Olet täällä

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 4.10.2019 03.23

Tuleeko tuohon mandatumin sijoituspalveluun samanlainen ominaisuus kuin mitä esimerkiksi nordnetillä on tämä shareville?

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 17.8.2019 11.37

Mikäli Jens et pistä pahakses, niin voisin kysyä yhden pokeristrategiaan liittyvän kysymyksen:

Onko paha moka, jos HUNL 3-bet strategiana käyttää ainoastaan yhtä panostuskokoa? Eli siis small blindin Limp, Minraise, 2.5x ja 3x avauskokoja vastaan reissais aina 10x seuraavalla rangella: 55+  A4s+  K9s+  Q9s+  J9s+  T8s+  97s+  86s+  75s+  ja  A8o+  KJo+  QJo+  ja kenties ehkä JTo+?

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 29.7.2019 07.39

 

Jeans kirjoitti:

Joo mielenkiintoista miten nopeaa kehitys tällä saralla on. Tossa sample size on pienehkö mutta en epäile lainkaan, etteikö botti jo pelaisi 6maxia paremmin, kuin parhaimmat ihmispelaajat.

Tuossa oli näemmä käytetty jotain algoritmia varianssin vaikutuksen minimoimiseen:

To reduce the role of luck, we used a version of the AIVAT variance reduction algorithm, which applies a baseline estimate of the value of each situation to reduce variance while still keeping the samples unbiased. For example, if the bot is dealt a really strong hand, AIVAT will subtract a baseline value from its winnings to counter the good luck. This adjustment allowed us to achieve statistically significant results with roughly 10x fewer hands than would normally be needed.

Loeliger oli pärjännyt pelaajista parhaiten, häviten 0.5bb/100.

 

Tuossa oli myös pokeriin liittyen uutinen, että partypoker ei enää jatkossa aio tarjota käsihistorioita pelaajille. Mitä mieltä oot sen suhteen, että onko se hyvä vai huono juttu pelaajien kannalta?

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 29.6.2019 01.11
Wethead kirjoitti:

Onnistuisko sulta Jens antaa jotain aloitus vinkkejä sijoittamisen keltanokalle, että kuinka aihetta kannattaisi alkaa tehokkaasti opiskelemaan?

Esim. Mitä kirjoja, foorumeita kannattaisi lukea?

Vai oletko jo aikaisemmin näin tehnyt?

Vaikka et mulle viestiäsi osoittanutkaan, niin ajattelin silti heittää omat ehdotukset kirjojen suhteen.

Suomenkielisistä:

Saarion sijoituskirja - Seppo Saario

Osakkeen arvonmääritys - Kallunki ja Niemelä

 

Englanninkieliset:

The intelligent investor - Benjamin Graham

Security analysis - Graham ja Dodd

Stocks for the long run - Jeremy Siegel

The little book of value investing -  Christopher Browne

 

Myös Seeking Alpha hyvä lähde mun mielestä, etenkin jos on jenkkiosakkeista kiinnostunut. Suomenkielisistä foorumeista Nordnet blogi.

Shareville on myös sikäli hyvä, että pystyy seuraamaan muiden tekemiä sijoituksia ja vaihtamaan näkemyksiä. Vaatii kuitenkin rekisteröitymistä palveluun.

 

Näytä koko viesti
Nordea - 27.5.2019 07.24
Marraskuu kirjoitti:

Joo, huomasin kyllä, että kirjoitukseni voi tulkita noin ja odottelinkin jotakin tämän suuntaista kommenttia.

Tarkennettakoon sen verran, että ylisuuret osingot suhteessa tulokseen ovat varojen siirtoa mainitsemallani tavalla. Yritys ei tuolloin näe mahdollisuutta kasvulle pääomia hyödyntäen tai ei pysty tekemään tuottoa taseessa olevilla pääomilla tai päätösvaltaa omaavat osakkaat tarvitsevat pääomaa omiin tarkoituksiinsa.

Tällaisen laiskan rahan jakaminen osinkona pois ei tee yrityksestä parempaa verrattuna yritykseen, joka kykenee käyttämään pääomaa kasvuun ja nostamaan sitä kautta tulevia tuottoja.

 

Tuosta korkeasta osingonjakosuhteesta huolimatta Nordea on käyttänyt pääomia myös investointeihin.

Esimerkiksi uuteen it-järjestelmään Nordea on investoinut satoja miljoonia, ja tämän pitäisi myös näkyä seuraavan 3-5 vuoden aikana pankin tuloksessa.

Muunlaisia kasvua tukevia investointeja on pankkialalla oikeastaan vaikea edes tehdä, ellei sitten osta samalta toimialalta pienempiä fintech-yrityksiä.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 24.5.2019 10.21

Mitä mieltä Jens oot sijoitusanalyysifirmoista?

Itse aika ajoin törmää tällaisiin firmoihin, jotka väittää, että heidän suosituksiaan seuraamalla pystyy voittamaan markkinoiden keskimääräisen tuoton. Kuitenkin kun asiaa tutkii tarkemmin, niin voi todeta, että jopa kolikonheitolla pääsee parempaan lopputulokseen pitkällä aikavälillä.

Entä mitä mieltä olet odotusarvon soveltamisesta vedonlyöntiin? Voiko sillä tehdä ns. "+ev sijoituksia"? Vedonlyöntifirmat osaavat kyllä varmasti suht kohdilleen arvioida nuo kertoimet, mutta välillä silti törmää sellaisiin kohteisiin, joissa voiton todennäköisyys on suurempi kuin mitä vedonlyöntifirma on arvioinut.

 

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 19.4.2019 11.28
Jeans kirjoitti:

London School of Economics

Pitkään ne piti mua jännityksessä, mutta tulihan se offeri sieltä! Syksyllä ois sit muutto vuodeks Lontooseen. Alkoi hieman kuumottamaan, kun tässä kesti niin pitkään, että muiden koulujen hakuajat ehtivät mennä umpeen, enkä ollut hakenut mihinkään varalle. Eikä oikeastaan mikään muu LSEn lisäks ois kiinnostanut, paitsi tyyliin Oxford ja London Business School. Oxfordin hylkäsin sen takia, että tyttöystävä muuttaa messiin ja halutaan asua Lontoossa pikkukylän sijasta. London Business Schooliin oli tarkoitus hakea varavaihtoehtona.

LSEssä hain ykkösvaihtoehtona MSc Finance and Private Equity -linjalle ja tokana MSc Accounting and Finance. Ensimmäisen uskon olevan jenkkien ulkopuolella halutuin maisteri rahoitusalalla. Hakusivulla varoitettiin selvästi, että pitää olla hyvät Private Equityyn liittyvät perustelut, miksi juuri hakee tälle linjalle. Esim. internshippejä tms. Mulla ei ollut mitään sellaista mutta ajattelin mun vahvalla hakemuksella, että ne ottaa mut kuitenkin. Noh eipä sit ottanut mikä yllätti kovasti. Ja sen jälkeen jouduin venaamaan piiitkään:

17.1. Saan hakemuksen valmiiksi ja laitettua sisään.

7.2. Saan sähköpostia LSEltä ja luulen, että nyt saan selville pääsinkö sisään. Pettymyksekseni selviää kolme viikkoa kestäneen siinä, että joku siellä päässä oli käynyt hakemukseni läpi ja todennut, että kaikki kunnossa. Nyt vasta hakemus lähtee ykkösvaihtoehdon departmentille.

20.2. Hakemukseni ykkösvaihtoehto hylkää mut ja hakemus lähtee kakkosvaihtoehdolle.

28.2. Saan sähköpostin, jossa pyydetään lisätietoja ainoasta suorittamastani laskentatoimen kurssista.

5.3. Saan vasta lähetettyä tiedot, koska kurssitiedot oli ainoastaan saatavilla ruotsiksi. Jouduin kääntämään ne enkuksi ja hyväksyttämään ne Hankenin proffalla.

