Olet täällä

Kaupallinen yhteistyö
Kumppaniblogit

Indonesia vai Vietnam? Vai molemmat?

Jaa Twiittaa

Minulta on kysytty lähiaikoina enenevässä määrin, kumpaan kannattaa sijoittaa, Indonesiaan vai Vietnamiin. Koska suoranaista mustavalkoista vastausta tähän ei ole, eikä hajauttamistarkoituksessa tarvitsekaan olla, olen listannut alle maiden ja sijoituskeissien eroavaisuuksia kommentteineen.

Demografia

Demografian suhteen molemmissa maissa asukkaista noin puolet on alle 33-vuotiaita, joten työssäkäyvä ikäluokka kasvaa kummassakin maassa vielä vuosikymmeniä. Väestönkasvu on myös samansuuntaista: Indonesia 1,1 % ja Vietnam 0,9 % vuodessa. Luku, -ja kirjoitustaito on sekä Indonesiassa, että Vietnamissa yli 95 %.

Hallintomuoto

Suurin ero on hallintomuodossa, kun Vietnamissa on yksipuoluehallitus ja Indonesiassa presidenttijohtoinen demokratia. Vietnamin tai Kiinan tapainen suoraviivainen yksipuoluehallinto on ainakin kyseisten maiden taloudellisen kehityksen perusteella ollut ylivoimainen järjestelmä verrattuna demokratioihin, missä isoissa päätöksissä voi kestää hyvinkin kauan. Tämä seikka on tullut etenkin ilmi seurattaessa eri Aasian kehittyvien maiden infrastruktuurin rakentamista. Indonesian hallintojärjestelmää muutettiin Presidentti Suharton aikakauden (1968-98) jälkeen hajautetummaksi maan eri alueiden kesken, kun keskitetty valta ”yksinvaltias” Suhartolle ja hänen lähipiirilleen loi korruptiota ym. syvällisiä ongelmia koko yhteiskuntaan. Kuitenkin valtarakennelman hajautus eri tahoille ja alueille on alkanut olla jarruna talouden kehitykselle raskaan byrokratian ja päällekkäisten säännösten ja lakien osalta, joten nykyisen Presidentti Jokowin aikana on tehty useampia lakimuutoksia, jotka ovat vähentäneet sekavuutta ja keskittäneet valtaa takaisin keskelle. Tämä muutos on ollut etenkin FDI-sijoittajien mieleen.

FDI eli ulkomaalaisten suorat (teolliset) investoinnit

Vietnam on FDI:n suhteen ollut globaalistikin ylivoimainen voittaja. Syinä yksipuoluehallituksen erinomaiset päätökset kymmenisen vuotta sitten, Vietnamin sijainti Kiinan kyljessä, halvat työvoimakustannukset, politiikan pitkäaikainen ennustettavuus ja suhteellisen hyvä infrastruktuuri. Korealaisen Samsungin erikoiskohtelu on ollut yksi Vietnamin iso valopilkku, jonka ansiosta maahan on kehittynyt suurehko elektroniikkateollisuusklusteri. Näiden lisäksi Vietnam on hyötynyt erittäin paljon USA:n kauppasodasta Kiinaa vastaan. Vuosina 2017-2019 FDI Vietnamiin on ollut 35-38 mrd USD vuodessa, mutta koronan aikana FDI-virta on luonnollisesti hieman heikentynyt.

FDI Indonesiaan on ollut vuodesta 2012 lähtien 20-25mrd USD tasolla, mutta kuluvalle vuodelle 2022 FDI:n ennustetaan kasvavan n. 40mrd USD tasolle (Q1/2022 FDI oli +10mrd USD). Näistä osa on sähköautoihin liittyviä, kun Indonesia on maailman suurin nikkelintuottajavaltio. Tämän lisäksi vuonna 2021 säädettiin uusi työlainsäädäntö, jonka ansiosta työntekijän maksimi irtisanomiskorvaus työnantajan puolelta aleni 55 viikosta 19 viikkoon, ja joka on näin ollen jopa hieman edullisempi kuin kilpailijamaissa. Myös infrastruktuurin huomattava parantuminen Presidentti Jokowin aikakaudella on alkanut tuoda selkeitä tuloksia mm. logistiikkakustannuksiin. Työvoimakustannukset Indonesiassa ovat paikoitellen alhaisempia kuin Vietnamissa, mutta maiden välillä ei kokonaisuudessaan ole kovinkaan suuria eroja.

