien ja investointien näkökulmasta. Ekonomistien ennusteiden mukaan kehittyvien maiden ja länsimaiden talouskasvulukujen ero tuleekin kasvamaan tulevana vuonna entisestään kehittyvien maiden hyväksi.
Sijoittajan on myös tärkeä verrata keskuspankkien rahapoliittista tilannetta länsimaiden ja kehittyvien maiden välillä. Länsimaiden osakemarkkinat eivät ole tule saamaan enää merkittävästi hyvää koronlaskujen kautta. Tilanne on toinen kehittyvissä maissa, joissa elvyttävällä politiikalla voidaan vallitsevan korkeamman korkotason myötä saada vielä paljon aikaan. Monien kehittyvien maiden korkea inflaatio on merkittävä syy, miksi niiden keskuspankit ovat joutuneet pitämään korkotason korkealla. Inflaation tasaantuminen kyseisissä maissa raaka-aineiden hintojen vakiintumisen myötä olisi maiden talouksille ja osakemarkkinoille ensiarvoisen tärkeä asia.
Sijoittajan on hyvä kuitenkin muistaa, että kehittyvistä maista puhuttaessa on korkea riski läsnä. Raaka-aineiden hintakehitystä on vaikea ennustaa, samoin tulevia poliittisia riskejä. Parhaimmillaan kehittyvät maat tarjoavatkin ennen kaikkea loistavaa hajautushyötyä sijoitussalkkuun. Erityisesti nyt, kun länsimarkkinoiden tilanne on haastava.
- Henri Huovinen, OSKL
Kirjoittaja toimii Osakesäästäjien Keskusliiton analyytikkona sekä Helsingin Osakesäästäjien toiminnanjohtajana. Osakesäästäjien Keskusliitto on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, joka edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Osakesäästäjillä on yli 23 000 henkilöjäsentä ja sen tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Järjestö julkaisee jäsenlehteä, neuvottelee jäsenilleen jäsenetuja ja järjestää sijoittamiseen liittyviä tapahtumia. Lisätietoja Osakesäästäjien kotisivuilta.