10.4. London Business Schoolin rahoituksen maisterin (MFA) haku menee umpeen ja alkaa oikeesti jännittämään jäänkö kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Oon tosin lukenut, että mitä kauemmin hakemus on sisällä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se hyväksytään, sillä kieltävät vastaukset tulevat useimmiten nopeammin. Saattoi myös liittyä siihen, että ne venaa mahdollisimman pitkään Brexit-tilanteenkin takia, ettei viisumin kanssa mee liian vaikeeks.

17.4. Eilen tuli sähköpostin, että pääsin sisään! Sillä ehdolla tosin, että suoritan kesällä yhden preparatory laskentatoimen kurssin.

Toki ykkösvaihtoehto ois ollut kiva sen takia, että ois päässyt Private Equity -kurssille, mutta muuten tutkinnoissa pystyy lukemaan käytännössä samat kurssit. Mun Accounting and Finance maisteritutkintoon hakee ~1100 kovatasoista hakijaa, joista ~140 saa paikan. Tutkintoon sisältyy kaksi pakollista laskentatoimen kurssia, jotka ovat yhteensä 25% tutkinnosta. Toinen niistä on "Topics in Financial Reporting", jonka oisin varmaan joka tapauksessa halunnut lukea, jotta saa paremman käsityksen siitä, miten pörssiyhtiöt pystyvät kikkailemaan lukujen kanssa osareissa. Teslaa seuratessa tätä on jo hieman oppinut. Mun mielestä Hankenin rahoituksen kursseilla käydään ihan liian vähän läpi näitä juttuja. LSEn maisterissa on myös hemmetin mukavaa, ettei ole mitään pakollisia kielikursseja sun muuta turhaa kuten Suomessa. Neljä kurssia pääsee vapaasti valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:

Ainakin joku 8 noista kiinnostaa, niin joutuu tarkemmin funtsimaan mihin päädyn.

Kelasin avata itse hakuprosessia ja antaa vähän vinkkejä jos vaikkapa jotain lukijaa kiinnostaisi hakea tulevaisuudessa. Lista kaikesta, mitä vaaditaan:

Application Form

Täytetään netin kautta, jossa vastataan erilaisiin kysymyksiin itsestään.

Two academic references

Suositukset kahdelta proffalta. Tää oli mulle vähän hankala, koska Hankenilla luennoilla on useimmiten isot ryhmäkoot jolloin professoreiden kanssa ei juurikaan tuu bondailtua. Muistan toki, että muutamat hikarit kävi aina pyytämässä proffalta lisätehtäviä ja kysyi tapoja auttaa jne. Varmaan just sen takia, että tiesivät tarvitsevansa suosituksia tulevaisuudessa. Eli jos eliittikoulu ulkomailla kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä opiskelujen alusta asti ja bondailla muutaman proffan kanssa kunnolla. Mulla kävi sinänsä vähän tuuri kun otin valinnanvapaaksi kurssiksi maisteritason Mergers & Acquisitions -kurssin. Proffalla oli paljon uusia laskuharjoitustehtäviä, joita mä päädyin ratkomaan ekana kaikista ja huomasin monessa olevan laskuvirheitä. Proffa oli kiitollinen kun ilmoitin niistä aina kun löysin. Kurssilla oli välitentti, josta onnistuin saamaan luokan parhaan arvosanan, jonka jälkeen proffa alkoi kyselemään multa kiinnostaisiko mua PhD-tutkinnot. Chattailtiin niitä ja näitä kunnes tajusin kysyä häneltä, suostuisiko hän suosittelemaan mua joskus tulevaisuudessa kun mulla on tarkoitus hakea ulkomaille kouluun, johon hän vastasi, että ilomielin. Tokan suosituksen mä päädyin vaan pyytämään random proffalta jota en juurikaan tuntenut, mutta jonka rahoituksen kursseilla olin saanut hyviä arvosanoja. Se ei salee ollut hirveän vakuuttava suositus, kun ymmärtäkseni LSE kysyy proffilta suosituksessa kaikennäköisiä eri kysymyksiä oppilaaseen liittyen.

Academic Transcript

Kopio koulutodistuksesta, eli mitä arvosanoja kursseista on saanut. Tässä uskon olleeni vahvoilla, sillä pääaineeni kandin rahoituksen kurssien keskiarvo oli 94/100, jonka olettaisin olevan ~1-3% parhaan joukossa Hankenin rahoituksen opiskelijoista.

Statement of academic purpose

Tää oli vittumainen tehtävä mutta ymmärtäkseni tosi tärkeä. 1000-1500 sanan essee siitä, miksi LSEn pitäisi valita juuri mut ja miksi haen juuri tälle linjalle. Mun erikoisella taustalla tää essee oli erityisen tärkeä. Meni varmaan joku viikko kun kirjoitin eri versioita ja muokkasin niitä. Aloitin sillä, miten en ole koskaan ollut uhkapelaaja, eikä ammattimainen pokerin pelaaminen ole lainkaan sitä, vaan laskelmoivaa ja kovaa duunia. Kerroin miten pokeriurani lähti käyntiin ja kehittyi, ja sen jälkeen kuinka pokerissa vaaditaan hyvin paljon samoja ominaisuuksia kuin sijoittamisessa. Jatkoin sillä, miten menestykseni pokerissa sai mut kiinnostumaan sijoittamisesta ja mainitsin tän blogin. Sen jälkeen kerroin koulumenestyksestäni ja treidausharjoittelupaikastani, josta sain täysipäiväsen työtarjouksen. Sit tulevaisuuden suunnitelmistani ja jotain diibadaabaa keskusteluistani vanhan Hanken+LSE tyypin kanssa LSE-kokemuksesta, "jotta ymmärsin juuri LSEn olevan se paikka mulle", kun ymmärtäkseni on tärkeää pystyä perustelemaan miksi haluan juuri tähän kouluun, ja "koska se on paras" on kuulemma huono vastaus.

CV

LSEhen ja rahoitusalalla yleensäkin odotetaan hieman erilaista CVtä kuin mitä oon nähnyt normi Suomi-duuneihin. On tärkeää saada kaikki mahtumaan yhdelle sivulle, eikä missään nimessä laiteta kuvaa itsestä. Keskityin pokerisaavutuksiin mutta uskon, että jenkkitreidausinternshippi oli hyvin tärkeä siinä mielessä, että se osoittaa pystyväni pärjäämään myös normiduuniympäristössä. Näin jälkeenpäin ajateltuna on mahdollista, että taustastani oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Näen helposti sen, että joku Admissions-työntekijä ei oikein tajua tätä mun pokerihommaa ja ottaa mielummin 22-vuotiaan parilla internshipillä, kuin tällaisen 29-vuotiaan ikälopun yhdellä internshipillä.

GMAT

GMAT-testi on haastavin ja eniten aikaa vievä osa hakemusta. Mun mielestä se on nerokkaasti tehty testi, joka testaa tosi hyvin matemaattista älykkyyttä ja loogista ajattelukykyä. Mä harjoittelin siihen tyyliin kaksi kuukautta ja sain 720/800, millä pääsee parhaimman 6% joukkoon kaikista GMATin suorittaneista. Kirjoitin aikoinaan pidemmän tekstin testistä, jossa jaan myös vinkkejä testissä pärjäämiseen:

GMAT osa 1

GMAT osa 2

IELTS

IELTS on kansainvälinen englannin kielen testi, joka muistuttaa ylioppilaskirjoitusten enkkutestiä mutta sisältää myös suullisen testin. Harjoittelin testiin vaan muutaman tunnin päivää ennen tekemällä IELTSän omilta kotisivuilta jotain harjoittelutehtäviä. Ymmärtäkseni tää ei oo hirveen tärkeä osa hakemusta. Testissä saadaan arvosana neljästä eri kategoriasta, joista mä sain: Listening: 8,5/9  Reading: 8,5/9   Writing 8/9  Speaking: 7,5/9   Overall Score (keskiarvo): 8/9

