Ajatteletko olevasi keskivertokuskia taitavampi autoilija? Tuntuuko siltä, että muut törttöilevät koko ajan, kun itse toimit liikenteessä lähes virheettömästi?
Mikäli tiedemiehiä on uskominen, todennäköisesti asetat itsesi keskivertokuskin yläpuolelle, kun arvioit omaa ajotaitoasi. Eräässä 1980-luvun tutkimuksessa 93 % tutkituista yhdysvaltalaisista arvioi itsensä paremmaksi kuin 50 % autoilijoista. Vanhassa vitsissä, jonka mukaan monilla kuskeilla on Vatasen jalat ja omat kädet, on siis perää: kaasujalka ja itseluottamus ovat kuin rallikuski Ari Vatasella, mutta ratinpyörittelytaidot kuin Matti Meikäläisellä.
Ihmisten taipumus yliarvioida omat taitonsa ei rajoitu ainoastaan ohjauspyörän taakse: aihetta tutkineet ovat havainneet, että yleisesti ottaen ihmiset pitävät itseään keskivertoa parempana lähes asiassa kuin asiassa, olipa kyse sitten työ- tai opiskelumenestyksestä, suosiosta ystäväpiirissä, älykkyydestä tai elinajanodotteesta. Ilmiöön liittyy läheisesti käsite yli-itsevarmuus (overconfidence), jolla yleisesti tarkoitetaan ihmisten taipumusta luottaa liikaa omaan arvostelukykyynsä ja taitoihinsa verrattuna muihin.
Yli-itsevarmuus ilmiönä muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi, kun sitä tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden kautta. Yli-itsevarmuudesta johtuvaa epärationaalista käyttäytymistä esiintyy sijoituspiireissä valtavasti, ja se on myös alan akateemikkoja kiinnostava aihe.
Edellisessä kirjoituksessani käsittelin sijoittajien haluttomuutta muuttaa omia tuottotavoitteitaan markkinatilanteen muuttuessa, vaikka riskiä siedettäisiin yhä entiseen malliin. Tämä ankkuroitumisvääristymäksi (anchoring bias) kutsuttu ilmiö on vain yksi osa laajempaa käyttäytymistieteellisen rahoituksen (behavioral finance) kirjoa, joka pyrkii soveltamaan psykologian työkaluja rahoitusmarkkinoiden tutkimukseen. Käyttäytymistieteellisen rahoituksen käsitteet ja ilmiöt ovat varsin vahvasti kytköksissä toisiinsa ja menevät osin päällekkäin, mutta tiivistetysti kyse on siitä, että tosielämässä sijoittajat käyttäytyvät vastoin rahoitusteorioiden olettamia, joissa markkinatoimijat ovat päätöksenteossaan aina rationaalisia. Inhimillisillä seikoilla, kuten liiallisella optimismilla, ahneudella, katumuksella ja laumakäyttäytymisellä on enemmän vaikutusta päätöksentekoomme kuin itse edes tiedostamme. Näistä seuraavia erilaisia arviointivirheitä kutsutaan yleisesti vääristymiksi (biases). Rahoitusmarkkinoita vaivaavista vääristymistä yli-itsevarmuus on ehkäpä se kaikkein merkittävin.
Itseluottamus on hyvä ja ihmisiä eteenpäin vievä piirre, mutta yli-itsevarmuus on tuhoisaa. Jotkut psykologian ja rahoitusalan tutkijat pitävät yli-itsevarmuutta osasyyllisenä muun muassa turhiin oikeustaisteluihin, osakekupliin ja jopa sotiin. Riita-asioiden oikeudenkäynneissä osapuolet eivät välttämättä suostu sovitteluratkaisuihin, koska uskovat olevansa oikeassa ja ansaitsevansa enemmän kuin toinen osapuoli. Valtionpäämiehet ja armeijoiden johtajat saattavat yliarvioida sekä oman kyvykkyytensä että armeijansa voiman, mikä taas voi äärimmillään johtaa valtioiden välisiin konflikteihin.
Yli-itsevarmuus saattaa olla tärkeä selittävä tekijä myös osakemarkkinoiden heilunnassa. Yli-itsevarmuus ajaa ihmisiä käymään enemmän kauppaa, kuin olisi välttämättä järkevää. Sijoittajien käsitys voi olla, että he ovat muita sijoittajia parempia arvioimaan osakkeen tai muun arvopaperin todellista arvoa. Lisäksi, nämä käsitykset ”todellisesta arvosta” voivat poiketa toisistaan. Sen sijaan, että sijoittajat noudattaisivat osta-ja-pidä -strategioita, sijoittajat käyvät osakkeilla kauppaa aktiivisesti, koska he uskovat vahvasti osakkeen olevan joko yli- tai alihinnoiteltu.
Tosiseikka kuitenkin on, että miten enemmän käyt kauppaa, sitä enemmän keskimäärin häviät. Piensijoittajien tapauksessa tämä on todistettu kerta toisensa jälkeen useilla eri markkinoilla. Pikavoittoja tavoitellessa tulee muistaa, että piensijoittaja kilpailee markkinoilla instituutioiden, robottien ja sijoittamista päivätyökseen tekevien ammattilaisten kanssa. Vaikka olo olisi kuinka itsevarma ja intuitio vahva, ei koskaan kannata laittaa liian paljon muutaman kortin varaan.
Tutkimusten mukaan aktiivisesti kauppaa käyvien piensijoittajien pois myymät osakkeet menestyvät tilalle ostettuja paremmin. Kun tähän yhtälöön lisätään kaupankäyntikustannukset, jotka syövät sitä enemmän tuottoja mitä useammin kauppaa käydään, on selvää, että useimmiten menestyksekkäin tapa sijoittaa on myös ehkä se tylsin: valitaan omalle riski- ja tuottotasolle sopiva jako eri omaisuuslajien välillä, istutaan salkun päällä ja tasapainotetaan portfoliota harvoin.
Myös sukupuolten välillä on eroja: miehet ovat selvästi naisia taipuvaisempia lankeamaan yli-itsevarmuuden ansaan. Miehet arvioivat itsensä naisia useammin keskivertosijoittajaa paremmaksi, käyvät enemmän kauppaa ja myös häviävät enemmän rahaa. Joku voisi stereotyyppisesti sanoa, että pojat ovat poikia sijoituspiireissäkin.
Erityisen haitalliseksi yli-itsevarmuus voi muuttua nousumarkkinan aikana, kun salkun menestyksen uskotaan paitsi jatkuvan, myös johtuvan pelkästään omista taidoista. Yli-itsevarma sijoittaja saattaa pitää muutamaa satunnaista onnistumista todisteena kyvykkyydestä, mikä saa laittamaan yhä enemmän painoarvoa omalle näkemykselle ja ottamaan suurempia riskejä. Tosiasiassa muutama onnistuminen ei tee vielä kenestäkään Warren Buffettia, ja tilastojen valossa todennäköisempää on, että sijoittaja jää tuottomielessä yleisestä markkinakehityksestä jälkeen, ainakin sitten, kun kaupankäyntikulut otetaan huomioon.
Joku voisi sanoa, että harrastusten kuuluukin maksaa. Mikäli tavoitteena on kuitenkin varallisuuden kasvattaminen eikä uhkapelaaminen, ei kenenkään meistä kannata yrittää astua Omahan oraakkelin saappaisiin vaan myöntää olevansa lähempänä tavallista Tohmajärven talonpoikaa, mitä yksittäisten sijoituskohteiden valintaan ja ajoittamiseen tulee. Terve itseluottamus on aina paikallaan, mutta on tärkeää tiedostaa, että ei itse ehkä olekaan kaikissa asioissa muita lahjakkaampi. Taitava sijoittaja osaa painaa jarrua ajoissa ennen tiukkaa mutkaa ja pitää kaasujalan hallinnassa.
Eemeli Väyrynen
Asiantuntija, Nordea Markets
Kirjoittaja työskentelee Nordea Marketsilla sijoitustuotteiden parissa asiantuntijatehtävissä.
