Olet täällä

Kolumnit

Indonesian ihmeellinen suojasatama?

Jaa Twiittaa

Indonesian osakemarkkina on lähivuosina ollut sijoittajille murheenkryyni, kun sijoittajan aika on tullut pitkäksi samaan aikaan, kun muun maailman osakemarkkina on mennyt menojaan. Nyt kuitenkin tilanteeseen on tullut mielestäni rakenteellinen ja syklinen muutos. Ensin kertaus viime aikoihin.

Indeksimuutokset ja teknologiatyhjiö

Vuonna 2017-2019 Indonesian yrityssektorilta saatiin huipputuloksia. Kuitenkin samaan aikaan vuodenvaihteessa 2016-17 indeksitarjoaja MSCI otti kehittyvien markkinoiden indekseihin mukaan USA:ssa ja Kiinan A-markkinalla listatut kiinalaiset yritykset, jonka seurauksena Kiinan paino nousi huomattavasti, kun taas pienempien maiden, kuten Indonesian paino tippui kyseisissä indekseissä yli 60 %. Tämän seurauksena Indonesian isohkot pankit olivat lähes ainoa jollain tasolla performoiva osakeluokka. Myös teknologiayhtiöiden tyhjiö Indonesiassa sai sijoittajat keskittymään Pohjois-Aasian ja/tai USA:n teknoihin , eikä Indonesia kiinnostanut lähes enää ketään. Luonnollisesti kyseisenä aikana tapahtui kaikenlaista muutakin markkinoihin vaikuttavaa sekä Indonesiassa, että muualla maailmassa, mutta yllä mainitut seikat olivat vaikuttavimpia.

Kuva1: Ulkomaalaisten osakesijoitukset  ja EPS kasvu 2013-2020.

Korona-aika

Kyseisenä aikana talous kärsi liikkumisrajoituksista, tukiaisia jaettiin lähinnä ruoka ym apuna. Yrityssektorilla velkoja neuvoteltiin uusiin muotoihin, ja yleisesti ottaen yritykset trimmasivat operaatioitaan hyvää kuntoon. Pankkilainasykli valahti pakkaselle – yrityssektori eivätkä kotitaloudet ottaneet lisää velkaa, joten lisävastuita ei syntynyt tulevaisuutta ajatellen. Julkisen sektorin velka kasvoi maltillisesti sen ollessa nyt n. 40% BKT:sta.

Kuva2:Yksityissektorin velkasuhde alhaisimpia maailmassa

Kuva3: Julkisen sektorin velka myös hyvin alhaalla.

Osakemarkkinan selkeä toipuminen alkoi vasta 2021 viimeisellä kvartaalilla, kun deltamuunnoksen viimeinen aalto oli ohi ja liikkumisrajoituksia poistettiin.  Tällöin myös ulkomaalaiset sijoittajat alkoivat hiljalleen katsoa Indonesiaa sijoitussilmällä. Vuoden 2022 alun aikana Indonesian osakemarkkina on ylittänyt koronaa ennen olevan tason, mikä ei muuhun maailmaan nähden ole kovinkaan mairittelevaa, mutta pitänee muistaa, että tämä on tapahtunut ”luomuna” eli lähes ilman keskuspankin apua tai muitakaan tukiaisia. Näin ollen sykli on puhdas, eikä sijoittajan pidä stressata tukiaisten pienentämistä (esim USA:ssa QT-prosessi, korkojen nostot ja korkea inflaatio).

Nykytilanne

Yhteiskunnan (yritykset, valtio, kotitaloudet) kokonaisvelka-aste n. 100% BKT:sta eli alhaisimpia maailmassa. Inflaatio ainoastaan n. 2 %, kun vastaavasti korkotaso 3.5%: positiivinen reaalikorkotaso eli ei kiirettä nostaa korkoja vaikka inflaatio tästä nousisikin. Lainanantosykli hyvässä trendissä. BKT kasvaa 2-3 kertaa lujempaa kuin inflaatio, joten maan tilannetta voisi kuvailla käänteiseksi stagflaatioksi.

Vientisektori vain n. 20 % BKT:sta eli hyvin kotimarkkinavetoinen talous, mutta, koska Indonesia on yksi maailman suurimpia raaka-ainetuottajavaltioita, se hyötyy hyvinkin paljon raaka-aineiden hintojen noususta ja vahvasta kysynnästä. Tämä koskee etenkin ns. ”vihreää siirtymää” ja esimerkiksi sähköautoalaa, kun Indonesia on mm. maailman suurin nikkelintuottaja. Raaka-aine sektorin voimaa laajempaan taloudelliseen aktiviteettiin ei voi väheksyä, kun ala työllistää huomattavan määrän Indonesian 270 miljoonasta asukkaasta.

Kuva4: Sähköautoala tarvitsee raaka-aineita huomattavasti

Kuva5: Lainanantosykli puhtaassa nosteessa koronakuopasta.

Osakemarkkina

Osakemarkkinan koko on ollut jo pitkään n. 50 % BKT:sta eli alhaisimpia Aasiassa. Lukuina siis JCI-indeksin (kaikki listatut) koko 577mrd USD, kun BKT 1,100mrd USD 2021 lopussa. Listattuja yrityksiä 762. Valuaatio 2022: ROE 14.4%, P/BV 2.2, P/E 16, osinko 2.2%. Viisi suurinta yhtiötä yli 30 % indeksistä. Finanssialan yritykset dominoivat, kun näiden kokonaispaino on 33%. Suurimpien yritysten alta löytyy paljon PK-yrityksiä, joiden valuaatiot ja kasvunäkymät ovat huomattavan valoisia.

Kuva6: JCI:n sektoripainot. Huomattavaa, että teknologiasektorin paino oli vielä vuosi sitten 0.77% ja nyt 4.7%. GoTo ja muiden teknologiayhtiöiden listautumiset tulevat nostamaan teknologiasektorin painon 10-15% tasolle, joka tulee lisäämään Indonesian kiinnostavuutta ulkomaailmassa.

Yksityissijoittaminen on vahvassa kasvussa. Kun kävin ensimmäistä kertaa Jakartassa vuonna 2010 oli yksityissijoittajien (rahasto, osake ja korkosijoittajat) lukumäärä alle puoli miljoonaa ja 2017 se oli kasvanut hieman yli miljoonaan. Tämän jälkeen kasvu on ollut vahvaa, kun 2021 puolivälissä rekisteröityneitä sijoittajia oli jo yli 6 miljoonaa. Tähän merkittävänä tekijänä digitalisaatio, joka on tehnyt sijoittamisesta helpompaa.

Kuva7: Yksityissijoittajat nykyään suurin sijoittajaryhmä, mutta ulkomaalaiset instituutiot palailemassa.

Kokonaisuudessaan tilanne on osakesijoittajan suhteen suhteellisen valoisa. Isoimpana riskinä näen nykytilanteessa vehnän ja öljyn hinnan, jotka voivat nostaa inflaatiota useammalla prosenttiyksiköllä. Isomman pääomapaon riski on myöskin pienentynyt, kun sekä osake, että velkakirjapuolella ulkomaalaisten omistukset ovat historiallisen alhaisia. Viimeisen puolen vuoden aikana Indonesia on tuottanut 16 % enemmän kuin S&P500 indeksi, eikä JCI-indeksi tippunut juurikaan helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan.

Salkunhoitaja Juuso Mykkänen, Fourton Oy

Keskustele sijoittamisesta tai avaa oma sijoitusaiheinen blogi. Tervetuloa foorumille!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi