Olet täällä

Kumppaniblogit

ESG-sijoittaminen? Uusi markkinointikikka vai aitoa vastuullisuutta?

ESG-sijoittamisella viitataan sellaiseen sijoittamistapaan, jossa kiinnitetään huomiota ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa huomioiviin yhtiöihin sijoituskohteita valittaessa. ESG-lyhenne tulee sanoista Environmental, Social and Governance. Sijoituskohteiden valinnassa keskeiseksi nousevat tällöin yhtiöt, jotka ottavat kaikilla liiketoiminta-alueillaan huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset.

Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan selkeästi viime vuosina mutta yhtiöiden ESG-mittareiden ja taloudellisen suoriutumisen yhteyden tutkimuksen historia ulottuu aina 1970-luvulle asti. Oheisiin kuvaajiin on poimittu paljon tarkkailtu osakemarkkinoita laajalti kuvaava MSCI World -indeksi sekä tätä vastaava ESG-indeksi, joka koostuu ainoastaan tietyt ESG-kriteerit täyttävistä pääindeksin yhtiöistä.


Lähde: Bloomberg (08/2016)

Kuten yllä olevista kuvaajista näkyy ovat ESG-mittarit liiketoiminnassaan huomioivat yhtiöt pärjänneet historiallisesti tarkasteltuna käytännössä yhtä hyvin kuin osakemarkkinat yleensä. Pelkästään nopeasti googlettamallakin löytyykin useampi tutkimus, jossa todetaan ettei vastuullisesti sijoittaminen tarkoita automaattisesti tuotoista luopumista.

Sijoittajien muokatessa omien sijoituspäätösten taustalla olevia periaatteitaan yhä vastuullisempaan suuntaan, pelkkä riski-tuottosuhde ei ole enää ainoa sijoituskriteeri. Vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita kuitenkaan automaattisesti tuotoista luopumista. ESG-sijoittaminen tarjoaa lähes yhtä hyvät riskikorjatut tuotot indeksitasolla kuin perinteiset verrokkeina käytetyt osakeindeksit. Esimerkiksi perinteinen Sharpen luku, jossa suhteutetaan sijoituskohteen tuotto sen volatiliteettiin eli osakehintojen arvonvaihtelulla mitattuun riskiin, kertoo paljonko tietyn tuoton saavuttamiseksi on otettu riskiä. Alla MSCI World -osakeindeksin ja sen pohjalta muodostetun vastaavan ESG-indeksin viimeisimmän kolmen ja viiden vuoden aikajaksoilta lasketut Sharpen luvut ja annualisoidut vuosituotot:


Lähde: Bloomberg (08/2016)

Keskustelu finanssisektorin roolista ja sen toiminnan vaikutuksista luontoon ja yhteiskuntaan käy yhä vilkkaampana. Tätä keskustelua käydään useilla eri tahoilla. Aiheeseen tuntuu törmäävän päivittäisessä työssä pankin kaupankäyntisalissa varainhoitajien kanssa keskustellessa kuten myös yön pimeinä pikkutunteina ystävien kanssa maailmaa parantaessa. Yksi selkeistä avauksista kohti sijoitusmarkkinoiden ja kestävän kehityksen harmoniaa on ollut niin sanottujen green bondien eli suoraan suomennettuna vihreiden velkapaperien tuominen markkinoille. Vihreällä bondilla viitataan sellaiseen joukkovelkakirjalainaan, jonka liikkeeseenlaskussa kerättävä pääoma suunnataan ympäristömyönteisiin projekteihin. Kuten velkakirjamarkkinoilla yleensä, liikkeeseenlaskijana voi toimia yritykset, erilaiset yhteisöt tai kunnat.

Ympäristökysymykset ovat nousseet viime vuosikymmeninä pinnalle ja jos Yhdysvaltain tämänhetkistä hallintoa ei huomioida, on huomion kiinnittäminen niihin lähes joka puolella maailmaa päättäjien huulilla. Paatuneimmankin teollisuuspatruunan on sisimmässään myönnettävä että yhtiöiden on globaalissa ja muuttuvassa taloudessa huomioitava kestävään kehitykseen liittyvät seikat, mikäli yhtiön liiketoiminnan halutaan jatkuvan vielä vuosikymmenien päästä. Kun näiden asioiden ohella yleisestä yhteiskuntavastuusta on nähtävästi tulossa yhä kasvava megatrendi, voidaan sanoa että jo nyt ESG-mittarit liiketoiminnassaan huomioivat yhtiöt saattavat pystyä varautumaan paremmin erilaisiin sudenkuoppiin ja yllättäviin turbulensseihin. Yhä tarkempi huomion suuntaaminen kansainvälisiin ihmisoikeuksiin, paikallisten yhteisöjen huomiointiin ja ympäristöseikkoihin alkaa väistämättä tehdä pesäeroa vastuullisesti toimivien ja vastuuttomien yhtiöiden välillä. Näin tarkasteluna on perusteltua sanoa, että ESG-sijoitusstrategia voi tarjota sijoittajille potentiaalisia pitkän aikavälin hyötyjä.

Suurten institutionaalisten sijoittajien ohella piensijoittajalle on tarjolla enenevissä määrin mahdollisuuksia vastuullisemman sijoittamistyylin omaksumiseen uusien sijoitusinstrumenttien kautta. Markkinoilla on esimerkiksi rahastoja, jotka sijoittavat vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin. Suorissa osakesijoituksissa sijoittaja voi suosia yhtiöitä, jotka sitotuvat ESG-mittareihin ja -periaatteisiin liiketoiminnassaan.  On odotettavissa että rahastojen, joukkovelkakirjojen ja suorien osakesijoitusten ohella myös muiden sijoitusinstrumenttien osalta tarjonta ja sijoitusmahdollisuudet lisääntyvät. Esimerkiksi Nordea on tuonut myyntiin kesäkuussa osakeobligaation, jossa kohde-etuutena on ESG-periaatteet liiketoiminnassaan huomioivien yhtiön osakkeista muodostettu osakekori.  Tuotteeseen voit tutustua tästä linkistä.

Simon Rintala
Asiantuntija, Nordea Markets

Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotteiden parissa asiantuntijatehtävissä.

Keskustele kirjoituksesta täällä.

Luo maksuton foorumitunnus ja liity sijoituskeskusteluun!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi