Olet täällä

Lehto Group - 22.10.2018 22.43

Samanlaisia ajatuksia kuin muilla. Tässä kohtaa, kun makselee oppirahoja, niin on hyvä miettiä mitä tekee jatkossa eri tavalla. Itse ajattelin:

1. Pienentää yhden osakkeen maksimipainoa 20%:sta 15%:iin. Lehdon paino oli pahimimillaan hieman yli 20% koko salkusta eikä se pitänyt sisällään juurikaan arvonnousua. Jos osake arvonnousun johodsta valtaa suuremman osan salkusta niin ok, mutta en ainakaan osta  15% suurempaa osuutta.

2. Sykliseen yhtiön sijoittaessa otan huomioon tai ainakin tiedostan syklin vaiheen. Vaikka Lehdon markkina-arvon mureneminen ei johtunutkaan syklistä niin se on siliti tärkeä osa yhtälöä.

3. Parhaani mukaan yritän välttää yli-itsevarmuuden. Lehdon kohdalla olin "varma" miltä tulevaisuus näyttää. Uskoin, että koska olen rakennusalalla, tiedän miten tämä case tulee kehittymään. Suoraan sanottuna en suostunut näkemään negatiivista skenaariota.

Ajattelin pitää nykyisen position ja seurata miten case kehittyy. Uskon, että sijoittajien luottamusta yhtiöön lisäisi se, että Lehto raportoisi segmenttiensä kannattavuudet. Olisi kiva tietää ja ennustaa, minkä arvoiset osat asunto- ja toimitilatuotanto ovat ikään kuin omina kokonaisuuksinaan.

Miksi liberalismin voittokulku törmäsi Trumpiin ja brexitiin - 8.9.2018 13.46

Viime aikoina esillä ovat olleet maahanmuutto ja kauppapolitiikka, joten niitä lienee helpon kommentoida. Maahanmuuton ratkaisemiseksi helppo vastaus on sullkea rajat pitää pakolaiset ja muut rajojen ulkopuolella. Se voi ratkaista Suomen ongelmat, mutta globaalilla tasolla ongelma ei poistu. Vaikeampi ratkaisu on integroida pakolaiset ja maahanmuuttajat yhteiskuntaan niin nopeasti kuin mahdollista. Tämä vaatii ainakin valtion lisärahoitusta koulutukseen, työnteon esteiden poistamista ja mahdollisuutta maksaa esimerkiksi työehtosopimuksia pienempää palkaa. Jälkimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen on huomattavasti haastavampaa ja monen silmissä vaihtoehto ei ehkä ole niin uskottava, koska takuita onnistumisesta ei ole. Onnistuessaa kuitenkin tilanne kotimaassa ja globaalilla tasolla paranee.

Kauppatulleja tarjotaan yksinkertaiseksi ratkaisuksi töiden pitämiseksi kotimaassa. Nostetaan esimerkiksi tuontiteräksen hintaa tullien avulla, niin sen jälkeen teräksen valmistaminen kotimaassa on kannatavaa ja teräsalalla työskenteleville ihmisille on töitä. Kotimaiset teräsvalmistajat ovat voittajia työntekijät mukaanlukien. Tässä yhtälössä häviävät teollisuudenalat, jotka käyttävät terästä raaka-aineena, koska he joutuvat maksamaan raaka-aineesta suuremman hinnan. Nämä hinnankorotukset valuvat arvoketjussa kuluttajille asti, jolloin hekin ovat häviäjiä. Tullien asettaminen on harvoin yksipuolista, jolloin tullien kohteena ollut maa asettaa vastatulleja. Tämä on tietysti haitallista viennin kannalta. Globalisaation aiheuttamaa työttömyyttä voidaan poistaa ainkain muutamalla eri tavalla. Erikoistutaan tietyille aloille. Jos terästä ei kannata valmistaa Suomessa, niin ehkä koodaustyötä kannattaa tehdä Suomessa. Tämä vaatii kouluttautumista uusille aloille. Yksittäisen ihmisen elämässä tämä voi tarkoittaa muuttamista töiden tai koulutuksen perässä. Lisäksi työllistymistä voidaan edistää ainakin luomalla paremmat kannustimet ottaa työtä vastaa, parantamalla työvoiman liikkuvuutta ja lisäämäällä työmarkkinoiden joustavuutta. Nämäkään toimenpiteet eivät kuulosta kovin konkreettisilta, mutta niillä voidaan saavuttaa parempi elämä yksilöille ja rauhaisampi yhteiskunta kestävästi.

Mitä tulee maahanmuuton rajoittamiseen, niin eikö sitä jo rajoiteta? Kai Suomella on joku kiintiö paljonko se on sitoutunut ottamaan pakolaisia vastaan. Itse ajattelin tilannetta HS:n jutussa mainitun koko Euroopan näkökulman kautta, jossa puhuttiin noin 1% väestönkasvun aiheuttamista ongelmista. Se ei kuulosta lukuna suurelta.

Miksi liberalismin voittokulku törmäsi Trumpiin ja brexitiin - 7.9.2018 23.26

Noin se kai on. Nationalistien ja viesti on helpompi ymmärtää, kun he tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja vaikeaan ongelmaan. Samaan aikaan liberaalien viesti on monimutkaisempi ja vaikeampi ymmärtää.

Menneisyyden haikailu entisten parempien aikojen lupaaminen on todella väsynyttä ja haitallista. Ennen ei todellakaan ollut paremmin. Muutamassa vuosikymmenessä tiede on kehittynyt valtavasti, eliniänodote on kasvantut, ihmisillä on enemmän rahaa käytössä, tavarat, jotka joskus olivat vain harvojen saatavilla ovat nyt kaikilla ja sotia on vähemmän. Entisaikojen ihailu johtuu varmasti osakseen siitä, että ihmismieli "kultaa" muistoja. Tapahtumat muistetaan mielyttävämpinä mitä ne todellisuudessa olivat.

En ole lukenut Hararin kirjoja, mutta hänen ajatuksensa vaikuttavat mielenkiintoisilta.  Ainoastaan tekoälyn ylivaltaan suhtaudun varaukslla. Toki mitä tahansa voi tapahtua, kun katostaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen.

Lehto Group - 4.5.2018 21.02

Eilinen oli mielenkiintoinen päivä. Lehto on salkkuni isoin sijoitus noin 20 % painolla. Eilisen aikana, kun osakkeen suhteellinen osuus salkussa pieneni hieman, niin korjasin tilanteen hankkimalla osakkeita lisää.

Olen luottavainen, että huonomassakin markkinatilanteessa Lehto pystyy syömään vakiintuneiden toimijoiden markkinaosuuksia. Siksi pidän osaketta houkuttelevana tällä hetkellä.