FDI-virrat ovat tärkeitä seurattavia, koska niiden vaikutukset ovat syvällisempiä ja pitkäaikaisempia kuin pelkät osake/velkakirjasijoitukset (ns. portfoliosijoitukset).

Valuutta ja vienti

Koska Vietnam on suuri vientimaa eli maan vienti on isompi kuin maan BKT (vienti-BKT suhde 106 % vuonna 2020) ja maan vaihtotase on positiivinen, on maan valuutta VND sidottu USD:n ja toisaalta Kiinan CNY:n liikkeisiin. Toisin sanoen Vietnamilla on varaa pitää VND sidottuna taalaan, mikä taas helpottaa etenkin yrityssektorin ennustettavuutta ja toimivuutta. VND:n arvoa devalvoitiin taalaan nähden 35 % vuosien 2008-2012 aikana, minkä ansiosta lähti liikkeelle näihin päiviin kestänyt Vietnamin positiivinen taloussykli.

Vietnam hyötyy etenkin silloin, kun maailmantalous ja kauppa ovat vahvassa kasvussa, mutta Vietnamin sisäistä rakenteellista kasvua ei voi myöskään vähätellä.

Indonesian valuutta, rupiah eli IDR, on vapaasti kelluva valuutta. Indonesia on taas kotimarkkinavetoinen talous, jonka vienti on vain 20 % BKT:sta. Indonesian vaihtotase on ollut negatiivinen vuodesta 2012 vuoteen 2021 saakka, mutta nyt uuden raaka-aineboomin kynnyksellä maan vaihtotase alkaa olla jopa hieman positiivinen. Vaihtotaseen vajeen takia IDR on heikentynyt taalaa vasten vuodesta 2012 lähtien yli 40 %.

Indonesia on vähemmän altis maailmantalouden sykleille, mutta suurena raaka-ainemahtina maa hyötyy rakenteellisesta raaka-aineiden hintojen noususta ja kysynnästä. Indonesia on mm. maailman suurin nikkelin, tinan, kivihiilen ja palmuöljyn tuottajamaa. Indonesia on energian (kivihiili, kaasu, öljy ym.) tuotannon suhteen omavarainen, mutta öljyn tuotanto on vain puolet omasta kulutuksesta, joten polttoaineita maa joutuu ostamaan ulkomaailmasta.

Osakemarkkina

Osakemarkkinan dynamiikka

Indeksit

Indekseissä Vietnam kuuluu ns. Frontier -markkina indekseihin, missä sen paino on MSCI Frontier Asia indeksissä 83 %, kun taas MSCI FM Global Frontier indeksissä 31 %. Molemmissa indekseissä Vietnamin paino on ylivoimaisesti suurin. Free float markkina-arvon mukaan Vietnamin paino olisi Asian EM-indekseissä n. 1 %, joten ainakin omasta mielestäni maa tulee sijoittajien kesken paremmin esille olemalla isosti esillä Frontier-indekseissä.

Indonesia kuuluu ns. Emerging Markets (EM) indekseihin: MSCI Asia (ilm. Japania) indeksissä maan paino on 2.1 % ja MSCI Global EM indeksissä 1.9 %. Indonesian paino on ollut korkeimmillaan lähes 4 %, mutta Kiinan ADR ja A-osakkeiden ottaminen mukaan EM-indekseihin 2016-2017 vaihteessa laski Indonesian painoa yli 50 %.

Lähes kaikissa indekseissä maan paino määräytyy free-float pohjaisesti, joten, kun molemmissa maissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhtiön omistus on tietyn perheen, valtion tai muun tahon enemmistöomistuksessa, on myös free-float taso suhteellisen alhainen. Lisäksi eri maita koskevat ulkomaalaisten omistusoikeusrajoitukset eri sektoreilla, joka myös rajoittaa free-float omistusta, ja näin ollen myös rikkaiden ulkomaalaisten tahojen ns. ”siirtomaavaltapolitiikkaa”.

