Olet täällä

Haastattelussa JOM Rahastoyhtiön Juuso Mykkänen: Salkunhoitoa kehittyvillä markkinoilla

Jaa Twiittaa

"Maailman väestöstä 60 % asuu Aasiassa ja tulevina vuosina satoja miljoonia ihmisiä nousee keskiluokkaan. Tämä näkyy massiivisena kasvuna kulutushyödykkeiden ja -palvelujen kysynnässä. Myös teitä, rautateitä, satamia ja tuotantolaitoksia rakennetaan ennennäkemättömässä mittakaavassa. Nämä teemat luovat pohjan voimakkaalle talouskasvulle seuraaviksi vuosikymmeniksi. 

JOM Rahastot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin."

Kaupallinen yhteistyö: Sijoitustiedon lukijoille JOM Rahastot ilman merkintäpalkkiota.


 

Juuso Mykkänen, toimit JOM Rahastoyhtiön salkunhoitajana Indonesiaan sijoittajavassa Komodo -rahastossa sekä laajemmin Itä- ja Kaakkois-Aasiaan sijoittavassa Silkkitie -rahastossa. Mistä kiinnostuksesi alunperin salkunhoitoon lähti liikkeelle ja kuinka valikoiduit Aasian markkinoille?

Kiinnostus sijoitustoimintaan on lähtenyt varmasti liikkeelle oman sijoituskokemuksen myötä, jota on harjoitettu 90-luvun alkupuolilta lähtien, mutta silloin se oli suuntautunut yksinomaan Suomessa muutamiin yhtiöihin.

Ulkomaille sijoittaminen ja eri talouksien tutkiminen alkoi kiinnostaa enemmän, kun opiskelin vuodet 1996-2000 briteissä. Tällöin mm. yliopiston yhdellä makrotalouden kurssilla 1998-99 aiheena oli hyvinkin tuore Kaakkois-Aasian talouskriisi, sen syy ja erinäiset seuraukset.

Kiinnostus kehittyviä markkinoita ja Kaakkois-Aasian maita kohtaan, johtuu näiden demografisesta tilanteesta, suuresta ja enimmälti osin hyvin nuoresta väestömäärästä ja siitä, että rakenteellinen kasvupotentiaali on eri aloilla valtava. Lisäksi suuremmassa kuvassa Aasia talousalueena tulee mitä luultavimmin ottamaan globaalin ykköspaikkansa takaisin seuraavien vuosikymmenien aikana hieman yli 200 vuoden tauon jälkeen.

Ensimmäisessä alaan liittyvässä työpaikassani Munchenissä Allianz Asset Managementillä toimin salkunhoitajaharjoittelijana 2000-01 tutkien lähinnä Eurooppalaisia PK-yrityksiä. Sain kuitenkin tehtäväksi jo tuolloin analysoida muutamia Aasian sektoreita (HongKongilaiset kiinteistökehitysyhtiöt mm).

Kulvik & Cie/Sifter Fundissa 2002-2008 toimin pääsalkunhoitajana ja perustimme Sifter Global Fundin kesällä 2003. Jo vuoden 2002 alusta teimme paljon ensisijoituksia Aasiaan (Kiina, Intia, Thaimaa, Malesia, Japani), kun talouksien mittarit olivat erittäin mielenkiintoisissa asennoissa ja valuaatiot hyvin alhaisia. Ja Kiinan suurempi kasvuvaihde oli myös nyt päällä, kun taas muut Aasian taloudet kasvoivat kohisten Aasian finassikriisin huolien hälventyessä ja osaltaan Kiinan vetovoiman imussa. Rakenteellisia kasvutarinoita oli hyvin helppo ja suoraviivaista löytää, ja yhtiöt näiden saralla olivat enimmäkseen huokeahintaisia, joka korostui mm. vuoden 2003 SARS-kriisin aikana.

JOM Rahastoyhtiö aloitti sijoitustoiminnan Silkkitie rahaston osalta heinäkuun lopulla 2009, jolloin sijoituksia oli Kiinassa, Indonesiassa, Filippiiniellä ja Thaimaassa. Vietnamiin aloimme sijoittaa 2012 keväällä, kun vierailimme maassa ja talous alkoi näyttää tervehtymisen merkkejä. Pakistaniin sijoituksia alettiin tehdä varovaisesti 2017 aikana. Indonesiaan sijoittava JOM Komodo rahasto perustettiin 2012 toukokuussa.

Indonesia on päämarkkinanne. Komodo -rahasto sijoittaa pelkästään Indonesian pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Silkkitie -rahastossakin Indonesiaan kohdistuu lähes neljänneksen paino. Mikä tekee Indonesiasta kiinnostavan sijoituskohteen?

Peruskeissinä on se, että Indonesiassa on 265m asukasta, joten se on maailman neljänneksi väkirikkain maa Kiinan, Intian ja jenkkien jälkeen. Asukkaista noin puolet on alle 30 vuotiaita, joten työssäkäyvän väestön määrä kasvaa vahvasti vielä pitkän aikaa.

Kuten monissa muissakin kehittyvissä maissa, rakenteellinen kasvu on hyvin vahvaa monilla eri aloilla. Esimerkiksi finanssisektorilla on kasvuvaraa huimasti ottaen huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja: asuntolainojen suhde maan BKT:hen nähden on vain 3-4 %, kun taas hieman kehittyneemmässä Thaimaassa se on yli 20 % ja Malesiassa 35 %. Vastaavasti kulutusluottojen osuus on hyvin pientä verrattuna lähimaihin. Muun muassa Indonesian kotitaloudet ovat vähiten velkaantuneita lähes koko Aasian alueella – kotitalouksien velka/BKT suhde on vain 17 %, kun Thaimaassa se on 68 % ja Koreassa 95 %.

Osakemarkkinan koko vastaavasti suhteutettuna BKT:hen on vain 50 %, kun muissa Aasia maissa se on 75-200 %. Lisäksi osakkeita omistaa vain 0.5 % väestöstä ja rahastoja suurinpiirtein saman verran. Toisaalta rahastosijoittaminen on lähivuosina lähtenyt lujaan kasvuun ja markkina kasvaa 25-35 % vuosivauhtia, kun digitalisaatio ja fintech muokkaavat alaa – rahastosijoittamisessa alle 35 vuotiaat ovatkin ylivoimaisesti suurin ja kasvavin luokka. Vaikka kuluva vuosi on ollut myrskyinen kehittyvillä markkinoilla Indonesia mukaanlukien, on kuitenkin listautumisia ollut lähes ennätysmäärä.

Parhaillaan maassa on menossa läpi useampia uudistuksia kuten verotusreformi,  joka on puolivälissä, investointeihin liittyvä reformeja ja maan infrastuktuuriin liittyvä pidempiaikainen reformi. Infran kehitys oli jäänyt Thaimaasta ja Malesiasta Aasian finanssikriisin jälkeen fokusoimatta, kun maa maksoi velkojaan takaisin IMF:lle ym. tahoille. Nykyinen uudistusmielinen Presidentti Joko Widodo (Jokowi) laittoi vuonna 2015 käyntiin massiiviset infran rakentamis-/parantamisohjelmat, jotka jatkuvat edelleen. Monia näistä isoista projekteista on valmistumassa 2018-19 aikana, joten Indonesian tuottavuusluvuissa tullaan mitä luultavimmin näkemään suuri harppaus lähivuosina. Tämä tulee siis vähentämään maan logistiikkakustannuksia paljolti, jotka ovat parhaillaan 24 % BKT:sta. Globaalissa mittakaavassa Suomi ja Singapore ovat kärjessä, missä logistiikkakustannukset ovat huomattavasti alle 10 % BKT:sta.

Indonesia on vahvasti (Intian ohella) kotimarkkinavetoinen maa, kun vienti/BKT suhde on n. 17 %. Vastaavasti Thaimaassa 60 %. Tämän johdosta Indonesia ei ole kovinkaan altis globaalin kauppasyklin heilahteluille suuntaan eikä toiseen. Kuitenkin vahva kotimainen kysyntä ja infran rakentaminen on saanut vaihtotaseen pakkaselle, joka on etenkin ulkopuolisen stressin aikana heikentänyt maan valuttaa.

Muita vahvasti kasvavia rakenteellisia teemoja ovat mm turismi, kun hallituksen tavoitteena on luoda 10 uutta Balin tapaista turistialuetta.

Kehittyviä maita on rokottanut taalan vahvuus, Fedin koronnostosykli ja Trumpin hallinnon kauppasotatoimet. Tämä on vetänyt pääomia myös Indonesiasta ja parhaillaan monet maan listatut PK-yritykset ovat hyvin huokeahintaisia.

2019 huhtikuussa maassa järjestetään parlamentti- ja presidentinvaalit. Konsensusennusteet ovat parhaillaan selkeästi Jokowin toisen kauden hyväksi, mutta vaikka Jokowin kansansuosio on parhaillaan hyvin vahvaa, ovat vaalit olleet lähiaikoina tiukkoja mm. likaisen vaalipelin vuoksi.

Rahastojen esittelysivulla mainitaan Kaakkois-Aasian päädrivereiksi mm. työväestön kasvu ja investoinnit infrastruktuuriin. Millaisia näkymiä Silkkitie -rahaston muut kohdemaat omaavat tulevaisuuteen?

Me keskitymme maihin missä on luvassa vahvaa rakenteellista kasvua eri aloilla. Muun muassa ”vain” 100 miljoonan asukkaan Filippiineillä driverit ovat pitkälti samantapaisia kuin Indonesiassa, mutta maan erikoisuutena on myös vahva palvelusektori back-office toimintojen ulkoistamissektorin myötä – mm. call centre busineksessä Filippiinit on globaali johtaja.

93 miljoonan asukkaan Vietnamia taas kasvattaa myös Indonesiasta tuttujen drivereiden lisäksi Kiinan läheisyys ja ulkomaisten FDI investointien tuoma vienti- ja teollisuussektorin kasvu. Vietnamin markkina ei myöskään ole niin riippuvainen ulkomaisesta sijoituspääomasta, kun kotimaiset sijoittajat ovat noin 80% osakemarkkinan likviditeetistä. Tosin viime vuosina ulkomaiset sijoittajat ovat enenevästi sijoittaneet Vietnamiin, joten markkinan korrelaatio Aasian muihin markkinoihin nähden on myös hieman kasvanut, mutta ei kuitenkaan häiritsevän paljon.

Vietnamin vahvuutena on myös positiivinen vaihtotase, kun taas vaihtotaseen vaje on Indonesiassa ollut 2.5% tasolla, ja Filippineillä vaje on 1.5% tasolla BKT:sta. Investointisyklien osalta Vietnamissa ja Filippiineillä kasvu ja investoinnit ovat lujassa kasvussa, mutta Indonesiassa uusi sykli on vasta lähtenyt hiljalleen liikkeelle (viimeisen syklin huippu oli 2010-2013 aikana) suurten infrainvestointien myötä – tämä alkaa nyt vetämään myös yksityisiä investointeja. Kun ensi kevään vaalien ympärillä oleva epävarmuus poistuu, yksityisinvestoinnit ja FDI investoinnit lähtevät kunnolla liikkeelle monien eri markkinatuntijoiden mielestä.

Intiassa tilanne on samantapainen kuin Indonesiassa. Investointisyklin osalta infrainvestoinnit ovat alkaneet jo vetämään, mutta privaatti-investoinnit ovat vielä lähtökuopissa, kun syklin viimeisin huippu oli 10 vuotta sitten 2007-08. Muut Intian driverit ovat samanlaisia rakenteellisia drivereita kuin Indonesiassakin, mutta Intian massiivinen koko on erona: populaatio yli 4x Indonesia. Vaihtotaseen vaje on Indonesian vajetta korkeampi. Toisaalta osakemarkkinalla likviditeettitilanne on hyvä kun pääministeri Modin uskaliaat reformit ovat ajaneet pääomia osakemarkkinalle mm. rahastosijoitusten kautta. Negatiivisena seikkana on se, että Intian markkina on ollut jo hyvin kallis vuosia, monilla yhtiöillä on paljon velkaa ja se, että sekä ulkomaiset että kotimaiset sijoittajat ovat Intiassa ”all-in” eli ylipainossa.

Silkkitie -rahasto on tuottanut toiminnan alusta katsoen 141% (31.7.2009) ja Komodo vastaavasti 59% (15.5.2012). Miltä rahastojen arvostustasot näyttävät tällä hetkellä?

Silkkitie PE 8.67, P/BV 1.24, osinko 2.99%, EV/EBITDA 7.89

Komodo PE 10.57, P/BV 0.93, osinko 1.52%, EV/EBITDA 6.92.

Valuaatiot ovat nyt alhaisimmillaan vuosikausiin molempien rahastojen osalta.

Näette tulevaisuuden olevan Aasiassa. Miksi juuri nyt kannattaa sijoittaa Aasiaan?

Taalan vahvuus on nyt vetänyt pääomia pois kehittyviltä markkinoilta globaalistikin, ja tämä on osunut erityisesti Aasiaan. Lisäksi Trumpin hallinnon kauppasotatoimet ovat saaneet sijoittajat varovaisiksi Aasian suurehkon vientipainon takia. Myös maailman suurimmat keskuspankit ovat nyt alkaneet pienentämään taseitaan (Fed etunenässä) historiallisen suuren setelielvytysoperaation jälkeen. Kaikki tämä on saanut sijoittajat varovaisiksi ja tästä syystä etenkin PK-yritysten kurssit ovat nyt hyvin alhaisia.

Näkisimme, että seuraavat seikat saisivat kohdemarkkinamme kunnolla nousuun: 1. Ratkaisu kauppasotakiistaan tai edes merkki siitä, että tilanne ei enää pahene, 2. Merkki siitä, että taala lähtisi heikentymään. Tämä voi tapahtua USA:n koronnostosyklin hidastumisen kautta tai sijoittajien epäuskon kautta Trumpin halllituksen toimiin (budjettivaje, kauppatase, jne.). 3. Eri markkinoiden välisten valuaatioerojen kasvaminen yhä suuremmiksi.

Lisäksi näkisimme, että Aasian suurimmat laskut ovat nyt takanapäin, vaikka volatiliteetti voikin jatkua jonkin aikaa.

Mitä mieltä olette kauppasodan vaikutuksista Kiinaan ja Aasiaan?

Kiinan vienti USA:n on 522mrd dollaria, joten USA on Kiinan suurin yksittäinen kauppakumppanimaa. Tämä on kuitenkin ”vain” 17% Kiinan viennistä. Euroopan osuus Kiinan viennistä on suurempi kuin USA:n. Kiinan vienti muualle Aasiaan on n. 50 % kokonaisuudesta ja tämä osuus kasvaa kokoajan, kun Aasian keskiluokka paisuu.

Kiinalaisten yhtiöiden tuottavuusponnistelut jenkkien tuontitullien ansiosta saattavat myös tuoda tulosta, ja näin ollen heidän kilpailukykynsä globaalisti tulee parantumaan.

Suuremmassa kuvassa on ollut väistämätöntä, että Kiinan ja Aasian maiden noustessa vientiartikkelien arvoketjussa ylöspäin, ne tulevat kilpailemaan kasvavassa määrin kehittyneiden maiden yhtiöiden kanssa. Enää ei siis Kiina ja muut kehittyvän Aasian maat valmista pelkästään halpatavaraa vaan yhä kehittyneempiä tuotteita – tämä näkyy mm. Aasian lujaa kasvavissa tuotekehityskuluissa, missä ollaan ottamassa kiinni länsimaita kiihtyvällä tahdilla.

Millainen on Indonesiaan sijoittavan salkunhoitajan normaali päivä?

Indonesian osakemarkkina on auki Suomen (kesä) aikaa klo 5 – 12 (paikallista aikaa klo 9-16), joten markkinoilla kerkeää toimimaan suhteellisen hyvin verrattuna esimerkiksi idempänä oleviin Japaniin tai Koreaan. Aasialaiseen tapaan myös Indonesiassa on lounastauko klo 12-13:30 (perjantaina 11:30-14) jolloin pörssi on kiinni. Parhaillaan kauppojen settlaussykli on T+3, mutta marraskuun lopulla tulee siirto T+2 järjestelmään, mikä on käytössä jo useammassa Aasian pörssissä.

Vierailut alueelle 3-4 kertaa vuosittain. Tapaamiset yhtiöiden johdon kanssa, keskitytään PK-sektorin yrityksiin. Konferenssipuheluita tulee myös järjestettyä jonkin verran ja yhteyttä pidetään yhtiöihin, analyytikkoihin ja pankkiireihin etenkin Whatsappin kautta, jota Aasiassa käytetään hyvin laajasti.

Kohdemaiden kehityksen näkee konkreettisesti paikan päälläkin, kun kaupunkikuva muuttuu uusien teiden, siltojen, ajoneuvojen määrän/laadun ja erilaisten uusien rakennusten suhteen.

Kampanjatarjous: JOM Rahastot ilman merkintäpalkkioita Sijoitustiedon lukijoille

Samanlaista sisältöä

Artikkelit, Haastattelut

Sijoitustiedon #Teerenpelit: 5. Aki Pyysingin vieraana Marko Erola

Sijoitustieto - 17.8.2018
Artikkelit, Haastattelut

Sijoitustiedon #Teerenpelit: 4. Aki Pyysingin vieraana Kimmo Matikainen

Sijoitustieto - 5.7.2018
Haastattelut

Sijoitustiedon #Teerenpelit: 3. Aki Pyysingin vieraana Inderesin Mikael Rautanen

Sijoitustieto - 13.4.2018

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Paniikki on spekulantin paras ystävä

Aki Pyysing - 21.10.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #Nordea #Ericsson #KehittyvätMarkkinat #Tuloskausi

Sijoitustieto - 19.10.2018
Artikkelit

Voittoa osareita treidaamalla

Kaupallinen yhteistyö | Nordnet - 18.10.2018
Kolumnit

Zombie-noidankehät tuovat sijoittajalle vaikeat ajat 

Juhani Huopainen - 17.10.2018
Kolumnit

Kolumni: Rahasta ja sijoittamisesta kaikki on jo sanottu

Matias Savolainen - 16.10.2018
Kolumnit

Osta ja unohda - laiskan sijoittajan strategia

Aki Pyysing - 14.10.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #Pörssiromahdus #AmerSports #Smile #LehtoGroup

Sijoitustieto - 12.10.2018
Artikkelit

Halloween-strategialla rikkaaksi?

Johannes Ankelo - 12.10.2018

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Aki Pyysing, 22.10. 14:22
Uusin viesti: Truewinner, 22.10. 13:14
Uusin viesti: Truewinner, 21.10. 18:54
Uusin viesti: Sijoitustieto, 21.10. 16:27
Uusin viesti: Kommervenkki, 21.10. 14:58
Uusin viesti: raxor88, 21.10. 13:52
Uusin viesti: raxor88, 21.10. 13:30
Uusin viesti: Farseer, 20.10. 14:23
Uusin viesti: Warren Fyffet, 20.10. 12:07
Uusin viesti: Aykazu, 19.10. 21:14

Seuraa Sijoitustietoa