Olet täällä

Ennen kaikki oli paremmin, mutta sijoittajan tulee varoa nostalgia-ansaa

Jaa Twiittaa

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Kielitoimiston Sanakirja määrittelee nostalgian menneiden aikojen kaipuuksi. Tiedättehän: 80-luvun jälkeen ei ole tehty hyvää musiikkia, ennen autoissa oli ihan eri tavalla luonnetta, miehet oli rautaa ja laivat puuta ja niin edelleen.

Edellä mainituista seikoista voi olla montaa mieltä, mutta mikäli menneisyyttä katsoo sijoittajan silmin, ovat nostalgialasit ihan oikeutetut. Lausahdus ”ennen kaikki oli paremmin” voi nimittäin pitää hyvin paikkansa, ainakin mikäli katsotaan eri sijoituskohteiden tuotto-odotuksia ennen ja nykyään. Nostalgiassa piilee kuitenkin ansa: mikäli sijoittaja tuijottaa liikaa menneisyyteen, saattaa hän asettaa sijoituksilleen myös nykyään epärealistisia tuotto-odotuksia tai -vaatimuksia.

Sijoittaja elää tällä hetkellä hyvin erilaisessa maailmassa kuin 10 tai 20 vuotta sitten, niin tuotto-odotusten kuin niihin liittyvien riskienkin suhteen. Vuosituottoa, jota 20 vuotta sitten sai valtionlainoista, saa nyt hädin tuskin osakemarkkinoilta. Sijoittaja joutuu siis samanlaisia tuottoja saadakseen ottamaan aivan toisenlaisia riskejä, kuin esimerkiksi ennen finanssikriisiä.

Miksi tuotto-odotukset eivät välttämättä muutu markkinatilanteen mukana?

Taloustieteen teoriat tekevät yleensä oletuksia, joiden mukaan sijoittajat toimivat aina ja kaikissa tilanteissa täysin rationaalisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sijoittajat päivittäisivät tuotto-odotuksiaan suhteessa riskiin markkinatilanteen muuttuessa. Ihmismielen kiemuroiden vaikutuksia sijoituspäätöksiin on alettu akateemisessa tutkimuksessa nostaa yhä enemmän perinteisten teorioiden rinnalle.

Rahoituksen suhteellisen uusi tutkimushaara behavioral finance (vakiintunutta suomennosta ei vielä liene olemassa, joten suomennettakoon se käyttäytymistieteelliseksi rahoitukseksi) pyrkii ottamaan huomioon ihmisten psykologisista seikoista aiheutuvan epärationaalisen käyttäytymisen. Aiemmin mainittuihin nostalgiaan ja tuotto-odotuksiin liittyy läheisesti niin sanottu ankkurointivaikutus (englanniksi anchoring).  Ankkurointivaikutus tarkoittaa sitä, että ihmisillä on taipumus painottaa päätöksenteossa ensimmäisenä tarjottua informaatiota. Ihmiset ”ankkuroituvat” johonkin tiettyyn kiintopisteeseen esimerkiksi hinnan tai tuotto-odotuksen suhteen, ja poikkeaminen tästä kiintopisteestä voi olla vaikeaa.

Kuuluisa ja tutkittu esimerkki ankkurointivaikutuksesta on käytettyjen autojen kauppa, jossa pyyntihinta tai ensimmäisenä tehty tarjous asettaa eräänlaisen kiintopisteen hintaneuvotteluille, riippumatta auton todellisesta arvosta. Sama pätee osakemarkkinoilla: ostohinta tai lähihistorian huippuhinta voi olla sijoittajan käsitys osakkeen ”todellisesta” arvosta, vaikkei tälle ”todelliselle” arvolle olisi muita perusteita. Samasta syystä jotkut ihmiset ostavat vaatteen alennusmyynnistä vain siksi, että se on alennusmyynnissä.

Ankkurointivaikutus voi näkyä myös sijoitusten tuotto-odotuksissa. Pidempään markkinoilla mukana olleiden sijoittajien voi esimerkiksi olla vaikeaa muuttaa takaraivoon juurtunutta käsitystä siitä, että ”euromääräisten vakavaraisten yritysten yrityslainoista saa neljän prosentin vuosituottoa”, kun tänä päivänä tuotto on todellisuudessa n. 0,9 %. Mikäli korkorahasto tarjoaa neljän prosentin vuosituottoa tänä päivänä, täytyy sen suurimmilta osin koostua riskiyrityslainoista.

