Osakemarkkinoilla on nähty viimeaikoina indeksien ennätysmurskajaisia toisensa jälkeen. Kurssinousun takana on ollut kevyt rahapolitiikka, vahvistunut globaali talouskasvu ja yhtiöiden kohentuneet tulokset. Osakemarkkinoita suosivien ajureiden ansiosta nykyinen härkämarkkina on jo lähes 9 vuoden mittainen.
Historiallisessa Yhdysvaltain S&P 500-indeksin tuottotarkastelussa nykyisen nousumarkkinan (2009-) kesto on jo toiseksi pisin. Pisin nousumarkkina ajoittui vuosien 1987 ja 2000 välille.
S&P 500-indeksin tuoton osalta nykyinen härkämarkkina ei myöskään ole poikkeuksellinen. Keskimäärin nousumarkkinoiden aikana saatu kokonaistuotto (sis. osingot) on ollut 480 %. Nykyisen nousumarkkinan kokonaistuotto on tällä erää ollut noin 390 %.
Historian perusteella siis kurssinousua voi hyvinkin olla vielä luvassa.
Pörssiromahdus epätodennäköinen tänä vuonna
Mitä kauemmin osakemarkkinat jatkavat nousuaan, sitä todennäköisemmin jossakin vaiheessa edessä on kuitenkin pörssiromahdus. Tämän hetken talousympäristön perusteella kurssiromahduksen voisi aiheuttaa yksi seuraavista:
- Korkotason selvä kohoaminen ja korkokuplan puhkeaminen. Pitkään jatkunut ultra kevyt-rahapolitiikka on nostanut joukkolainojen hinnat kuplatasolle. Korkotason asteittain normalisoituessa edessä ovat vaikeat ajat joukkolainamarkkinoilla. Korkotason kohotessa joillakin valtioilla, yhtiöillä ja kotitalouksilla tulee olemaan vaikeuksia velkataakkansa hoitamisessa, mikä voi johtaa pankkien luottotappioihin. Korkotason kohoaminen tarkoittaa myös nykyistä alhaisempia osakkeiden arvostuskertoimia, kun joukkolainat tulevat nykyistä houkuttelevammaksi sijoituskohteeksi. Korkotason nopea nousu vaatii taakseen inflaation selvää kiihtymistä nykyisestä, mikä voi hyvinkin olla piakkoin odotettavissa vahvan talouskasvun ympäristössä.
- Osakemarkkinoiden kuplaantuminen. Osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kohonneet nousun myötä selvästi keskimääräistä korkeammille tasoille. Nykyinen yhtiöiden vahva tuloskehitys antaa kuitenkin hyvin tukea osakekursseille, joten osakekuplasta ei vielä ole kyse. Toisaalta ilman tuloskasvua nykyiset arvostuskertoimet eivät ole kestävällä tasolla. Osakemarkkinoiden nousun jatkumisen kannalta yhtiöiden tuloskasvu on siis päivä päivältä tärkeämmässä roolissa.
- USA:n talouden noususyklin päättyminen. Sanonnan mukaan kaikki hyvä loppuu aikanaan. Yhdysvaltain talouden noususykli on jo historian kolmanneksi pisin. Tällä hetkellä USA:n taloussuhdanne näyttää jatkuvan kuluvana vuonna vahvana, mutta historiasta on hyvä muistaa käänteiden tulevan varsin nopeasti.
- Kiinan velkakupla. Kiinalaisyhtiöiden kasvanut velkaantuneisuus huolettaa monia sijoitusalan ammattilaisia. Nykyisellä lähes 7 prosentin BKT:n kasvuluvuilla yhtiöiden tilanne pysynee hallinnassa. Riskinä kuitenkin on maan talouskasvun hidastuminen ja siitä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat yhtiöiden liiketoiminnassa ja sen myötä velanmaksukyvyssä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että yllä olevat skenaariot eivät toteudu kuluvan vuoden aikana. Korkotason selvä kohoaminen ei tapahdu nykyisen kehityksen perusteella vielä kuluvana vuonna, eikä osakemarkkinoiden hinnoittelukaan ole vielä pelottavalla tasolla. USA:n noususykli saa sitä vastoin tukea maan yhteisöveron alentumisesta, mikä kannattelee maata todennäköisesti vähintään kuluvan vuoden. Kiinan luottokuplan puhkeaminenkin on tällä hetkellä epätodennäköistä, sillä maan vahvana jatkunut talouskasvu sekä vahva globaali kysyntä tulee tukemaan maan yhtiöiden liiketoiminnan kehitystä.
Pörssiromahdusta enemmän sijoittajan tulisikin varautua kuluvan vuoden osalta pienempiin korjausliikkeisiin. Korjausliikkeestä puhutaan yleisesti, kun osakemarkkina laskee yli 10 % (mutta alle 20 %). Korjausliikkeitä on nähty neljä nykyisen noususyklin (2009-) aikana. Ensimmäinen (S&P 500 -16,0 %) ajoittui vuoteen 2010, mikä johtui Kreikan velkakriisistä. Seuraava (S&P 500 -19,4 %) oli vuonna 2011, kun Kreikan lisäksi myös Portugalilla ja Espanjalla oli murheita valtionlainojen suhteen.
Kolmas (-12,4 %) osakemarkkinoiden korjausliike nykyisen syklin aikana oli vuonna 2015 ja neljäs (-13,3 %) korjausliike vuodenvaihteessa 2015-2016. Kummassakin tapauksessa korjausliike oli Kiinasta kantautuneiden huolien aikaansaama.
Salkun suojaaminen korjausliikettä vastaan
Seuraava osakemarkkinoiden korjausliike tulee olemaan siis vain ajan kysymys. Sijoittajan on järkevää varautua tulevaan tasapainottamalla salkkuaan riskin suhteen. Osakkeet ovat kallistuneet viime aikoina voimakkaasti, mikä on keskimäärin nostanut salkkujen osakepainoa. Sijoittajan tulee siis päivittää salkkunsa osakepaino strategisen allokaation määräämälle tasolle mm. riskinsietokyvyn ja sijoitushorisontin mukaisesti. Tämä tarkoittaa osakepainon keventämistä ja muiden viime aikoina heikommin kehittyneiden omaisuusluokkien lisäämistä.
Toinen huomionarvoinen seikka on yrittää hyötyä mahdollisen korjausliikkeen jälkeisestä kurssinoususta. Tämä voi tarkoittaa osakkeiden hetkellistä ylipainottamista salkussa kurssilaskun jälkeen sekä kurssinoususta hyötyvien korkean beetan yhtiöiden lisäämistä.
Osakeostojen ajoittaminen korjausliikkeen aikana on haasteellinen tehtävä, sillä korjausliikkeiden kesto vaihtelee huomattavasti. Nykyisen syklin aikana korjausliikkeen kesto (S&P 500-indeksi) kurssihuipusta pohjiin on ollut keskimäärin 106 päivää (vaihteluväli 70-157 päivää). Osakeostot tulisi siis hajauttaa ajallisesti useampaan kuin yhteen erään, mikä pienentää ajoitukseen liittyvää riskiä.
Sijoittajan tulee myös analysoida kullakin kurssitasolla osakkeen arvostustasoa ja miettiä sen perusteella, onko sijoituskohde riittävän houkuttelevasti hinnoiteltu. Monissa yhtiöissä noin 20 prosentin kurssilasku tekisi niistä nykytilannetta huomattavasti parempia sijoituskohteita pitkällä aikavälillä.
Henri Huovinen
Analyytikko
Osakesäästäjien Keskusliitto