Olet täällä

Kumppaniblogit

Kukkulan kuningas?

Pääomamarkkinoilla on taas kohta tulossa se aika, kun sijoittajat alkavat miettiä USA:n vaje- ja velkatilannetta ja näin ollen myös dollarin arvoa. Budjettivaje on USA:ssa nyt -4,3 % BKT:sta, kun valtion velan määrä on kasvanut nykyiselle +21 000mrd USD tasolle kymmenen vuoden takaisesta 10 000mrd USD:n tasosta, eli velan määrä on kasvanut 100 % kymmenen vuoden aikana. Myös USA:n yritysmaailma (pl. finanssisektori) on velkaantunut entisestään. Tähän tilanteeseen on luonnollisesti päädytty keskuspankkien nollakorkopolitiikan saattelemana, eikä velan kasvusta ole kannettu huolta, kun nykyinen ns. ”everything bubble” (lähes kaikkien omaisuusarvojen hinnat) on kasvanut kasvamistaan länsimaissa. Vaikka USA:n kuluttajien velkamäärä suhteessa BKT:een on hieman supistunut verrattuna 2008 huippuihin, niin absoluuttisesti mitattuna kotitalouksien velkamäärä on historian suurin.

Alla: USA:n budjettivajeen (valkoinen) ja S&P500 osakeindeksin (keltainen) korrelaatio on ollut ennen hyvin positiivinen. Jos korrelaatio palaa entiselleen, ovat osakkeet kohta selkeämmin laskusuunnassa. Lähde: Bloomberg

 

Yllä: USA:n liittovaltion velka nyt lähes 22 000mrdUSD eli korkeimmalla tasolla koskaan. Lähde: Bloomberg.

Alla: USA yritysten velkamäärän suhde BKT:een (keltainen viiva) ja high yield spread (valkoinen viiva). Velkataso on nyt korkeammalla kuin kahdessa viime syklissä – valkoisen viivan (spreadien) noususta seuraa paljon ongelmia. Lähde: Bloomberg

USA:n talouden osuus globaalista taloudesta on supistunut vuosien varrella (24 % vuonna 2017, 37% vuonna 1968), kun taas USA:n osakemarkkinan osuus globaalista osakemarkkinasta on suurempi kuin koskaan aiemmin (n. 40 % ). Epätasapaino USA:n ja muun maailman pääomamarkkinoiden välillä on siis kasvanut huomattavan suureksi johtuen mm. USA:n koko yhteiskunnan kasvavista velkamääristä ja tietenkin maan ”markkinointikoneistosta” (media, poliitikot, pankkiirit, puolustusvoimat ym.).

Jos USA:n nykyiset talousluvut laitettaisiin lähes minkä tahansa muun maan kohdalle, olisi kyseisen maan valuutta voimakkaassa laskussa ja inflaatio kaksinumeroisissa luvuissa. Nykyisessä tilanteessa ollaan, koska kyse on USD:sta, joka on ylivoimaisesti suurin maailman reservivaluutoista, eikä taalalle ole tässä suhteessa varteenotettavaa kilpailijaa. Ilmassa on kuitenkin nyt paljon epäuskoa USD:n statusta kohtaan, mikä näkyy mm. ulkomaalaisten sijoittajien haluttomuutena sijoittaa USA:n valtion velkakirjoihin (osaksi valuuttasuojauskustannuksien vuoksi), keskuspankkien kultavarantojen kasvattamisena etenkin kehittyvissä talouksissa, sekä raaka-ainekaupankäynnin siirtymisenä osaksi muihin valuuttoihin (renmimbi jne.). USD:n asemaa tulee nakertamaan myös mm. Kiinan pääomamarkkinan avautuminen ulkomaalaisille. Esimerkiksi Kiinan velkakirjamarkkina on maailman kolmanneksi suurin USA:n ja Japanin jälkeen, mutta ulkomaalaiset omistavat siitä vain alle 5 %, koska vasta 2016-17 Kiinan velkakirjamarkkina alkoi hiljalleen avautua ulkomaalaisille.

Historiassa globaalit reservivaluuttajaksot ovat kestäneet yleensä n. 50­ – 100 vuotta per valuutta. USD:n aikakausi loppuu myös aikanaan.

