Olet täällä

Kestääkö taloutesi korkojen nousun?

Jaa Twiittaa

Sijoittajat ja asuntovelalliset ovat jo pidemmän aikaa päässeet nauttimaan historiallisen matalista, jopa negatiivisista koroista. Vielä muutama vuosi sitten negatiiviset markkinakorot kuulostivat lähinnä vitsiltä, mutta kuten viime vuodet ovat meille osoittaneet, myös mahdottomasta voi tulla mahdollista. Nyt kun talous on pitkästä aikaa osoittanut selkeitä elpymisen merkkejä, katseet kääntyvät vaihteeksi korkojen nousuun.

Otetaanpa pieni kertaus miten tähän tilanteeseen on tultu. Euroopassa vallinnut matala korkotaso on seurausta talouden pitkittyneestä matalasuhdanteesta, jota Euroopan Keskuspankki (EKP) pyrkii elvyttämään pitämällä ohjauskorot alhaisina. Ohjauskorko on se korko, jolla EKP lainaa rahaa pankeille ja sitä myötä pankit pystyvät lainaamaan rahaa talouden eri toimijoille alhaisin kustannuksin. Näin EKP pyrkii välillisesti kasvattamaan talouden aktiviteettia. Lisäksi äärimmäisenä elvytystoimena EKP on viimeiset kaksi vuotta suorittanut avomarkkinaoperaatioita, eli arvopapereiden osto-ohjelmaa, jonka avulla se pyrkii suoraan vaikuttamaan rahoitusoloihin. Tällä hetkellä ekonomistit uskovat, että Euroopassa tultaisiin nostamaan korkoja seuraavan kerran vuonna 2019, mutta korkoihin voidaan tarvittaessa kajota jo aiemmin, mikäli Euroopan talous lähtee kasvamaan toivotulla tavalla. Atlantin toisella puolella Yhdysvaltain Keskuspankki FED on jo aloittanut koronnostot ja tälle vuodelle odotetaan vielä ainakin kahta koronnostoa.

Mitä asuntovelallisen tulee huomioida korkojen noustessa?

Asuntolainamarkkinoiden käydessä kuumana suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet ennätystahtia. Pitkään jatkunut houkuttelevan matala korkotaso ei välttämättä heijasta pitkän aikavälin todellisuutta ja esimerkiksi nuori ensiasunnon ostaja ei ehkä hoksaa mitä korkojen nopea nousu voisi tarkoittaa reaalisten lainakulujen kannalta. 90-luvun alun asuntovelalliset kokivat nahoissaan miltä tuntuu maksaa asuntolainasta jopa 15 % korkoa.

Tulevien lainanhoitokulujen arviointi on järkevää taloudenhoitoa. Korkojen nousuun voi varautua korkosuojauksella, joka on ikään kuin vakuutus korkojen nousun varalle. Asuntovelallinen voi suojata asuntolainansa esimerkiksi korkoputkilainalla, joka nimensä mukaisesti määrittää minimi- ja maksimikorkotason sovitulle ajalle.

Velkavipua hyödyntävä sijoittaja on saanut asuntovelallisten tapaan nauttia matalasta korkotasosta. Mikäli korot kuitenkin lähtevät nousuun, voivat vieraan pääoman korkokustannukset syödä merkittävän osan tuotoista tai jopa ylittää ne. Sijoituslainaa voi myös suojata korkojen nousulta esimerkiksi korkoputkella tai korkokattosopimuksella.

Lue lisää Nordean korkosuojausratkaisuista.

Miten korkotason muutokset vaikuttavat korkosijoituksiin?

Matala korkotaso on ollut myrkkyä tileillä rahojaan makuuttaville sijoittajille, mutta arvopaperisijoittajat ovat hyötyneet tästä epätavanomaisesta tilanteesta monin tavoin. EKP:n toimet ovat keinotekoisesti nostaneet useiden omaisuuslajien arvot ennätystasoille. Korkosijoitusten kysyntä on ylittänyt tarjonnan moninkertaisesti, jonka seurauksena joukkolainasijoitusten arvot ovat nousseet kaikissa riskiluokissa. Kun joukkolainojen hinnat nousevat, niistä saatavat efektiiviset tuotot laskevat. Tämän seurauksena sijoittajat ovat siirtäneet rahojaan korkeampiriskisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin, parempien tuottojen toivossa, joka on entisestään kuumentanut rahoitusmarkkinoita.

Joukkolainasijoitusten luonteeseen kuuluu, että laskevat korot nostavat niiden arvoa. Matalariskisinä pidetyt korkorahastot ovat korkojen laskun myötä tahkonneet ennätystuottoja joukkolainojen hintojen noustua. Tämän ei pidä kuitenkaan antaa hämätä, sillä historialliset tuotot eivät kerro tulevasta kehityksestä. Joukkolainasijoituksiin liittyy myös kääntöpuoli, eli nousevat korot laskevat kiinteää korkoa maksavien sijoitusten arvoa. Toisin sanoen tällaisissa sijoituksissa piilee korkoriski. Erityisesti pitkän koron rahastoissa korkoriski on suuri. Korkoriskin mittarina käytetään yleisesti duraatiota. Jos esimerkiksi rahaston duraatio on 7, yhden prosentin korkojen nousu tarkoittaa karkeasti, että rahaston arvo laskee 7 %.

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa korkojen ja yrityslainojen arvon välistä suhdetta. Kuvaajassa näkyy Eurooppalaisen Investment Grade yrityslainaindeksin arvonkehitys sekä 10-vuotisen koronvaihtosopimuksen hintakehitys viimeisen viiden vuoden ajalta.


Lähde: Bloomberg 4.4.2017. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.

Miten sijoittaja voi varautua korkojen nousuun?

Hajauttamisen tärkeyttä sijoittamisessa ei voi liikaa korostaa. Korkotason muutoksen vaikutukset ovat tyypillisesti olleet vähäisemmät vaihtuvakorkoisissa sekä High Yield, eli korkeamman riskin joukkolainoissa. High Yield-lainojen arvoon vaikuttaa erityisesti sijoittajien vaatiman yhtiökohtaisen lisätuoton eli ns. luottoriskilisän suuruus. Toisin sanoen korot eivät välttämättä ole korkeariskisten lainojen arvonkehityksen merkittävin ajuri, mutta korkoriski on kuitenkin aina läsnä.

Korkosijoittaja voi suojautua korkoriskiltä tehokkaimmin valitsemalla salkkuunsa vaihtuvakorkoisia sijoituksia. Myös vaihtuvakorkoisiin sijoituksiin liittyy pieni korkoriski, sillä kuponkimaksut on sidottu erimittaisiin markkinakorkoihin, mutta vaihtuvan koron ansiosta kuponkituotot kasvavat samassa suhteessa kuin korot. Esimerkiksi 3 tai 12 kuukauden Euribor-korkoon sidotut Nordean Korkotodistukset pienentävät salkun korkoriskiä. Korkojen noustessa myös sijoituksista saatavat tuotot nousevat.

Lue lisää Nordean Korkotodistuksista.

Ilona Vaateri
Asiantuntija, Nordea Markets

Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotemyynnin parissa asiantuntijatehtävissä.

Keskustele aiheesta foorumillamme.

Samanlaista sisältöä

Kumppaniblogit

Fellow Finance - Mitäpä jos ryhtyisit pankkiiriksi vuonna 2018?

Kaupallinen yhteistyö | Fellow Finance - 14.2.2018
Kumppaniblogit

Nordean muutto ja tsaarinaikaiset asenteet

Timo Rothovius | Viisas Raha - 22.11.2017
Kumppaniblogit

Uudiskohteiden isot yhtiölainat avasivat asuntokaupan padot

Timo Metsola | Vuokraturva - 16.11.2017

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Miten me sijoitamme?

Mikko Mäkinen - 21.3.2019
#IR-kanava

Zijoittaja raportoi Revenion yhtiökokouksesta 20.3.2019. #RevenioAGM19

Zijoittaja - 20.3.2019
Artikkelit

OMXH 10.000 pistettä - Kontrastia ja huomioita hyvään alkuvuoteen

Sijoitustieto - 19.3.2019
Kolumnit

Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki -tahallaan väärinymmärretty

Aki Pyysing - 17.3.2019
#IR-kanava

Tunnelmat Ramirentin yhtiökokouksesta - Zijoittaja 14.3.2019

Zijoittaja - 15.3.2019
Kolumnit

Onko aktiivinen salkunhoito menneen talven lumia?

Ville Hemminki - 15.3.2019
#IR-kanava

Cargotec – Älykkään kuormankäsittelyn edelläkävijä

Jarkko Aho - Random Walker - 13.3.2019
Kolumnit

Odotukset todella huonot, joten edessä on positiivinen yllätys

Juhani Huopainen - 13.3.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Bigbarabum, 21.03. 23:41
Uusin viesti: petteri, 21.03. 23:21
Uusin viesti: Serenity, 21.03. 21:26
Uusin viesti: ArnoP, 21.03. 19:18
Uusin viesti: Gamblerrr3, 21.03. 17:05
Uusin viesti: Trainee, 21.03. 14:58
Uusin viesti: -Koga-, 21.03. 13:19
Uusin viesti: Anssi A, 21.03. 12:53
Uusin viesti: mpefort, 21.03. 09:31
Uusin viesti: Sijoitustieto, 20.03. 17:35

Seuraa Sijoitustietoa