Ankkurointivaikutus on vain yksi monista käyttäytymistieteellisen rahoituksen tunnistamista vääristymistä (englanniksi biases).  Muita tunnistettuja ilmiöitä ovat muun muassa sijoittajien yli-itsevarmuus, laumakäyttäytyminen ja ylireagointi. Vaikka sijoittaja usein kuvittelee käyttäytyvänsä kylmän analyyttisesti sijoituspäätöksiä tehdessään, on akateeminen tutkimus moneen kertaan todistanut, että keskimäärin ihmiset käyttäytyvät markkinoilla toistuvasti ja järjestelmällisesti tyhmästi.

Mikäli uudenlainen lähestymistapa rahoitusteoriaan ja yleensäkin ihmisten päätöstentekoon kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua alan uranuurtajan, Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin julkaisuihin. Kahnemanin teos Thinking, Fast and Slow (2011) esittelee käyttäytymistieteellisen rahoituksen kulmakiviteoriat, vaikkei se varsinainen rahoitusalan opus olekaan.

Tuottavat sijoitukset ovat haluttua riistaa

Jos sijoituspäätösten tekijä ei ole robotti (tai vähintään kyborgi), on epärationaaliselta käytökseltä vaikea välttyä. Ankkurointivaikutusta voi kuitenkin välttää päivittämällä tietonsa ajan tasalle sen suhteen, minkälaista tuottoa eri omaisuuslajeista tänä päivänä saa ja miksi.

Pitkän aikavälin muutokset on helpompi ymmärtää. Finanssikriisin jälkeen alkanut elvytys ja siitä seurannut korkojen lasku selittää sen, miksi korkomarkkinoiden tuotot ovat tiukassa, ja riskiyrityslainamarkkinoilta saa samanlaista tuottoa kuin määräaikaistalletuksesta kymmenen vuotta sitten. Kuitenkin, tuotto-odotukset eri omaisuuslajeissa voivat muuttua voimakkaasti myös lyhyemmällä aikavälillä.

Viimeisen parin vuoden aikana EKP:n setelipaino on käynyt kuumana, ja rahaa on pumpattu järjestelmään 80 miljardin euron kuukausitahtia. Vielä pidemmän aikaa on elvytystä tehty painamalla keskuspankin ohjaus- ja talletuskorkoja alaspäin. Kun riskittömistä korkosijoituksista ei ole tuottoja enää saanut tai ääritapauksissa negatiivisten korkojen ympäristössä sijoittaja on itse joutunutkin maksumieheksi, on rahaa virrannut riskisempiin omaisuuslajeihin. Kun EKP noin vuosi sitten ilmoitti laajentavansa osto-ohjelmaa myös yrityslainoihin, nosti se yrityslainojen kysyntää entisestään. Kuten tiedämme, kasvaneesta kysynnästä seuraa hintojen nousu, ja yrityslainamaailmassa tämä tarkoittaa pienentynyttä tuottopotentiaalia.

”Kadonneen tuoton metsästäjät” ei ole uuden Indiana Jones -elokuvan alaotsikko vaan nykymarkkinoiden todellisuutta. Korkosijoitusten tulee olla yhä pidempiä ja joukkolainasijoitusten riskisempiä, jotta tuotoissa päästään edes plussalle. Tuottonäkymien pienentyessä rahaa valuu myös riskisempään omaisuuslajiin eli osakkeisiin, jossa nähdään sama ilmiö. Loppua rallille ei ole vielä nähtävissä, vaikka EKP onkin vihjaillut, etteivät keskuspankin rahanpainokoneiden järjestämät juhlat kestä ikuisesti. Valtameren toisella puolella Yhdysvaltain keskuspankki FED näytti valomerkin juhlijoille jo hetki sitten ja aloitti korkojen noston.

Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä? Ainakin se, että jokaisen sijoittajan on hyvä tarkastella säännöllisesti omaa tuottotavoitettaan suhteessa siedettyyn riskiin. Samoihin tuottoihin päästäkseen sijoittajan pitää eri aikoina ottaa eri määrä riskiä. Tämä vaihtelu voi olla erittäin suurta. Helmikuussa 1995 seitsemän prosentin vuosituottoon pääseminen oli suhteellisen helppoa – riitti, kun sijoitti kaikki rahat Saksan 10-vuotiseen valtionlainaan. Vuonna 2017 tuottohakuisen sijoittajan ei kannata lähteä retroilemaan, vaikka jääkiekon MM-kultavuoden vaatetus onkin jälleen muodikasta – tänä päivänä samasta sijoituksesta saa 0,2 prosentin vuosikorkoa.

Päästäkseen samoihin tuottoihin vuonna 2006, sijoittajan täytyi ottaa jo huomattava osake- tai yrityslainapaino salkkuunsa valtionlainojen rinnalle. Tänä päivänä vastaavaa tuottoa saa vain ja ainoastaan osakemarkkinoilta. Reilussa parissakymmenessä vuodessa täytyi portfolion omaisuuslajijakauma laittaa kokonaan uusiksi, mikäli tuottotavoitetta ei päivitetty – lähes riskittömistä valtionlainoista siirryttiin riskisimpään omaisuusluokkaan eli osakemarkkinoille.

Alla olevassa taulukossa odotettuja yhden vuoden tuottoja eri omaisuuslajeille helmikuussa 1995, 2006 ja 2017, niiltä osin kun luotettavaa tietoa on saatavilla.

Lähde: Bloomberg 24.2.2017

Vaikka muutokset näyttävät erittäin rajuilta, reaalituottoja eli inflaatiokorjattuja tuottoja tarkasteltaessa numerot eivät ole eläneet aivan yhtä paljon. 90-luvun puolivälistä finanssikriisin alkuun asti euroalueella rahan ostovoima heikkeni parin prosentin vuosivauhtia, siinä missä pari viime vuotta on pyöritty lähellä nollaa. Mainittakoon myös, että viime vuoden loppupuolelta lähtien inflaatiossa on nähty nousua, johtuen tosin suurilta osin raaka-aineiden ja öljyn hinnan elpymisestä.

Mikäli sijoittaja haluaa liittyä Kadonneen tuoton metsästäjiin, on hyvä pitää maltti mukana. Sijoittaja saattaa ajautua nostalgiahuuruissa tavoittelemaan liian suuria tuottoja suhteessa markkinarealiteetteihin ja haluttuun riskitasoon. Sijoittajan tulee tunnustaa, että elämme tuotto-odotusten suhteen hyvin erilaisessa maailmassa kuin ennen finanssikriisiä ja keskuspankkien massiivisia elvytysohjelmia. Markkinatilanteiden muuttuessa kannattaa siis unohtaa vanhat kiintopisteet, nostaa ankkurit ja seilata kohti uusien, realististen tuotto- ja riskitasojen määrittelyä.

Lue lisää Nordea Marketsista ja palveluistamme täällä: www.nordea.fi/markets

Eemeli Väyrynen,
Asiantuntija, Nordea Markets

Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotemyynnin parissa asiantuntijatehtävissä.

Kommentoi blogia täällä.

Samanlaista sisältöä

Kumppaniblogit

Fellow Finance - Mitäpä jos ryhtyisit pankkiiriksi vuonna 2018?

Kaupallinen yhteistyö | Fellow Finance - 14.2.2018
Kumppaniblogit

Nordean muutto ja tsaarinaikaiset asenteet

Timo Rothovius | Viisas Raha - 22.11.2017
Kumppaniblogit

Uudiskohteiden isot yhtiölainat avasivat asuntokaupan padot

Timo Metsola | Vuokraturva - 16.11.2017

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

Tuloskauden kiinnostavin: Nokia

Sijoitustieto - 17.1.2019
Kolumnit

Transaktiovero kehitteillä – lisäävätkö demarit 0,2 prosenttia ostohintoihisi?

Juhani Huopainen - 15.1.2019
Artikkelit

Vaurastuminen on parhaimillaan pitkä ja tylsä tie

Matias Savolainen - 14.1.2019
Kolumnit

Kojamo on erinomainen suoja asuntojen hinnannousua vastaan

Aki Pyysing - 13.1.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #SuomenHoivatilat #Martela #Orion #Robit

Sijoitustieto - 11.1.2019
#IR-kanava

Zijoittaja paikalla Suomen Hoivatilat CMD -tilaisuudessa 10.1.2019.

Zijoittaja - 10.1.2019
Kolumnit

Vuoden 2018 tilinpäätös

Daytrader - 9.1.2019
Artikkelit

Kannabiksen laillistamisen taloudelliset vaikutukset

Johannes Ankelo - 8.1.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Juha, 18.01. 16:22
Uusin viesti: jippej, 18.01. 15:25
Uusin viesti: starsailor, 18.01. 13:51
Uusin viesti: Hynägrande, 18.01. 09:52
Uusin viesti: Tallimestari, 18.01. 09:01
Uusin viesti: santerik, 18.01. 07:55
Uusin viesti: Sijoitustieto, 17.01. 18:23
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 17.01. 17:21
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 17.01. 15:48

Seuraa Sijoitustietoa