Olet täällä

Markkinoiden mehulinkoon kelpaa jo nahistuneempikin joukkolaina

Jaa Twiittaa

Viime kuukausina on laajalti uutisoitu osakemarkkinoiden vauhdikkaasta menosta, joka on johtunut muun muassa kasvaneista tulosennusteista ja taka-alalle siirtyneistä poliittisista riskeistä. Erityisesti vientivetoiset suomalaisyhtiöt ovat nousseet vahvasti ja Helsingin yleisindeksi onkin kehittynyt muuta Eurooppaa pirteämmin. Joukkolainamarkkinoiden kehitys on puolestaan jäänyt mediassa vähemmälle huomiolle, johtuen suurimmilta osin siitä, ettei piensijoittajilla useinkaan ole suorista joukkolainoista koostuvaa salkkua, jonka liikkeitä aktiivisesti seurata. Tämä puolestaan johtuu korkeista minimisijoituksista, jotka euromääräisissä lainoissa ovat pääsääntöisesti 100 000 €. Piensijoittajat ovatkin usein mukana joukkolainamarkkinoilla korkorahastojen tai strukturoitujen korko-/ luottotodistusten kautta, joihin on mahdollisuus sijoittaa hajautetusti myös pienemmällä pääomalla. Vaikka sijoitetut summat eivät olisikaan miljoonissa, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sijoittajan olisi hyvä olla tietoinen mitä korkomarkkinoilla tapahtuu ja minkälaisille riskeille oma sijoituskokonaisuus altistuu.

Joukkolainojen hintakehitys on ollut viimeisten vuosien aikana nousujohteista, mikä siis tarkoittaa sijoittajien tuotto-odotusten laskeneen samanaikaisesti. Esimerkiksi tunnetun eurooppalaisen luottoriski-indeksin sisältämän 75 likvideimmän high yield (HY) -yrityslainan riskipreemiot ovat kaventuneet merkittävästi vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Riskiyrityslainojen preemiot ovat laskeneet alle kolmasosaan ja taso on tällä hetkellä vain noin 2,4 % yli riskittömän sijoituksen tuoton. Markkinoiden mehulinkoon näytetään siis kelpuutettavan jo hieman nahistuneempikin porkkana.

Mikä on sitten ajanut joukkolainojen hintoja näin vahvasti ylöspäin? Näyttää siltä, että eri omaisuusluokat ovat nousseet käsi kädessä keskuspankkien taseiden paisumisen myötä. Keskuspankkien osto-ohjelmat ja alhainen korkotaso ovat tehneet tehtävänsä, mikä on näkynyt selkeästi eri omaisuuslajien hinnoissa. Lisäksi institutionaalisten sijoittajien suuri kysyntä tasaista kassavirtaa maksaviin sijoituksiin on osaltaan avustanut joukkolainojen suotuisaa hintakehitystä.

Sijoittajien suuri kiinnostus joukkolainoja kohtaan ja laskeneet riskipreemiot ovat innostaneet suuryhtiöitä järjestelemään rahoitustaan uudelleen ostamalla vanhoja lainoja takaisin markkinoilta ja laskemaan liikkeelle uutta, merkittävästi halvempaa lainaa. Tätä kautta yritysten rahoituskustannukset laskevat ja tulos kasvaa. Yleistäen voi sanoa, että uusien lainojen kupongit ovat tippuneet alle puoleen suhteessa takaisinostettuihin lainoihin. Tämä ei kuitenkaan ole sijoittajien keskuudessa aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä joukkolainaemissiot ovat alkuvuonna olleet keskimäärin moninkertaisesti ylimerkittyjä.

Luottoriskipreemiot eivät ole ainoa riskimittari, joista mehut on puristettu melkein viimeiseen pisaraan. Myös korko- ja osakemarkkinoiden volatiliteetit, joita kutsutaan toisinaan myös markkinoiden pelkoindekseiksi, ovat painuneet pitkän aikavälin keskiarvoja selkeästi alhaisemmille tasoille. Näyttääkin siltä, että markkinoiden mielestä riskit ovat suurelta osin haihtuneet taivaan tuuliin tästä maailmasta. Euriborkorot ovat myös tehneet historiallisia ennätyksiä siinä kuinka syvälle negatiivisen puolelle korot voivat valua. Tiistaina 27.6. Euroopan keskuspankin pääjohtajan, Mario Draghin, puhe säikäytti eurokorot nousuun ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Markkinat alkoivat spekuloida erittäin elvyttävän rahapolitiikan asteittaisesta kiristämisestä ennakoitua nopeammalla tahdilla.

Korkojen tulevasta noususta puhutaankin kaikkialla, eikä ihme, kun seuraa korkojen lähtötasoa ja kiihtynyttä talouskasvua. Nousevat korothan ovat tunnetusti myrkkyä joukkolainamarkkinoille, sillä jälkimarkkinahinnat laskevat korkojen noustessa. Monelle sijoittajalle joukkolainamarkkinoilla mukana oleminen myös nousevien korkojen aikana on kuitenkin välttämättömyys salkun riskin tasapainottamiseksi. Mistä voisi siis hankkia suojaa tulevaa muutosta vastaan? Vastaus löytyy vaihtuvakorkoisista sijoituksista. Kun joukkolainan tai strukturoidun korko- / luottotodistuksen tuotto-odotuksessa on mukana vaihtuva tuotto-osa (esim. 3 kk tai 12 kk euribor) on sijoituksen korkoriski (duraatio) huomattavasti alhaisempi kuin kiinteän kupongin omaavilla, kuten taulukosta näemme.

Duraatio siis mittaa joukkolainan hintaherkkyyttä koron muutokselle. Jos duraatio on esimerkiksi 4, se merkitsee, että joukkovelkakirjan hinta muuttuu noin -4 %, jos korkotaso nousee yhden prosentin. Korkoriskiin vaikuttaa vahvasti vaihtuvan tai kiinteän kupongin lisäksi myös sijoituksen pituus, kuten näemme rakkaan naapurimaamme energiayhtiön duraatiosta. Korkoriskille alttiimpia sijoituksia ovat siis maturiteetiltaan pitkät ja kiinteäkorkoiset vaihtoehdot, kun taas lyhyet tai vaihtuvakorkoiset sijoitukset voivat lähes kokonaan välttyä korkoriskin aiheuttamalta hintavaihtelulta.

Historiallisesta korkotilanteesta johtuen, täytyy lopuksi huomauttaa lukijoita kiinnittämään huomiota vaihtuvan tuotto-osan ehtoihin sijoituspäätöstä miettiessään. Toisinaan vaihtuva tuotto-osa on rajattu vähintään nollatasoon, jolloin negatiivisella korolla ei voi olla kuponkia leikkaavaa vaikutusta. Aina kuitenkaan asia ei ole näin, jolloin esimerkiksi nykyisessä tilanteessa negatiiviset euriborit leikkaisivat kuponkituottoa.

Lue lisää Nordea Marketsista ja palveluistamme täältä: www.nordea.fi/markets

Markus Järvelä
Asiantuntija, Nordea Markets

Keskustele kirjoituksesta täällä.

Samanlaista sisältöä

Kumppaniblogit

”Näin ennustin joulukuun pohjan” – uusi videosarja starttasi

Nordnet - 18.4.2019
Kumppaniblogit

Fellow Finance - Mitäpä jos ryhtyisit pankkiiriksi vuonna 2018?

Kaupallinen yhteistyö | Fellow Finance - 14.2.2018
Kumppaniblogit

Miksi sijoittaa osakkeisiin ja indekseihin viputuotteilla? Meklari vastaa

Nordnet | Kaupallinen yhteistyö - 13.12.2017

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

#IR-kanava

HuhtamäkiAGM19 ja Q1 - Zijoittaja paikalla 25.4.2019

Zijoittaja - 25.4.2019
Artikkelit

Osaritreidaaminen jenkkiosakkeilla

Kaupallinen yhteistyö | Nordnet - 24.4.2019
Kolumnit

Älä käytä napapaitaa, jos olet yli 25-vuotias

Juhani Huopainen - 23.4.2019
Kolumnit

Yhtiökokous on Pohjanmaalla juhlapäivä

Aki Pyysing - 21.4.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Tuloskausi #Nokia #Ericsson #Citycon

Sijoitustieto - 19.4.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 16)

Ville Hemminki - 18.4.2019
Kumppaniblogit

”Näin ennustin joulukuun pohjan” – uusi videosarja starttasi

Nordnet - 18.4.2019
Kolumnit

Ensimmäisen neljänneksen sijoitustuotot

Mikko Mäkinen - 17.4.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Hynägrande, 25.04. 22:48
Uusin viesti: Casteliero, 25.04. 21:58
Uusin viesti: Marraskuu, 25.04. 20:29
Uusin viesti: Sijoitustieto, 25.04. 16:46
Uusin viesti: Trainee, 25.04. 16:35
Uusin viesti: Trainee, 25.04. 16:08
Uusin viesti: Trainee, 25.04. 16:02
Uusin viesti: rockafella, 25.04. 12:39
Uusin viesti: Leipuri, 25.04. 10:34
Uusin viesti: Kommervenkki, 24.04. 18:01

Seuraa Sijoitustietoa