Olet täällä

Hemingwayz - 27.1.2020 3.22

Slice olen pääosin samaa mieltä. On oikeastaan aivan sama, onko sijoitusjakson pituus 6kk vai 60v, yksilötasolla ei päästä tieteellisen tutkimuksen edellyttämään akateemiseen rigouriin. 

Suhtaudun itse asiaan samalla tavalla kuin hammaslääkärini kommenttiin: "Jatka samaan malliin, niin todennäköisyyksien mukaan sinulla ei ole yhtäkään omaa hammasta 10 vuoden kuluttua." En ole antanut kommentin vaikuttaa mihinkään, paitsi tänä päivänä syön enemmän, kuin ennen. Ei ole yksikään hammas tippunut ja hammaslääkärin, koulutetun ammattilaisen, kommentista on lähes 20 vuotta. Jatkan toimintaa hyväksi koetulla tavalla, joka tässä rinnastuksessa on "epäterveelliset, lihottavat ja hampaita reikiinnyttävät elintavat".
 

Harva minun iässäni lähtee enää tekemään tilastollisesti merkitseviä muutoksia omaan ruokavalioonsa. Oletettavasti ruokavalion kohdalla kyse on enemmän muutoksien toteuttamisen vaikeutta psykologisesti, kuin informaation puutetta tms. 

Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa - 27.1.2020 3.07

Longrun kirjoitti:

"Muotikelloilla" eli vaatemerkkien kelloilla ei juurikaan jälleenmyyntiarvoa ole eikä ainakaan nousupotentiaalia hinnassa (joitakin harvoja poikkeuksia löytyy), mutta tuskinpa tuo mikään oikea reaalisijoitus olikaan vaan mieliteko cool

Tämä. Olisin voinut laittaa "reaalisijoituksen" lainausmerkkeihin, mutta tekstistä varmaan monelle aukeni. Keskivertoihminen ajattelee "onpa turhan kallis kello, hirveätä ökyilyä" samalla maksaen enemmän vuodessa jostain urheilukanavatilauksesta jota käyttää ehkä pari kertaa kuussa. Tai hukkaa massit korkoineen Veikkauksen peleihin.

266 euroa on suunnilleen sama kuin mitä menee Spotifyn ja Netflixin tilaukseen vuodessa, eli ei paljoa. Kun jättää yhden turhan (edullisen) videopalvelutilauksen keskimäärin uusimatta niin parissa vuodessa on sillä maksettu. Enkä usko että uutta kelloa tarvitsee ostaa vuosikymmeneen.

Tällä hetkellä minulla ei ole itse asiassa voimassa Spotifyn lisäksi kuin Amazon Prime, missä vaikuttaisi olevan hyvä tarjonta jos jaksaa käyttää / löytää toimivan VPN:n. Suomen tarjonta on kyllä varsin heikkoa, vaikka The Man in the High Castle on ihan ok (heikkenee kyllä hyvän alun jälkeen). Twitchin takia tuo on ollut itsellä käytössä kun hintaa on vain kuusi euroa kuukaudessa, mutta nyt olen alkanut videopalveluakin käyttää.

Arvosijoittaminen - 27.1.2020 1.18

Kiitti kattavasta ja selkeästä vastauksesta ja ollaan siis täysin samoilla linjoilla. Oon samaa mieltä siitä, että "oikeassa maailmassa" on harvoin näin selkeitä valintoja tarjolla. Siis esim. näin helppoa arvioida yhtiöiden tarkkoja tuotto-odotuksia tai sitä, milloin jokin aliarvostus on täysin purkautunut ja on aika siirtyä seuraavaan yhtiöön. Sen takia voi varmasti olla hyvä strategia asettaa itselleen erilaisia rajoittavia sääntöjä etukäteen, jottei biasit vie meitä vääriin tunnepohjaisiin ratkaisuihin.

Haluaisin myös todeta tän keskustelun lukijoille, että nää mun ehdotukset on vähän tällaista "älä kokeile kotona"-matskua. Olen varma, että Jarkon sijoitusstrategia toimii paremmin lähes kaikille kuin jatkuva osta-myy -strategia. Erityisesti kun verot ja kaupankäyntikulut huomioidaan. Sillä myös nukkuu yönsä varmasti rauhallisemmin. Mutta sille pienelle taitavimmalle murto-osalle, jotka myös ovat valmiita lisästressiin ja vaivaan, uskon olevan mahdollista päästä vielä parempiin tuottoihin. Ja tuo shorttaamisosio menee hieman hifistelyksi. Pointti esimerkillä oli enemmän vaan tuoda esiin, että jos uskoo markkinoiden olevan tarpeeksi epätehokkaat, shorttaamista ei kannata sulkea kokonaan pois. En kuitenkaan usko, että niihin 2% shorttisiivujen etsintään kannattaa käyttää liikaa rajattua aikaansa, vaan enemmän just vaan hyödyntää tilannetta, jos sellaiseen sattuu törmäämään etsiessään longeja.

Eikä pointti tällä viestillä ollut se, että väittäisin kuuluvani tuohon taitavimpaan murto-osaan, mutta toivon jonain päivänä kuuluvani.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 27.1.2020 1.16

Tässä Tesla-keskusteluuni kirjoittamani vastaus myös tänne. 

 

Jeans kirjoitti:

Aiheeseen muuten sopii viime aikoina netissä kiertänyt Mika Anttosen tuore esitys, jossa hän oli hyvin skeptinen akkuperusteisten sähköautojen suhteen. Mielestäni mielenkiintoisin juttu ilmastomuutokseen liittyen hetkeen ja ehdottomasti 22 minuutin kuuntelemisen arvoinen. Toki on hyvä pitää mielessä Anttosen mahdollisia omia intressejä ST1 takia, mutta Suomesta (tai välttämättä maailmasta) ei varmaan löydy montaa henkilöä, jotka ymmärtävät ongelman ja sen kustannustehokkaan ratkaisun yhtä hyvin kuin hän. 

......

Oli mukavaa kuulla, että Anttoselle on ollut paikka vapaana EUn kokouspöydissä tähän liittyen. Mitä mieltä jengi on tästä? Onko järkeä vai vaan "Big Oil"-juttuja, kuten Muskilla on tapana sanoa.

Anttonen puhuu vakuuttavasti, mutta hän on oman bisneksen lobbari. Monet hänen väitteistään eivät yksinkertaisesti ole totta, ja on surullista, että hänen puheet saavat Suomessa näin suuren painoarvon. Anttosen päätelmät johtavat aina siihen, että öljyn käyttöä ja jalostamista ei kannata vähentää, istutetaan vaan metsää saharaan ja varaudutaan lämpötilan nousuun - näin karrikoidusti.

Tässä kirjoituksessa on käyty Anttosen puheen virheelliset väittämät läpi, suosittelen vahvasti lukemista:

https://www.lehtiranta.fi/anttosen-virheet/

Niille jotka eivät jaksa linkkiä avata, poimin jotain vastauksia:

Quote:

- Raakaöljyn tislauskäyrä on tärkeä ottaa huomioon. Raakaöljyn jalostus tuottaa aina samat useat eri öljytuotteet kuten bensiinin, lentopetrolin ja petrokemian raaka-aineet. Jos lentopetrolia halutaan, bensiiniä tulee väkisin kaupan päälle ja jos bensiiniä ei polteta auton tankissa, se poltetaan jossain muussa käytössä. Vaikka bensiinin käyttö vähenisi liikenteen sähköityksen myötä se ei itsessään vähennä öljyn kulutusta, koska petrokemian raaka-aineille ja lentopetrolille ei löydy vaihtoehtoja ja lentopetrolia saadaan raakaöljystä max. 10%.

Öljyntuotannon jakeita voi muuttaa toisikseen. Pidempiä raskaampia jakeita voidaan pilkkoa pienemmiksi ja kevyemmiksi, ja kevyempiä voidaan polymerisoida raskaammiksi, kuten Anttonen itsekin sanoo myöhemmin power-to-x puheissaan. Lentokerosiinia voidaan valmistaa esimerkiksi kräkkäämällä. Lisäksi lentokoneissa voidaan käyttää biopolttoaineita. Väite ei siis ole totta. Totta lienee se, että kaikki pumpattu ja jalostettu öljy käytetään.

Quote:

Power-to-X. Tämän lisäksi on aurinko- ja tuulienergiaa. Tällä energialla otetaan vedestä vety ja yhdistetään se ilmakehän hiilidioksiidiin, jotta saadaan synteettista metaania, eli maakaasua. Tämä voidaan nesteyttää suoraan ja saadaan metanolia, joka käy sellasenaan jo laivoihin ja voimalaitoiksiin, ja toimii sähkön energiavarastona. Aineesta voi myös valmistaa polttoaineita nykyisiin käyttöliittymiin niin paljon kuin haluaa. Näin päästään myös raakaöljystä eroon, koska tällä tavalla voidaan tehdä esim. lentopetrolia. Tämä ratkaisu on Anttosen mukaan huomattavasti halvempi kun ei tarvita rakentaa koko maapallon infrastruktuuria uudestaan vaan järjestelmät voidaan pitää aikalailla niin kuin ne on nyt. Tässä yhteydessä Anttonen kommentoi myös erittäin skeptisesti akkuperusteisia sähköautoja. 

Power-to-X:n hyötysuhde on huono, ja siksi aurinko- ja tuulienergiaa tarvittaisiin paljon enemmän kuin sähköpohjaisessa taloudessa. Jos puhutaan esimerkiksi liikenteestä, Power-to-X on hyötysuhteeltaan vielä huonompi kuin vetyautot. On huomattavasti halvempaa ja tehokkaampaa siirtyä suoraan sähköpohjaiseen liikenteeseen. 

Lehtirannan kirjoituksesta: "Jos Suomen kaikki noin 2,5 miljoonaa autoa olisivat sähkökäyttöisiä, sähköä kuluisi suunnilleen saman verran kuin huippuvuonna 2007 (10 TWh lisäys). Tuo 10 terawattituntia on 36 000 terajoulea (TJ). Suomessa öljynjalostus ja kemikaalien valmistus käyttivät 2018 noin 898 000 TJ energiatuotteita ja tarjosivat 758 000 TJ, erotus 140 000 TJ. Tässä on mukana vientiä ja muutakin kuin liikennepolttoaineita, mutta sähköautoihin siirtyminen pienentää oleellisesti jalostamoiden energiankulutusta. Tämä voi kattaa suuren osan sähköautojen energiantarpeesta."

Jos taas mietitään tuota "infrastruktuurin uudelleen rakentamista", niin nimenomaan Power-to-X vaatisi niitä jättimäisiä investointeja: tuotanto- ja jalostuslaitosten rakentamista, vielä enemmän uusiutuvaa energiaa huonon hyötysuhteen takia, jakeluinfrastruktuurin, metanolia käyttävät laitteet, jne jne. Vertaa tuota nyt sähköpohjaiseen talouteen, jossa jo elämme. 

Energian varastointiin tarvitaan nykyistä parempia ratkaisuja, ja niitä onneksi kehitetäänkin kovaa vauhtia, myös Suomessa. Mutta Power-to-X ei ole missään muualla kehityksen kärjessä kuin Anttosen puheissa.  

Anttosen tulevaisuuden visiot ovat aina sellaisia, joissa öljynjalostuksen merkitys ei pienene ja bensa-asemat eivät vähene. Sopivat ratkaisut sitten rakentuvat sen ympärille. Oikeasti on paljon järkevämpää siirtyä enemmän sähköpohjaiseen talouteen. 

Arvosijoittaminen - 27.1.2020 0.59

Kiitos kommenteista ja hyvästä haastamisesta, ”Jeans”! Alla vastaukseni kuhunkin kohtaan erikseen.

Jeans kirjoitti:

Erinomainen kirjoitus taas kerran Jarkko. Sijoitustyylisi on pomminvarma ja voi harvoin johtaa isompiin virheisiin. Muutamasta kohdasta olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin.

Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

Saan aiemmin ostamilleni osakkeille tuottovaatimukseni mukaisen tuoton, kunhan yritysten liiketoiminta kehittyy odotusteni mukaisesti (kurssiliikkeillä ei ole tähän vaikutusta), mutta uusille sijoituksille en saisi yhtä hyvää tuottoa. Nykyinen riski-tuotto-suhde uusille sijoituksille ei siis ole itselleni riittävän houkutteleva. Mikään salkkuyhtiöistäni ei kuitenkaan ole niin pahasti kuplahinnoiteltu, että strategiani kehottaisi myymään.  

Tähän ajatukseen en ihan pääse kiinni. Jätetään verovaikutukset huomioimatta, kun et niitä erikseen maininnut. Likvidillä markkinalla en näe, että historiallisella ostohinnalla on merkitystä vaan pelkästään nykyisellä markkinahinnalla. Jos ymmärsin ajatuksenkulkusi oikein tarkoitat, että jatkat jonkun salkkuyhtiösi holdaamista kurssinousun jälkeen, koska olet aikoinaan ostanut sitä tarpeeksi halvalla, mutta jos myisit tämän salkkuyhtiön nykyiseen markkinahintaan, et voisi ostaa sitä tunnin päästä takaisin salkkuun, koska se ei enää nykyhinnalla tarjoa tarpeeksi hyvää tuotto-odotusta. Kumpikin näistä vaihtoehdoista (holdaaminen vs myynti ja tunnin päästä takaisinosto) johtaa samaan lopputulokseen ja tuotto-odotukseen. Eikö tässä ole ristiriitaa?

Kannattaa lukea syyskuussa 2017 tänne Sijoitustietoon kirjoittamani artikkeli ”Osakkeen ostohinnan merkitys osinkosijoittamisessa”. Artikkelin luettuasi pääset varmasti ajatukseeni kiinni. Perustelen asian kuitenkin vielä tuon esittämäsi tilanteen näkökulmasta. Älä pahastu, jos tuntuu rautalankaselitykseltä. En aliarvioi terävyyttäsi (tiedän kyllä, että saat asioista kiinni nopeasti), vaan yritän jäsentää tilannetta samalla itselleni. Ajattelun auki kirjoittaminen on hyväksi (siksihän näitä tekstejä muutenkin kirjoitellaan). Joitakin asioita on pitänyt selviöinä niin kauan, ettei ole pitkään aikaan edes pohtinut, miksi jokin asia on niin kuin se on.   

On täysin totta, että ”holdaaminen” sekä ”myynti ja tunnin päästä osto” johtavat täsmälleen samaan tuottoon, jos asiaa tarkastellaan tästä hetkestä eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa väitteeni kanssa. Asia havainnollistuu, kun jaetaan koko sijoitusperiodi (oma sijoitushorisonttini) kahteen osaperiodiin: osakkeiden ostohetkestä nykyhetkeen (osaperiodi 1) ja nykyhetkestä sijoitusperiodin loppuun (osaperiodi 2). Kuvitellaan, että olen ostanut omaan tuotto-odotukseeni nähden riittävän aliarvostetun osakkeen sijoitusperiodin alussa eikä osake laske enää koskaan tämän jälkeen tasolle, jolla tuotto-odotukseni täyttyy. En siis pääse ostamaan lisää. Kuvitellaan myös, että aliarvostus on purkautunut nykyhetkeen mennessä ja osake säilyy oikein arvostettuna nykyhetkestä sijoitusperiodin loppuun asti (eli osaperiodin 2 ajan). Tulen saamaan alkuperäiselle sijoitukselle koko sijoitusperiodin ajalta (ostohetkestä sijoitusperiodin loppuun) paremman vuotuisen tuoton kuin nykyhetkessä tehtävälle uudelle sijoitukselle sen takia, että tuotto on ensimmäisellä osaperiodilla (ostohetkestä nykyhetkeen) ollut keskimääräistä parempi. Toisella osaperiodilla (nykyhetkestä sijoitusperiodin loppuun) tuotto jää neutraaliksi. Jos kolmen eri sijoitusperiodin vuotuiset tuotot (osaperiodi 1, osaperiodi 2 ja kokonaisperiodi) asetetaan järjestykseen, osaperiodin 1 tuotto on paras, kokonaisperiodin toiseksi paras ja osaperiodin 2 tuotto heikoin.

Tuoton muodostumista voi tarkastella myös komponenteittain (tuotto = osinkotuotto + osingon/tuloksen kasvu + P/E:n muutos). Osaperiodilla 1 keskimääräistä parempi tuotto selittyy P/E-luvun normalisoitumisella ja alkuhetken ”ylisuurella” osinkotuotolla (kasvu on sama riippumatta ostohinnasta). Osaperiodi 2 ei tarjoa ylituottoa, sillä osinkotuotto on alussa ”normaali” eikä P/E enää nouse.

Saan siis kokonaisperiodille (osaperiodi 1 + osaperiodi 2) keskimääräistä paremman tuoton nimenomaan siksi, että osaperiodin 1 tuotto on niin hyvä. Eikä tämä ole ristiriidassa sen kanssa, että saan nykyhetkessä tehdylle sijoitukselle (olipa kyse uudesta rahasta tai alkuperäisten osakkeiden myymisestä ja ostamisesta tunnin päästä takaisin) heikomman (neutraalin) tuoton. Nykyhetkessä myytävä ja takaisinostettava pääoma ei olisi niin suuri, ellei tuottoni olisi ollut osaperiodin 1 aikana ”ylisuuri”. Jos osaperiodin 1 tuotto olisikin ollut ”normaali”, salkun pääoma olisi myynnin ja takaisinoston jälkeen pienempi, ja tuoton jatkuessa ”normaalina” myös osaperiodilla 2, kokonaisperiodin tuottokin luonnollisesti olisi ”normaali” (keskimääräinen). Tämähän on vain matematiikkaa: kahden erisuuruisen luvun keskiarvo on aina pienempää lukua suurempi ja kahden samansuuruisen luvun keskiarvo on luku itse.

Teoriassa olisi tietysti fiksuinta myydä aina, kun yliarvostus on purkautunut (edellä kuvatussa esimerkissä osaperiodin 1 lopussa) ja etsiä paremman tuotto-odotuksen kohde. Tällaisen strategian teoreettinen tuotto-odotus olisi parempi kuin nykystrategiani (holdaaminen) tuotto-odotus. Mutta tämä on kokonaan toinen keskustelu, joka liittyy juuri niihin oman strategiani ominaispiirteisiin (verojen ja kaupankäyntikulujen minimointi, psykologisten vinoumien välttäminen, neutraalin arvostuksen määrittämisen vaikeus jne.), joita olen useasti kuvannut. Olenkin edelleen sitä mieltä, että nykyinen strategiani on itselleni käytännössä kaikkein paras.

Jeans kirjoitti:
Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

Joka tapauksessa tuotto on minulle täysin riittävä eikä sen saaminen siis ole edellyttänyt sitä, että osaisin myydä oikeaan aikaan. Kaikki perustuu siihen, että löydän liiketoiminnaltaan hyvän yhtiön enkä maksa sen osakkeesta liikaa. Sen jälkeen vain omistan.

Ymmärrän, että pointtini on hieman teoreettinen ja oikeassa maailmassa harvoin pystyy näin tarkasti arvioimaan tuotto-odotuksia mutta esimerkki:

Omistat kriteerisi täyttävää laatuyhtiötä, jonka tuotto-odotuksen arvioit olevan 15%. Tämän yhtiön hinta nousee rajusti ja samoilla laskelmillasi arvioit nousun jälkeen, että yhtiön tuotto-odotus on enää 10%. Samaan aikaan löydät pörssistä toisen kriteerisi täyttävän laatuyhtiön, jonka tuotto-odotuksen arvioit olevan 15%. Eikö kannata myydä aiempi ja ja laittaa rahat jälkimmäiseen? Oletetaan, että tilanne ei ole nykyinen, jossa omistat paljon käteistä, vaan sellainen, jossa käteinen on rajoittava tekijä.

Tähän tulikin vastattua jo edellä. Eli teoriassa tietysti kannattaisi myydä yliarvostettu tai neutraalisti hinnoiteltu yhtiö ja ostaa aliarvostettua tilalle. Varsinkin silloin, jos käteistä ei ole. Mutta käytännössä (verot, psykologia, laskelmien epätarkkuus jne.) asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, kuten ymmärrät.

Jeans kirjoitti:
Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

On aina vaarallista, jos sijoittamisen sijaan keskittyy ”osta-myy-osta-myy-peliin”. Se tulee ennen pitkää johtamaan tilanteeseen, jossa huomaat luopuneesi parhaista yhtiöistä aivan liian aikaisin. Ihminen on luonnostaan kärsimätön, joten moni sijoittaja tyytyy pieniin pikavoittoihin, vaikka kärsivällisemmällä toiminnalla olisi mahdollisuus huomattavasti parempaan tuottoon. Ylös kirjattu selkeä strateginen päätös myyntien välttämisestä ja päätöksen kunnioittaminen auttavat silloin, kun houkutus pikavoittojen kotiuttamiseen kasvaa suureksi. Jos päätöksestä lipsuu kerran, on helppo lipsua uudestaan.

Tämä on hyvä perustelu strategiasi puolesta. Mutta jos tulkitsen oikein, olet siis periaatteessa samaa mieltä, että strategiaasi voisi ainakin teoriassa vielä parantaa, jos pääsisi eroon tällaisista bias:eista?

Olet täysin oikeassa. Viittaan taas edellisiin vastauksiin. Tiedostan, että strategiastani voisi saada vielä tuottoisamman, jos myisin herkemmin. Mutta toisaalta riski liian aikaisin myymisestä myös kasvaisi. Eli tunnistan ihmismielen vinouman ja pyrin välttämään sen tuottoja heikentävää vaikutusta kiinnittämällä asiaan erityistä huomiota. Vaihtoehdoista ”jätän myymättä”, ”myyn liian myöhään” ja ”myyn liian aikaisin” valitsen siis mieluiten kaksi ensimmäistä.

Jeans kirjoitti:
Jarkko Aho - Random Walker kirjoitti:

Mitä shorttaamiseen tulee, se ei mielestäni myöskään kuulu sijoittamiseen. Treidaajan työkalupakissa sillekin varmasti on paikkansa. Shorttaamisessa ongelma on se, että oikean näkemyksen lisäksi pitäisi myös osata ajoittaa oikein. Olemme molemmat samaa mieltä siitä, että S&P-indeksi on yliarvostettu, mutta emme voi tietää, koska yliarvostus poistuu. Nousuhan voi vielä jatkua ja voimme nähdä melkoisen kuplan ennen romahdusta. Jos tämä skenaario toteutuu, lyhyeksi myynnillä voi hävitä rahaa oikein kunnolla.

Taas hieman teoreettisempi pohdinta. Olet löytänyt salkun täyteen kriteerisi täyttäviä laatuyhtiöitä, joiden seuraavan 10v tuotto-odotuksen arvioit olevan 15%/v. Olet myös niitä etsiessä törmännyt viiteen mielestäsi erittäin huonolaatuiseen ja ylihinnoiteltuun yhtiöön, joiden 10v tuotto-odotuksen arvioit olevan 5%/v. Jos shorttaat 2% painolla salkustasi jokaista näitä eli shorttaat yhteensä 10% painolla salkusta, voit vivuttaa longipositiotasi 10% lisää ja päätyä suurin piirtein samaan riskiin. Jos et ole riskistä ihan samaa mieltä niin sanotaan vaikka, että shorttaat näitä yhteensä 12% ja longaat tavallista salkkuasi vaan 10%, jotta oot samassa tai alemmassa riskissä kuin alkuperäisen salkun kanssasi. Salkkusi tuotto-odotus paranisi ilman, että riski nousisi. Jos tällainen tilaisuus tulisi eteen niin eikö sijoittajan kannattaisi harkita sitä?

En ole tässäkään asiassa eri mieltä. Näinhän teoriassa kannattaa toimia. Mutta teoria on teoriaa. Älä silti käsitä väärin. Tämän tyyppisessä teoreettisessa ajattelussa ei ole mitään pahaa, päinvastoin. Onhan esimerkiksi moni käyttämäni arvonmääritysmenetelmä hyvin teoreettinen, mutta niiden hyödyntämisestä on silti apua, kunhan yhtiöiden tuntemus on riittävän hyvä ja oletukset ovat siten realistisia. Eli esimerkiksi tuo ylihintaisten osakkeiden etsimisen vaikeus ei minusta ole mikään este shorttaamiselle. Kommenttini, jonka mukaan shorttaaminen ei kuulu sijoittamiseen, peilaa ehkä enemmän omaa strategiaani kuin sitä, että olisin shorttaamista vastaan. Joissakin strategioissa sille on paikkansa. Tuolla treidaaja-kommentilla tähän viittaankin. Ei pidä ottaa treidaaja-sanaa tässä kohtaa niin kirjaimellisesti. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että shorttaamisessa onnistuminen (pitkäjänteisesti) on käytännössä haastavaa.       

R.W.

Eurot poikimaan - miljonääriksi seitsemässä vuodessa - 27.1.2020 0.33

Jos shadysaitit alkavat joukolla karkottaa pelaajia ja takavarikoimaan varoja niin siitä alkaa kyllä pelaajien keskuudessa kellot soimaan ja saitti menettää myös tuottavat asiakkaansa. Yleisempää tuntuu olevan urheiluvedonlyönnin tyyliin rajoittaa bonuksia voittaville pelaajille, mutta sitäkään ei näy kovin paljoa. 888 sain bonusbännit muutama vuosi sitten kun grindasin niiden bonuksista 25k, mutta voin edelleen pelata pokeria / kasinoa / vedonlyöntiä siellä. 

Noita perinteisiä 35x kierrätyksen bonareita en pelaa juuri yhtään. Eri saiteilta löytyy erilaisia bonareita mistä jää keskimäärin voitolle, ja kun nuo voitot jakautuvat monelle saitille niin yhden saitin osuma jää maltilliseksi. Myös kun pelaan useilla saiteilla pokeria ja vedonlyöntiä jos se on mahdollista niin en ole ihan pelkkä bonushaukka. Lisäksi talletukset tulee aina kierrätettyä noilla normikasinoilla ja ehtojen mukaan mentyä muuten, niin ei tule yleensä ongelmia. Jos koittaa ottaa tyyliin talletuksella bonuskierrokset ja sit on pelaamassa mustaa + punaista + nollaa rullassa kierrätykseen niin sit tulee helposti ongelmia ja se on usein ehdoissa kielletty.

Veikkaan että bonushaukat eivät ole usein loppujen lopuksi halukkaita pelaamaan joka päivä ja "grindaamaan tulosta" vaan havittelevat pikavoittoja. Kasinot menettäisivät enemmän yrittäessään tilkitä aukot kuin suosiolla antamalla pienet profitit meikäläisen kaltaiselle suhteellisen itsekurin omaavalle pelaajalle. Aika monella kuitenkin pelit jatkuvat sen jälkeen kun bonus on pelattu ja kasinohan siinä silloin jää voittajaksi.

Uppisunnuntai, kun jätin pokerit väliin ja kasinoilta yli parisataa hyvää. Mutta keskimäärin noista peleistä tulee päivittäin plussaa 30-50 euroa EV:n mukaan, ellei ole erittäin hyviä bonareita tarjolla. Niitäkin on välillä, ja jos perse kestää isomman varianssin bonuksia tai käyttää näihin enemmän aikaa niin tienata voi huomattavastikin enemmän. 

Tesla Motors ja vinoutunut todennäköisyysjakauma - täydellinen shortti vai shorttaajan mahalasku? - 27.1.2020 0.17

Olipa Anttosesta mitä tahansa mieltä niin hänen vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat nykyisessä tilanteessa olemattomat. Asiat on jo päätetty EU:n ja Kiinan isoissa pöydissä eikä päästörajat enää poistu minnekään. Anttosen näkyvyys mediassa varmasti korostuu kun ihmiset muutaman vuoden päästä tajuavat sen 50ke dieselbemarinsa olevan käytännössä arvoton vaihdokki. Hänen ajatuksensa varmasti saavat kansansuosiota, mutta eipä sillä enää ole vaikutusta todellisuuteen. 

Pari pointtia miksi Anttosen sanomisilla ei ole enää vaikutusta mihinkään: 

  • EU:ssa siitä pitää huolen tuo vuoden alussa voimaan astunut päästöraja/sakkojärjestelmä joka käytännössä pakottaa valmistajat siirtymään päästöttömiin autoihin tai lopettamaan autojen myynnin EU:ssa. En usko, että yhdelläkään valmistajalla on varaa maksaa useiden miljardien sakkoja vuodesta toiseen. Asetetut päästörajat taas ovat käytännössä sellaisia ettei niitä ole mahdollista saavuttaa polttomoottoreita kehittämällä. 
  • Kiinassa on vuosi vuodelta vaikeampi myydä polttomoottoriautoja kun hallitus on hankaloittanut hankintaa erilaisilla "plate lottery" -järjestelmillä ja esim. Shanghaissa ostolupia huutokaupataan noin 12000€ hintaan. Pekingissä saa polttomoottoriautolla ajaa vain parillisina tai parittomina päivinä rekisterinumeron mukaan, mutta sähköautoille ei vastaavaa rajoitusta ole. Luultavasti ainoa joka seuraavan kerran autoa vaihtaessaan ostaisi kaksi polttomoottoriautoa olisi juuri Mika Anttonen. Ei siis kovin ihme, että Teslalla on helppo työ myydä Kiinassa kaikki autot mitä ikinä saa valmistettua kun ostovoimaakin sielläpäin tunnetusti riittää. Samaa yrittävät nyt muutkin eurooppalaiset merkit kiinalaisten yhteisyritystensä kautta.
  • USA:ssa sen sijaan kehitys on yksinomaan markkinoiden varassa nykyään kun Teslan ja GM:n tax creditit ovat liittovaltiotasolla poistuneet. Tuolla ei ole ainakaan toistaiseksi ollut Teslan myyntiin erityistä vaikutusta. Kysyntää on aika vaikea arvioida niin kauan kun autoja laivataan muille mantereille vaihtelevalla tahdilla. Jenkkilä on kuitenkin ainoa suuri markkina missä ihmisiä ei pakoteta ostamaan sähköautoja jatkossa kuten EU:n ja Kiinan tapauksessa. USA:n markkina luultavasti jää Teslalle lähivuosiksi kun muut merkit joutuvat myymään kaikki sähköautonsa EU:ssa sakkojen välttämiseksi. 

Tiivistettynä siis vielä: Suomi menee muiden mukana eikä voi itse valita millä käyttövoimalla täällä ajetaan. Se ratkaisu on tehty EU:n ja Kiinan toimesta jo aiemmin. 

Koronavirus 2019-nCoV - 27.1.2020 0.00

Hynägrande kirjoitti:

Tästä on vaikea saada mitään faktatietoa, koska Kiina ei halua jakaa kaikkea dataansa. Kiinan valtio tietää tästä eniten ja on päättänyt ryhtyä erittäin järeisiin eristystoimiin, vaikka ne eivät viruksen leviämistä estäkään enää tässä kohdassa ja aiheuttavat ongelmiakin. Jos eniten asiasta tietävä taho ryhtyy järeisiin toimiin, ehkä muidenkin kannattaisi varautua jotenkin?

En osaa hinnoitella tätä riskiä mihinkään osakkeisiin tai indekseihin, mutta voin kyllä arvata että ei se osakekursseja missään tule ainakaan nostamaan. Kullan hintaa ehkä jos jotain.

En ole myöskään henkilökohtaisesti tehnyt mitään peliliikkeitä asian suhteen, mutta taidan varata ainakin WC-paperia parin viikon tarpeisiin. Olisi aika paska juttu jos joku toimituslinja sakkaa ja ihmiset hamstraa hullunkiilto silmissä kaiken paperin kaupasta.

Sehän olisi maailmaa järisyttävä tieto mikäli tämä virus on lähtöisin heidän omasta labrastaan ja ovat harrastaneet siellä sääntöjen ja sopimusten vastaista toimintaa, mikä näyttää jopa hyvin todennäköiseltä tällä hetkellä. Tämä pyritään salaamaan maailmalta kaikin mahdollisin keinoin.. 

每天死亡過百,都是未確認的。 This is from a chat room in #Wuhan. It was said that every day there are more than 100 deaths of unconfirmed patients.

Arvosijoittaminen - 26.1.2020 23.57

Joonas85 kirjoitti:

Terve R.W,

Olen mielenkiinnolla seuraillut kirjoituksiasi vuosien varrella. Yksi mieleenjäänyt artikkeili on muutavan vuoden takainen kirjoitus Nokian Renkaista. Pitkään seurailin kurssia ja aloin ostamaan kurssin ollessa 27 EUR. Kurssilasku on ollut viime aikoina merkittävää huonoista uutisista ja odotuksista johtuen. Mitä mieltä olet yrityksen laadusta ja kilpailuedusta tällä hetkellä? Onko näissä tapahtunut muutoksia vai onko Nokian Renkaat mielestäsi edelleen laatuyhtiö, jolla on vain väliaikaisia vaikeuksia? 

Kiitos kysymästä, ”Joonas85”!

Isossa kuvassa näkemykseni Nokian Renkaista ei ole muuttunut. Tuosta kirjoituksesta, johon viittaat, on toki aikaa ja pienempiä viilauksia (uuden informaation mukaisesti) olen toki omiin ennusteisiini tehnyt.

Olin jo jonkin aikaa ennakoinut jatkoa huonoille uutisille ja tällä viikolla ne sitten vihdoin kuultiin. Tulosvaroituksiahan oli tullut jo aiemmin eikä markkinassa ole ollut paranemisen merkkejä.

Poimin alla olevat toteamukseni viime vuoden elokuussa täällä Sijoitustiedossa julkaistusta kolumnista:

  • ”Nokian Renkaiden ”oikea” arvo on näkemykseni mukaan noin 32 euroa ja tulen käynnistämään osto-ohjelman 22-23 euron hujakoilla, mikä vastaa osakkeen aiempaa keskihankintahintaani (vuodelta 2014).”
  • ”Mittavia panostuksia vaativasta investointiohjelmasta (mm. uusi tehdas Yhdysvalloissa) ja suhdannevaiheesta johtuen en odota osakkeelle kovin pikaista nousupyrähdystä.”
  • ”Tästä syystä pelimerkkejä on syytä varata pidempikestoista osto-ohjelmaa varten.”

Kauppalehden haastattelussa joulukuussa totesin seuraavaa: "Monet sijoittajat muuttavat pelkän kurssilaskun takia näkemyksensä yhtiön laadusta, vaikka pitäisi analysoida tarkemmin, mistä kurssilasku johtuu. Nokian Renkaiden kohdalla lasku johtuu Keski-Euroopan heikentyneestä autorengasmarkkinasta sekä ison investointiohjelman vaatimista panostuksista. Molemmat vaikuttavat lyhyen aikavälin tulokseen negatiivisesti, mutta suhdanne paranee taas jossain vaiheessa ja uudet investoinnit alkavat tuottaa. Siinä vaiheessa kurssi on huomattavasti nykyistä korkeammalla. Pitkäjänteisen sijoittajan on uskallettava ostaa silloin, kun näyttää väliaikaisesti heikolta. Kun näyttää hyvältä, on jo liian myöhäistä.”

Viimeisimmän tulosvaroituksen sanamuodot voivat kuulostaa rajuilta, mutta tällainen on ihan normaalia tässä suhdannevaiheessa. Jos tutkit, miten yhtiö raportoi (ja mitä yhtiöstä kirjoitettiin) vuonna 2014 edellisen ”kriisin” aikana, huomaat yhtäläisyyden. Myös silloin kurssi pyöri 20 euron tuntumassa, mutta kun suhdanne kääntyi ja väliaikaiset ongelmat Venäjällä selätettiin, kurssi nousi parhaimmillaan yli 40 euroon.  

Jotten kuulostaisi liian positiiviselta, on toki todettava, ettei kukaan voi olla etukäteen täysin varma ongelmien väliaikaisuudesta. Saattaahan olla, että suhdannehaasteet kätkevät taakseen yhtiön kilpailukyvyn rakenteellisen rapautumisen. Mutta kun luen Nokian Renkaiden tiedotetta, en näe mitään merkkiä tällaisesta. Jokainen tulosvaroituksen syistä (Venäjän markkina, leuto talvi, investointiohjelma) viittaa suhdanteeseen tai poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

Vaikka taustalla olisi jossain määrin rakenteellisia ongelmia, tämäkään ei tulisi minulle kovin suurena yllätyksenä. Olen jo vuosien ajan puhunut siitä, ettei Nokian Renkaat pysty ikuisesti ylläpitämään poikkeuksellisen korkeaa kannattavuuttaan. Kilpailu kiristyy ja katteet tulevat alas. Mielestäni Nokian Renkailla on kilpailuetuja, joiden ansiosta se kykenee puolustamaan hyvää kannattavuuttaan jossain määrin, mutta jonkinlaiseen tulosmarginaalien supistumiseen olen varautunut. Tämä on yksi syy sille, miksi olen halukas ostamaan vasta alle 23 euron kurssilla. Muista, että sijoittamisessa on olennaista ymmärtää, mitkä riskit on jo hinnoiteltu osakekurssiin. Marginaalit saavat pudota ja kasvu saa hidastua, mutta tuotto pysyy silti kohtuullisena, kunhan sijoittaja ostaa osakkeen riittävän halvalla. Ja ellei kaikki nyt puheissa oleva negatiivinen toteudukaan, nousupotentiaali on melkoinen. Juuri tällaisia sijoituscaseja metsästän (hyvin pieni ”downside”, mutta suuri pitkän aikavälin ”upside”).  

Tarina siis etenee täysin suunnitelmani mukaisesti. Tulen käynnistämään osakkeen osto-ohjelman (vuosien tauon jälkeen) aiemmin kuvatun mukaisesti 22-23 euron haarukassa, nykytiedon valossa lähempänä 22 euroa, jos ”herra markkina” antaa tähän mahdollisuuden (seurasin kyllä ostosormi syyhyten, kun kurssi kävi hetkellisesti vähän alle 23 eurossa).

R.W.

Koronavirus 2019-nCoV - 26.1.2020 23.09

Tästä on vaikea saada mitään faktatietoa, koska Kiina ei halua jakaa kaikkea dataansa. Kiinan valtio tietää tästä eniten ja on päättänyt ryhtyä erittäin järeisiin eristystoimiin, vaikka ne eivät viruksen leviämistä estäkään enää tässä kohdassa ja aiheuttavat ongelmiakin. Jos eniten asiasta tietävä taho ryhtyy järeisiin toimiin, ehkä muidenkin kannattaisi varautua jotenkin?

En osaa hinnoitella tätä riskiä mihinkään osakkeisiin tai indekseihin, mutta voin kyllä arvata että ei se osakekursseja missään tule ainakaan nostamaan. Kullan hintaa ehkä jos jotain.

En ole myöskään henkilökohtaisesti tehnyt mitään peliliikkeitä asian suhteen, mutta taidan varata ainakin WC-paperia parin viikon tarpeisiin. Olisi aika paska juttu jos joku toimituslinja sakkaa ja ihmiset hamstraa hullunkiilto silmissä kaiken paperin kaupasta.