Eka osio on hyvin samanlainen testi kuullun ymmärtämisessä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Kaikissa osioissa on tiukat aikarajat. Nauha pyörii ja kuuluu eri arkitilanteiden keskusteluja, ja pitää niiden perusteella vastata paperilla erilaisiin kysymyksiin. Tokassa osiossa luetaan tekstejä ja vastataan kysymyksiin. Kolmannessa kirjoitetaan kaksi esseetä random annetuista aiheista. Sit mulla oli vika eli suullinen osio eri päivänä. Siinä ollaan kahdestaan huoneessa testaajan kanssa ja vastataan kysymyksiin/keskustellaan hänen kanssaan ~15 minuutin ajan eri aiheista. Se meni ehkä mulla vähän alle EVn kun tuli muutama niin erikoinen kysymys, etten oikein keksinyt niistä hirveesti puhuttavaa. LSE minimivaatimukset näistä tosin ei oo hirveen kovia:

Mä uskon, että testi on enemmän sitä varten, että LSE saa selville onko kielitaso tarpeeksi hyvä, että pystyy ymmärtämään koulutehtävät ja selviää Lontoossa asumisesta.

Mut hemmetti miten fiiliksissä mä oon! Ois ollut melko turhauttavaa jos kaikki tää duuni ois mennyt hukkaan ja opiskelupaikka ois jäänyt saamatta. Tässä just fiilistelen Banksiden pilvenpiirtäjävuokrakämppiä.

Onnea opiskelupaikan johdosta!

Jos voi uteliaisuudesta kysyä, niin aiotko osallistua ensi kesänä WSOP:hen?

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 9.4.2019 09.35

Jensille kiitokset kattavasta postauksesta.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 7.4.2019 12.09
Casteliero kirjoitti:
JJJJ kirjoitti:
Manialöytyy kirjoitti:

Onko Ethereumit jo ostettu?

Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.

Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.

Ethereum ei ole maksuväline. Ethereum verkossa on jotain noin 10 eri stable coin projektia, joissa yhden kolikon arvo on sidoksissa dollariin. Suurin osa näistä on dollar backed tokeneita, eli jokaista tokenia vastaan on ylläpitäjän pankkitilillä dollari sitä vastaan. Mutta sitten on esim. Makerin tapaisia kolikoita, joissa Etheritä lukitaan collateraliksi ja niitä vastaan lainataan DAI-kolikkoa, jonka arvo seuraa dollaria. Ne toimii maksuvälineinä Ethereum verkon palveluissa. Ether itsessään on käyttömaksu alustan käytöstä ja utility tokeni eri palveluihin, jotka alustalla toimii.

Ja Ethereumin määrä rajoittuu luonnostaan, kun siirrytään proof-of-stakeen ja palkkiot pienenee merkittävästi. Ja luonnollisen poistumisen (avainten katoamisten tai vaikka kolikoiden burnauksen) jälkeen inflaatio voi mennä ajoittain negatiiviseksi, mutta käytännössä se pysähtyy jonnekkin 110-120miljoonan Etherin tienoille.

Ja lohkoketju ei tarjoa yhtään mitään ilman kryptovaluuttaa. Se on silloin suljettu ketju, jos siinä ei ole palkkiona toimivaa arvotokenia ja suljetuissa ketjuissa on sellaisia rajoituksia, ettei niiden käyttö pysty millään yleistymään niin, että niitä voisi kaikki vapaasti käyttää. Eli ne valuutat kulkee aina mukana, jos näkee lohkoketjuteknologiassa potentiaalia.

En ole asiaan täysin perehtynyt, joten voin olla vähän kujalla. Siinä ymmärryksessä olen kuitenkin ollut, että lohkoketjuteknologiaa pystyisi hyödyntämään myös muuhun tarkoitukseen kuin puhtaasti kryptovaluuttoihin.

Mitä netistä olen lukenut, niin muun muassa digitaalisiin sopimuksiin, omaisuusrekistereihin ja äänestysjärjestelmiin sitä nyt ainakin pitäisi pystyä hyödyntämään. Eikä noissa ole siis edellytyksenä se kryptovaluutan käyttö, vaan kyse on pelkästään tietokannan hallinnasta.

Näytä koko viesti
Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 6.4.2019 08.51
Manialöytyy kirjoitti:

Onko Ethereumit jo ostettu?

Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.

Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.

Näytä koko viesti