Ulkomaalaisten/kotimaisten osuus osakemarkkinasta

Vietnam on ollut historiallisesti kotimaisten sijoittajien hallinnassa, vaikkakin viimeisten 5-7 vuoden aikana koronakauteen asti ulkomaalaiset ovat olleet yhä enemmän kiinnostuneita Vietnamista. Ulkomaalaisomistus oli korkeimmillaan 2019 lopussa lähes 21 % tasolla, mutta koronan ansiosta taso on nyt 17 %. Kotimaiset sijoittajat Vietnamissa ovat hyvin aktiivisia ja heidän volyyminsa ovat päivittäin +85 % markkinan volyymeista.

Yllä: Ulkomaalaisten sijoittajien netto-ostot ja omistusaste (vihreä kuvaaja) Saigonin (Ho Chi Minh Cityn) pörssistä vuodesta 2017. Lähde: HSC

Indonesian osakemarkkinasta ulkomaalaiset sijoittajat ovat ennen korona-aikaa olleet suurin omistajaluokka. Parhaimmillaan 2014 aikoihin ulkomaalaiset omistivat markkinasta yli 25 %, ennen korona-aikakautta 19 % ja tällä hetkellä ainoastaan 14 %. Yksityissijoittajat ovat nykyään suurin pääomamarkkinan sijoittajaluokka. Heidän määränsä on kasvanut puolesta miljoonasta vuonna 2010, hieman yli miljoonaan 2017, kun taas nykytaso on jo lähes 9 miljoonaa sijoittajaa.

Yllä: Kotimaisten yksityissijoittajien (sininen viiva), kotimaisten instituutioiden (keltainen viiva) ja ulkomaalaisten instituutiosijoittajien omistus JCI-indeksin yhtiöistä vuodesta 2019. Lähde: Mandiri Sekuritas

Osakemarkkinan (luomu)tuotot

Historiallisesti katsottuna molempien maiden osakemarkkinat ovat pidemmällä tähtäimellä tuottaneet kiitettävästi, mutta tietyissä ajanjaksoissa alamäet ovat olleet myös kiitettävän hankalia. Pitänee myös mainita, että maiden tuotot ovat tulleet ilman paikallisten keskuspankkien taseiden kasvatusta ja likviditeetin järjetöntä pumppausta G7-maiden keskuspankkien tyyliin. Indonesian ja Vietnamin tuotot on siis tehty ”luomuna” eli rakenteellisen kasvun kautta.

Huom: Indonesian tuotot JCI-indeksillä, Vietnamin tuotot HOSE (VNINDEX) indeksillä. Kaikissa tuotoissa osingot mukana, jotka uudelleen investoitu ilman veroseuraamuksia. Datan lähde: Bloomberg.

Huomionarvoista on, että vuosituhannen vaihteen osakekuplan jälkeen USA:n markkina ei tuottanut juurikaan mitään seuraavan 7 vuoden aikana. Tilanne taitaa olla pitkälti samantapainen parhaillaan.

Arvostukset

Huomioita: Vietnamin suhteen arvostustaulukossa käytetty ainoastaan HOSE (VNINDEX) indeksiä, joka kattaa noin 90 % maan osakemarkkinasta. P/E valuaatioon otettu mukaan vain yhtiöt, joiden tulos on positiivinen. Indonesian PE olisi 15.6x, jos mukaan mm. otettaisiin JCI-indeksin suurin yhtiö, GOTO, joka toimii ecommerce/digi aloilla, ja joka teki tappiota 1.5 mrd USD vuonna 2021.

Kokonaisuudessaan suurin ero on kassavirran tuottamisen suhteen (free cash flow yield) ja velkaantumisasteissa. Näitä voi selittää maan sisäisten syklien eri kohdassa olevat vaiheet ja sektorijakaumat. Indonesian historiallinen 10-vuoden valuaatio on korkeampi kuin nyt, kun taas Vietnamin nykyinen valuaatio on korkeampi kuin 10-vuoden keskiarvo tällä hetkellä.

Juuso Mykkänen, Fourton Oy

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi