Olet täällä

Kaupallinen yhteistyö
Kumppaniblogit

Generation hype

JOM Rahastot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin.

Kaupallinen yhteistyö:
Sijoitustiedon lukijoille JOM Rahastot ilman merkintäpalkkiota


 

Jenkeissä listattujen yhtiöiden määrä on ollut rakenteellisessa laskussa nyt yli 20 vuotta, kun taas viimeisen viiden vuoden aikana kannattamattomien IPOjen osuus on ollut yhtä korkealla tasolla kuin IT-buumivuosien aikana. Kertooko tämä siitä, että hyviä business-ideoita ei enää USA:ssa keksitä vai siitä, että jenkeistä on tullut IPOjen ”satumaa”, missä parhaat sadunkertoja-oraakkelit putsaavat pöydän? Peloton (PTON) on yksi uusi amerikkainen ”innovaatio” missä kuntopyörän, padin ja käyttöliittymän kokonaismarkkina-arvo on saatu satusetien ansiosta nostettua yli 30 miljardin taalan. PTON:in myynti on pari miljardia taalaa eli P/Sales 15x eikä yhtiö nykytrendin mukaisesti tee voittoa. Vastaavia yrityksiä on USA:ssa syntynyt huima määrä viime vuosina. Jotkut niistä varmasti tulevat kannattaviksikin ja ovat olemassa vielä vuosien päästä, mutta mitä luultavimmin iso osa näistä hypeyhtiöistä katoaa luonnollisen poistuman kautta.

Yllä: USA:ssa listatttujen yhtiöiden kokonaismäärä on ollut rakenteellisessa laskussa vuosituhannen vaihteesta lähtien. Yhteensä listattuja yhtiöitä USA:ssa on hieman yli 4300, kun 1990-luvun lopussa näitä oli yli 8000. Lähde: theglobaleconomy.com

Näkisimme, että tähän trendiin on olemassa useampia toisiinsa liittymättömiä syitä. Yksi selkeä syy on siinä, että USA:n innovaatiokeskus piilaakson suurin keksintö onkin juuri tapahtunut markkinoinnin/myyntityön saralla, kun suuri osa piilaaksoon töiden perässä muuttaneista kertoo, että heidän ajastaan menee isoin osa juuri markkinointiin ja sen salojen opetteluun – onkin pakko olla myynnin salat hallussa, jos pystyy myymään kannattamattomia liike-ideoita ja keräta näihin varoja satoja miljoonia taaloja. Markkinoinnillinen suursaavutus myös se, että esimerkiksi Apple pystyy myymään langattomia nappikuulokkeita satojen taalojen hinnalla kuluttajille, vaikka sinänsä langaton nappikuuloke ei olekaan suuri innovaatio. Toisaalta piilaakson markkinoinnin/myyntityön onnistuneesta tuloksesta kertoo myös se, että länsimaiden medialle tämä on mennyt läpi, kun kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö piilaakso olisi maailman innovaatiokeskus.

Yllä: USA:ssa yli 70% lähivuosien IPO-yhtiöistä ei ole tehnyt vielä voittoa. Samanlainen tilanne oli IT-boomin aikana. Tämä kertoo myös siitä, että Trumpin aikainen mustavalkoinen ulko, -ja sisäpolitiikka on luonut sisäänpäin kääntyneen sijoitusympäristön, jolloin rahaa sijoitetaan ihan mihin tahansa, kunhan se on kotimaista. Jää vielä nähtäväksi muuttuuko tämä asetelma jenkkien seuraavan Presidentin aikana. Kuvan lähde: Twitter

Toinen syy tähän nykyiseen hypetysbuumiin on selkeästi aina uuden sijoittajasukupolven ajattelutapa sijoitusten osalta. Toisen maailmansodan jälkeen ns. hypetysbuumeja on tapahtunut 20-25 vuoden välein selkeästi kolme, joista kaikki liittyivät juuri teknologiaan tai uusiin ”innovaatioihin”. Vuosien 1945-1950 aikana syntynyt sukupolvi (eli boomer sukupolvi) alkoi ansaitsemaan sijoitettavaa pääomaa 1960-luvun puolivälissä, jolloin Nifty-Fifty hypetystrendi alkoi saada vauhtia ja tiettyjen yhtiöiden valuaatiot olivat pilvissä. Boomereiden lapset (eli generation-X) kokivat/loivat vuosituhannen vaihteen IT-kuplan, kun taas nykyinen viime aikoina työllistynyt sukupolvi (milleniaalit ja osaksi Z-sukupolvi) on luonut nykyisen hypetysvaiheen sijoitusmarkkinalla.

Uusi sijoittajasukupolvi käsittelee aina sijoituksia erilailla kuin esimerkiksi Benjamin Grahamin arvosijoittajan oppikirjassa opetetaan. Tässä onkin hieman sama ilmiö kuin nuorten äänestyskäyttäytymisessä. Nuorena ja naiivina uskotaan vahvasti tiettyyn aatteeseen (mm. vihreiden tietyt ääriutopiat ja/tai vasemmiston ajatukset – esimerkiksi Nalle Wahlroos oli nuorena vasemmalle kallellaan). Samalla lailla uskotaan myös näihin hypetysyhtiöihin ja näihin liittyviin lineaarisesti kasvaviin liikevaihto, -ja voittoennusteihin. Lopulta hypetystrendit lopahtavat omaan järjettömyyteensä, kun sijoittajien (tai äänestäjien) usko loppuu ja elämän realiteetit tulevat pinnalle. Tällöin myös osasta hypetyssijoittajista tulee arvosijoittajia.

Alla: Manner-Kiinassa listattuja yhtiöitä on hieman vähemmän kuin jenkeissä eli n. 3800 kappaletta, mutta esimerkiksi Hong Kongissa ja Koreassa listattuja yhtiöitä on molemmissa yli 2200. ASEAN maissa listattuja yhtiöitä on yli 3000 ja Etelä-Aasiassa Intiassa n. 5000 ja Pakistanissakin lähes 600. Lähes kaikissa Aasian maissa listattujen yhtiöiden määrä on rakenteellisessa kasvussa. Lähde: theglobaleconomy.com

Nykyinen hypetystrendi on myös suhteellisen vahva, kun nyt eläköityvä sukupolvi myy osakkeita, jotta voi rahoittaa eläkeaikaansa ja/tai siirtyy vähemmän volatiileihin omaisuusluokkiin. Nämä eläkeläisten osakemyynnit kohdistuvat enimmäkseen arvo-osakkeisiin, koska he ovat yleisesti hyvin kuutamolla ”nuorison” hypetystrendeistä. Voi hyvin olla, että tämä kannattamattomien yhtiöiden listautumistrendi jatkuu vielä tai jopa kiihtyy, kun otetaan vielä huomioon, että kaikki maailman suuret keskuspankit ovat edelleen taseen paisuttelulinjalla.

Salkunhoitaja Juuso Mykkänen


JOM Rahastot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden sijoittaa Indonesian, Filippiinien, Vietnamin ja Kiinan pieniin ja keskisuuriin pörssiyhtiöihin.

Kaupallinen yhteistyö:
Sijoitustiedon lukijoille JOM Rahastot ilman merkintäpalkkiota

Bitcoinista ja kryptovaluutoista turvaa koronakriisissä?
Liity Sijoitustiedon jäseneksi