Olet täällä

Suomen Hoivatilat - 22.11.2019 11.46

Tiivistyy tosiaan! Tulisikohan korkeampi bidi?

 

Saga Furs Oyj - 22.11.2019 11.28

Suomen Hoivatilat - 22.11.2019 11.28

Juoni tiivistyy, ei taida olla Hoivatilat lähdössä mihinkään!

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/brittilainen-kiinteistosijoittaja-hal...

Kryptovaluutat sijoituskohteina - 22.11.2019 2.31

Hauska sattuma, just ku aloin kelaa enemmän mitä Ethereum ekosysteemiin kuuluu niin löysin mielenkiintoisen haastattelun Eric Weinsteiniltä joka käsittääkseni Peter Thielin rahaston hoitaja kovalla matikka/fysiikka taustalla ja Vitalikki haastateltava.

Ois tosi mielenkiintonen kuulla mitä mieltä enemmän talousjutuista ymmärtävät on mieltä tästä haastattelusta, tässäpä ois: https://open.spotify.com/episode/7Fik4rz7881Me5MbHjOkK7?si=WVUg_HuoTROAXnha44o-pA

Itellä ei todellakaan riitä kompetenssi antamaan valistunutta laajempaa näkemystä keskustelusta. 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 22.11.2019 2.26

Ennaltaehkäisevä lääketiede ja anti-aging on yksi lempiaiheistani, joten jaksan taas palata siihen. Viime aikoina on tullut vastaan aiheesta kaksi huippututkimusta, jotka havainnollistavat hyvin mitä "terveyden korkoa korolle" -ilmiö käytännössä tarkoittaa: 

"Association of Genetic Variants Related to Combined Exposure to Lower Low-Density Lipoproteins and Lower Systolic Blood Pressure With Lifetime Risk of Cardiovascular Disease":  https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2749533

Kardiovaskulaarisairaudet on edelleen yleisin suomalaisten kuolinsyy eli 36% todennäköisyydellä kuolet johonkin verenkiertoelimistön sairauteen (https://www.stat.fi/til/ksyyt/2017/ksyyt_2017_2018-12-17_tie_001_fi.html). Tälle merkittävimmät riskitekijät on tietysti korkea verenpaine ja korkea "huono" kolesteroli (eli ns. LDL-kolesteroli tai spesifisemmin kaikki aterogeenista apoB:tä sisältävä kolesteroli).

Kyseinen tutkimus selvitti, miten tietyt geenit, jotka vaikuttavat LDL-tasoon tai verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin (=riskiin kuolla verenkiertoelimistönsairauteen, riskiin saada jokin sydäntapahtuma tai joutua sydänoperaatioon). Koska tällaiset epidemiologiset tutkimukset ovat tyypillisesti hyvin ongelmallisia metodologisesti, niin tässäpä käytettiin mendeliaanista randomointia, jonka avulla voidaan siis poistaa suurin osa sekoittavista tekijöistä ja harhan lähteistä (toki ei kaikkia, mutta tulen tähän kohta tarkemmin). Jos "mendelian randomization" ei ole käsitteenä tuttu, niin kannattaa lukea esim. tämä yleistajuinen artikkeli: https://www.technologyreview.com/s/611713/researchers-find-way-to-mimic-clinical-trials-using-genetics/

Joka tapauksessa tässä siis tutkittiin, miten erilaiset Single Nucleotide Polymorphismit (SNPt) eli geenivariantit, joiden tiedetään vaikuttavan LDL-tasoon ja verenpaineeseen, vaikuttavat kardiovaskulaaririskiin. Mendelian randomization -metodilla saadaan luotua ikäänkuin retrospektiivinen lääketutkimuksista tuttu RCT-asetelma, missä on geeniä (="Lääke") verrataan "placeboon". Tämä on siis tällä kertaa sitä harvinaisempaa next level epidemiologiaa, jota minäkin suostun lukemaan ja tulkitsemaan.

Ehkä mielenkiintoisin tulos, jota ei heti huomaa ilman, että lukee koko artikkelia, on esitetty tässä alla olevassa kuvaajassa, jossa eri SNP:t omaavat ihmisryhmät on jaettu erillisiin kvartiileihin sen perusteella miten hyvin kyseiset geenit alentavat heidän LDL-tasoa ja verenpainetta. Tätä voisi verrata ikäänkuin lääketutkimusten annos-vaste-käyriin (tässä tapauksesssa kyse on exposure-response-relationshipistä): 

Tästä nähdään, että SNP, jonka effect size oli suurin (eli rs7412 T-alleeli), eli jonka omaavilla oli muihin ominaisuuksiltaan samankaltaisiin ihmisiin verrattuna 22.4 mg/dL matalampi LDL-taso (eli 0.58 mmol/l matalmpi) ja 5 mmHg matalampi verenpainetaso), alensi kardiovaskulaaririskiä 54%.

Tästä jos ekstrapoloidaan vielä, että jos kokonaiselinaikana LDL-tasoa alennettaisiin esim. lääkkellisesti, geeniterapialla tai vaikka jollain rokotteella 1 mmol/l ja verenpainetasoa 10 mmHg:lla (näihin tuloksiin päästäisiin muuten aika vaatimattoman pienillä lääkeannoksilla), niin se alentaisi kardiovaskulaaririskiä todennäköisesti noin 78%!

Karkeasti sanoen riski kuolla verenkiertoelimistön sairauteen putoaisi 36%:sta --> 8%:iin. Tämä on mun kirjoissa aika valtava absoluuttisen riskin alenema verrattuna vaikka siihen, miten hyvin siedettyjä kolesterolilääkkeet kuten statiinit ja verenpainelääkkeistä esimerkiksi sartaanit on. Statiineilla vakavien haittojen, kuten rhabdomyolyysin riski on noin 4/100 000, joten tähän suhteutettuna kardiovaskulaaririskin alentaminen jostain 30 % tasoilta --> alle 10%:iin olisi erittäin +EV. Tietysti on muitakin tehokkaampia ja potentiaalisesti paremmin siedettyjä kolesterolilääkkeitä, kuten PCSK9-estäjät, joiden hinta vaan pyörii tällä hetkellä noin 700€/kk-annos. Kun kuitenkin johonkin pitää kuolla, niin tässä käy tietysti niin, että statiineja ja verenpainelääkkeitä syömällä elät todennäköisesti pitempään ja kuolet sitten todennäköisemmin syöpään tai esim. infektioon. Dementiankaan ei välttämättä tarvitse olla vaihtoehto, sillä statiineja ja sartaaneja, etenkin aivoveriesteen hyvin läpäisevää telmisartaania syömällä alenee samalla dementiariski aika reilusti: 

Nyt muuten kokoajan puhutaan siis luvuista, jotka koskee myös täysin "tervettä" populaatiota, eli ihmisiä joiden kolesteroliarvot tai verenpainearvot eivät ole sillä tasolla, että ne nykyhoitosuositusten mukaisesti olisivat indikaatio lääkehoidolle.

Toki kyseisen tutkimuksen yksi metodologinen ongelmakohta siinä, voiko tästä vetää johtopäätöstä ennaltaehkäisevän lääkityksen hyötyihin terveillä, on ns. pleiotropia eli se, että näillä geeneillä voi olla vaikutuksia myös muihin asioihin kuin LDL -tasoon tai verenpaineeseen. Vaikkapa edellä mainitsemani rs7142 T-alleeli, joka indikoi APOE2 -genotyyppiä (APOE-genotyyppi on erittäin yleisesti tunnettu geneettinen riskimittari alzheimerin taudille) on yhdistynyt myös alentuneeseen dementiariskiin (joka saattaa toki liittyä siihen, että LDL ja verenpaine ovat riskitekijöitä myös dementialle): https://www.snpedia.com/index.php/Rs7412

Pitäisin kuitenkin epätodennäköisenä, että em. kuvaajan esittämä lineaarinen riskinalenema esiintyisi, jos ilmiö selittyisi pleiotropialla eli jollain muulla kuin LDL:llä tai verenpaineella. Varsinkin kun on kiistattomasti selvää, että näiden tekijöiden alentaminen lääkkeillä alentaa terveidenkin ihmisten riskiä kuolla kardiovaskulaarisairauksiin. 

Tästä päästäänkin siihen, miksi on todennäköisesti erittäin tärkeää, että näiden tekijöiden hoitaminen alkaisi jo nuorena ja mielellään nykyhoitosuosituksia alemmilla tavoitetasoilla (mikä on LDL:lle 3.5 mmol/l terveillä, ja verenpaineelle 130/80) elämäntavoilla, mutta jopa lääkkeellisesti. Koska ateroskleroosi on tautiprosessi joka alkaa jo lapsuudessa, niin altisteen eli korkean verenpaineen ja LDL:n vähentäminen kannattaisi aloittaa mahdollisimman aikaisin. Sen jälkeen kun altisteelle on altistuttu 60 vuotta ja ensimmäinen sydäninfarkti on tullut, niin lääkehoidolla ja elämäntavoilla ollaan jo auttamattomasti myöhässä (vaikka toki koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa), koska tuho on jo tapahtunut. Tutkimusnäyttö osoittaa, että LDL:n kohdalla kaikki altiste on pahasta (eli LDL ei voi olla liian matala) ja että verenpaineelle optimiarvo olisi 110/60 (suurimmalla osalla ihmisistä se ei todellakaan ole tätä).

Tätä puoltaa myös esimerkiksi statiinien ns. legacy effect eli statiinien käyttö jossain vaiheessa elämää (kun olet ollut placebokontrolloidussa lääketutkimuksessa mukana), on alentanut kardiovaskulaaririskiä vielä vuosikymmenienkin päästä: 

Tähän liittyen silmiini osui tuore asiaa hyvin havainnollistava tutkimus, joka on myös julkaistu huippulehdessä (Impact factor 17): Associations of Blood Pressure and Cholesterol Levels During Young Adulthood With Later Cardiovascular Events
 http://www.onlinejacc.org/content/74/3/330

Tutkimus selvitti, miten kardiovaskulaaririski eroaa ihmisillä joiden LDL kolesteroli 18-39 vuotiaana on ollut yli 2.6 mmol/l (=100mg/dL) verrattuna niihin, joilla se on ollut alle 2.6 mmol/l ja sama vertailu verenpaineelle (SBP>130 vs SBP<120), vakioituna sillä, mikä näiden altisteiden (LDL ja verenpaine) taso oli ollut 40 ikävuoden jälkeen näillä ihmisillä. Tutkimuksen tulos oli, että nuoruusiässä (18-39) ilmenevä yli 2.6 mmol/ LDL taso lisäsi riskiä kardiovaskulaarisairauden ilmenemiselle 64% riippumatta siitä mitä lääkehoitoja olit saanut 40 ikävuoden jälkeen. Niillä joiden systolinen verenpaine (SBP) oli 18-39 vuotiaana yli 130 oli 37% suuremmassa riskissä sairastua sydämen vajaatoimintaan vs. ne joiden systolinen verenpaine oli 18-39 vuotiaana alle 120.

Huomioiden, että nykyhoitosuosituksissa lääkehoito aloitetaan terveellä ihmisellä vasta LDL-tason ylittäessä 3.5 mmol/l, niin kyseisen tutkimuksen tulos on erittäin puoltava sille, että tätä tavoiterajaa tulisi laskea ja statiinihoidon aloittaminen yhä useammalle ihmiselle olisi kansantaloudenkin kannalta todennäköisesti erittäin kustannusvaikuttavaa. Näiden tietojen perusteella voisi jo ruveta approksimoimaan kustannussäästöjä, joita saadaan laajentamalla statiinihoito yhä useampiin ihmisryhmiin, koska tiedetään:

  • Kardiovaskulaaritapahtumien aiheuttamat terveydenhuoltokustannukset, työpäivien menetykset ym. kustannukset
  • Kuinka paljon x määrä LDL:n alentamista väestössä alentaa kardiovaskulaaritapahtumia 20 vuoden periodilla
  • Paljonko statiinit maksaa (kuukauden annos esimerkiksi halvinta 10 milligrammaista rosuvastatiinia maksaa 3.6 euroa ilman kelakorvausta)
  • Paljonko statiinien aiheuttamien haittojen hoito ja lääkehoidon riskien monitorointi maksaa (verikokeet, mahdolliset lääkärikäynnit ym.) --> vähän ottaen huomioon, että kyseessä on vain erittäin harvoin vakavia haittoja aiheuttava lääkeryhmä.

Jäänkin odottamaan sitä päivää, kun rokotukset alkavat infektioiden lisäksi kattaa myös kroonisia sairauksia. LDL:ää madaltava anti-pcsk9 -rokote onkin jo kehitteillä: https://www.nature.com/articles/s41598-017-13069-w

Oranssia auringonpaistetta etsimässä - 21.11.2019 21.37

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille.

Uuden luominen vaatii tilaa, aikaa ja paneutumista. Innovointi vaatii myös kokeiluja ja kokeillessa täytyy takapuolen kestää merivettä. Pienellä kokeilulla on rajallisen pieni tappion mahdollisuus, mutta kunnolla onnistuessaan se voi kasvaa reilustikin.

Kun on puskurit kunnossa, tavoitteet kirkkaat ja kokeilut kokeiltu, on aika vaihtaa isompaa vaihdetta silmään ja nauttia.

Pitäis muistaa kirjoittaa useammin ja lukea enemmän uudentyyppistä kirjallisuutta. 

Daytraderin kovimmat tuotot ja julmimmat takaiskut - 21.11.2019 17.45

Mielenkiintoisesti noissakin lainauksissa huomattiin että ihmisen hauraus on laskennallistenkin rahastojen kanssa se suurin riski. Monet nyt menestyvät voivat nähdä vielä mielenkiintoisia aikoja jos/kun markkinoilla päädytään taas volatiilimpaan heiluntaan. Jos 20+ vuoden kokemuksella vielä puntit tutisevat niin voi olla että kivassa nousukiidossa oleville lyhyempää historiaa omaaville voi tulla hieman väriä alusvaatteisiin.

Voiko myös olla että ainakin osa rahastoista voi tehdä jänniä virheitä volatiileissa tilanteissa kun markkinoiden tilanne on muuttunut sen verran mahdollisista verrokeista? Iso osa rahasta passiivista, vs. aktiivista. Merkittävästi enemmän automaattista/nopeaa kauppaa jne.

Kuinkakohan kauan menee että Renesancen tasoiset pelurit pystyvät luotettavasti toimimaan kuukausien horisonteilla? Vaiko onko sellaiseen pyrkiminen edes järkevää jos lyhyillä näkemyksillä pääsee noin hyviin tuottoihin? Jääkö tämä ihmisten kentäksi vuosiksi vai vuosikymmeniksi?

Ostotarjous pörssiyhtiöstä | Ostotarjouksista ei tarvitse tuskailla – paitsi droppigurujen - 21.11.2019 17.20

Eli Suomen keskivertoa alhaisempi yhteisövero ja keskivertoa reilusti korkeampi pääomaverotus johtaa siihen, että tilanne on ulkomaiselle sijoittajalle edullisempi kun keskitytään suomalaisiin yrityksiin?

Esimerkiksi espanjalaiselle sijoittajalle olisi edullisempaa omistaa yhtiötä joka tekee liiketoimintaa Suomessa kuin suomalaiselle olisi omistaa Espanjassa liiketoimintaa tekevää yhtiötä. Espanjalaisen omistama Suomen liiketoiminnan yhtiö maksaa 20% yhteisöveroa ja sijoittaja maksaa osingoistaan 23% pääomaveroa. Päinvastaisessa tilanteessa suomalaisen omistama yhtiö maksaisi Espanjassa yhteisöveroa 25%, jonka päälle suomalainen saa maksaa 28,9% osinkoveroa.

Soppaa tietenkin hämmentävät kansainväliset verosopimukset jossain määrin, mutta noin yksinkertaistettuna suomalainen häviää aina kun rahat liikkuvat maarajojen yli, vaikka Veikkaus muuta väittäisi.

Olin hämmentynyt miksi alhainen yhteisövero olisi negatiivinen asia, mutta tarkoititkin varmaan että korkea pääomaverotus on se ongelma ja yhteisövero mainittiin vain todellisen veroasteen esittämisen takia?

Kryptovaluutat sijoituskohteina - 21.11.2019 16.50

Liittyy ylläolevaan, MakerDAO DAI on alkanut kiinnostamaan minua viimeaikoina, te ketkä tiedätte tästä enemmän kuin mitä parin tunnin googlaamisen jälkeen ymmärrän niin eikö tämä vaikuta olevan yksi vahva ehdokas ns. oikeaksi StableCoiniksi? Oikealla meinaan tässä yhteydessä kanssa sitä että on "Open Source" ni auditit pitäs olla legiteimpiä. 

Menee DAI-tokenin siirto ETH-verkon päällä ihan normaalilla transaction feellä? Jos joku voisi vielä valottaa Use caseja niin ois mielenkiintoista, ainakin ekana tulee mieleen että jos on etukäteen sovittu FIAT-määränen summa maksuun jne. ni tämä voisi olla yksi tapa siihen. Itselle ei ainakaan iha vielä auennut miten tokenin siis pidetään vakaana FIAT:iin nähden, ilmeisesti joku  älysoppari tehdään jonne depotaan ETH:ta.

Toinen ns. potentiaalinen killer appi mistä diggaan lukea välillä ja omistankin niin Augur. No limit tyyliin kuka vaan voi perustaa vetoja ja toisaalta kuka vaan voi mistäpäin maailmaa ottaa osaa, kuulostaa jännältä. Se vielä hämärän peitossa että mistä tuo REP-tokeni saa valuaation, kait kun jengi alkaa oikeesti kunnol käyttää tota appia niin toi tokeni on ikäänkuin bensaa?

Ja mites muuten ite emoverkko eli ETH, en ole pahemmin tänä vuonna seuraillut mutta jostain ETH 2.0 puhuttu. Tuleeko ihan forkki et nykyiset ETH-tokenit jää ETH1.0:ksi ja periaatteessa kuin ETC tokeni jäi aikoinaan jälkeen? Onko ajasta mitään arviota ja kans 32ETH POS alarajasta puhetta ollut, vieläkö porukka näkee asian näin? Kiitoksia mahd vastauksista!

 

Dovre - 21.11.2019 12.56

Dovren kohdalla on nähty jos jonkinmoista yrittäjää, nyt näyttäisi että Kakkosen ostama kiima jää osakkeessa vain kanan lennoksi.

Seuraavassa taantumassa voidaan puhua jo muutaman sentin osakkeesta.