 

Vuosien 2019 – 2020 aikana ulkomaisten sijoittajien luottamusta USA:n velkakirjoihin koetellaan jo isommin, jos Fed joutuu suurten velkataakkojen ja huonon talouskasvun saattelemana lähtemään QE4 ohjelmaan, eli käynnistämään setelielvytyksen uudelleen. Toisaalta, Fed todennäköisesti aloittaa korkojen alentamisen jo ensi vuoden aikana, mikä yhdessä QT-ohjelman (setelitiukennus) lopettamisen kanssa tulee heikentämään taalan arvoa muita valuuttoja ja arvometalleja vastaan. Mahdollisen uuden QE4-ohjelman aikana sijoittamista USA:n velkakirjoihin voisi vertauskuvallisesti selittää wc-paperilla: Ulkomaalaiset lainaavat wc-paperirullan USA:lle, saavat korkona takaisin lisää wc-paperia ja lainakauden lopussa takaisin lainaamansa wc-paperirullan, mutta QE4:n tapahtuessa takaisin saataisiin vain käytettyä wc-paperia (valuutan arvo olisi huomattavasti alempi). Tähän mennessä ulkomaalaiset sijoittajat ovat uskoneet saavansa omansa takaisin sijoittaessaan USA:n treasureihin, mutta nyt lähestytään pistettä, jossa yllä olevat huolet alkavat vaikuttaa velkapapereiden valuutan arvoon, ja näin ollen sijoittajien odotusarvoihin tulevasta. Näkisimmekin, että seuraavien vuosien aikana globaaliin finanssijärjestelmään on tulossa suhteellisen suuria muutoksia (suuruusluokkaa Bretton Woods), kun epäusko tiettyjä paperirahastandardeja kohtaan kasvaa, eivätkä odotukset etenkään USA:n ja USD:n suhteen ole välttämättä kovin mairittelevia.

Alla: FED:n tasetta (valkoinen viiva) supistetaan nyt 50mrd USD tahtia kuukausittain, joka asiantuntijoiden mukaan efektiivisesti tarkoittaa samaa kuin vuosittain n. 1 % koronnostoja. Samaan aikaan Fed nostaa ohjauskorkoaan (keltainen viiva). S&P500 osakeindeksi (vihreä viiva) noussut isoon kuplaan QE-ajanjaksona. Nyt QT (setelitiukennus) ajanjakso on alkanut, joten vuosien 2009-2017 hyvä likviditeettitilanne kääntyy toiseen suuntaan. Lähde: Bloomberg

USD:n hyvin mahdollisesta heikkenemisestä tulevat ainakin teoriassa hyötymään kehittyvien talouksien valtiot, joiden korkopolitiikka on pysynyt ns. normaalina, kasvu on tasaista, eikä taloudessa ole syntynyt ylilyöntejä velan tai investointien suhteen (rakenteellisesti kasvavat maat). Lisäksi, koska USD:n paikkaajaa reservivaluuttana ei toistaiseksi ole näköpiirissä, niin teoriassa arvometallien (kulta ym.) hinnat voivat nousta, kun prosessissa mennään eteenpäin.

Yllä: FANG -yhtiöiden kupla on lähes suoraan verrattavissa 1960-70 lukujen suosikkiyhtiöiden Nifty-Fifty -yhtiöiden kuplaan. Nämä yhtiöt olivat aikanaan kovia globaaleja kasvuyhtiöitä, joiden valuaatiot olivat 50 % – 200 % korkeimmilla tasoilla kuin S&P500 indeksin valuaatio aikanaan (kuten FANG yhtiöiden valuaatio nyt). Mutta historia yleensä toistaa tietyllä tasolla itseään (etenkin finanssimarkkinoilla): Nifty-Fifty osakekupla siis puhkesi, ja useat osakkeet tippuivat 50-90 % huipuistaan – Caveat Emptor! FANG Indeksiin kuuluvat: Twitter, Tesla, Google, Facebook, Alibaba, Amazon, Apple, Netflix, Baidu ja Nvidia. Lähde: Bloomberg

Salkunhoitaja Juuso Mykkänen

 


"JOM RAHASTOT tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin."

Kaupallinen yhteistyö:
Sijoitustiedon lukijoille JOM Rahastot ilman merkintäpalkkiota


 

 

 

Katso uusimmat #Teerenpelit -jaksot ja tilaa Sijoitustiedon YouTube-kanava
Liity Sijoitustiedon jäseneksi