Olet täällä

Viimeisimmät viestit - Tomi Haataja

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 4.1.2019 22.26

Kiitos Aki!

2018

Mennyt vuosi oli ensimmäinen varsinaisen aktiivisen treidaamisen vuoteni ja nyt alkaa nopean laskutoimituksen mukaan mun 12. vuosi osakesijoittajana. Laitan jossain kohtaa tarkempaa statistiikkaa viime vuoden tuloksista. Vuonna 2018 tuli tehtyä aivan helvetisti tyhmiä virheitä, käytyä liikaa kauppaa (välityskulut yli 3000€) ja vielä väärillä instrumenteilla sekä lisäksi osuin näppäimistöön jonain päivinä vähän väärin ja tein tuhansien eurojen näppäilyvirheitä. Järjettömästä sekoilusta huolimatta vuosi päättyi rahallisesti kulujenkin jälkeen hieman voitolle ja indeksoitu tuotto, vaikka miinukselle hieman jäikin, biittasi kaikki yleisindeksit mihin keksin mun salkkua verrata. Sekoilun perusteella olisin ansainnut viime vuodesta ihan kunnon selkäsaunan, mutta näköjään jollain universumin jumalista on vielä jotain armoa tännekin suuntaan.

Riskimittaritkin oli yleisindeksejä pienemmät. Vaikka kauppaa tuli tehtyä todella paljon, voi tulokset vuoden aikasarjan perusteella olla täysin sattumaakin. Välillä vuoden aikana hävittiin indeksille ja se meni aivan puhtaasti tyhmien virheiden ja ylitreidaamisen piikkiin. Kuitenkin silloin kun treidit kulki, mentiin indekseistä ohi ihan kunnolla. Jos jotain olen viime vuodesta oppinut, niin suodattamaan aika reilusti pois mun tyhmiä ideoita, joita on lähtökohtaisesti aika paljon. Toteutus on kuitenkin paljon tärkeämpi asia kuin ideat ja sen suhteen tapahtui aika silminnähtävää kehitystä viime vuonna. Mulla on tällä hetkellä jotenkin vahva fiilis tästä alkavasta vuodesta, koska tajuan miten amatööri sitä vielä tasan vuosi sitten oli. Varmaan toki sama fiilis on taas ensi vuoden alussa.

2019

Treidaaminen on kuin urheilua, ja sitäkin olen ehtinyt elämäni aikana tekemään. Pelasin 7-vuotiaasta saakka 12 vuoden ajan lätkää tosissaan ja koulunkäynnin sijaan kaikki aika meni nuoruudesta siihen. Yläkoulussa ja urheilulukiossa vedettiin aamu -ja iltajäät viitenä päivänä viikossa. Olin helvetin kova tekemään töitä, mutta järkeä vähän puuttui päästä. Jos jotain jäi tästä "urheilu-urasta" käteen, niin se, että se työmäärä ei ole kaikki kaikessa, vaan pitää oikeasti myös miettiä mihin käyttää aikaa ja miten. Tänä vuonna aion enemmän panostaa laatuun ja aion istua enemmän käsien päällä.

Tämä vuosi on lähtenyt vahvasti käyntiin ja tällä hetkellä ollaan yli 5% plussalla, vaikka indeksit on sahannut päättömästi ylös alas. Jääkiekosta opin muuten myös sen, että kun kaikki sujuu loistavasti ja avaat hienon kärkimoukarin jälkeen peliä omalla siniviivalla luullen olevasi universumin herra, niin kohta pamahtaa maailma vihreäksi ja löydät itsesi keskijäältä makoilemasta samalla kun omissa soi...silloin tiedät tasan tarkkaan minne menet vaihtoaitiossa istumaan. Ainakin ennen tiesi, ehkä nykyään valmentajat on nuorten peleissä armollisempia.

Celgene sai ostotarjouksen, joten sitä ei tarvi enää salkussa katella. Myin heti avaukseen eilen, kun kerran 25% tuottoa tarjottiin ostohinnoista. En jaksa jäädä laskeskelemaan mikä on järkevä hinta nyt tarjouksen tultua, kun markkina todennäköisesti tekee sen paljon minua paremmin. Mulla oli Celgenestä tulossa kirjoituskin tähän blogiin, jossa arvioin fair valuen 90-100 haarukkaan, mutta tästä nyt ei varmaan ole enää kenellekään mitään iloa.

Joulukuun aikana Global Blood Therapeuticsia lyötiin aika rankalla kädellä, vaikka en ihan heti keksi miten taloussuhdanteen lievä hidastuminen ja osakemarkkinoiden alastulo vaikuttaa sirppisoluanemialääkkeen tutkimuksen onnistumismahdollisuuksiin ja lääkkeen mahdolliseen myyntiin, jos se pääsee markkinoille. No, tuleehan se tässäkin riskipreemio alas, mutta edelleen väitän, että tätä saa vähän turhan hyvään hintaan markkinoilta. Mun näkemyksen mukaan tässä on vieläkin 30-40% +EV:tä jäljellä. Tää on nyt isoin yksittäinen positio salkussa, jos ei lasketa ETF:iä. Kohta alkaa dataa tulemaan ulos ja sen myötä FDA päätös, joka mun analyysin mukaan on yli 90% todennäköisyydellä myönteinen ja nostaa kurssin ainakin yli 60 dollariin.

Pörssi jatkaa edelleen täysin päätöntä ylös-alas sahailua ja veikkaan, että sama jatkuu vielä jonkin aikaa. Mulla on jo aika hyvä osakepaino (lähemmäs 80 %), mutta ehkä kohta taas testataan uusia pohjia. Olen muuten huomannut, että markkinan päiväliikkeitä on suurimman osan ajasta aika turha yrittää selittää millään järkevällä. Markkina on sen verran tehokas, että kaikkia ostopäällikköindeksejä, työllisyyslukuja, palkkakehityksiä ja jopa yritysten tuloksia on voitu ennakoida huomattavan tarkasti etukäteen ennen kuin ne julkaistaan. Olen viime aikoina perehtynyt alternative datan hyödyntämiseen treidaamisessa ja sitä ei voi edes uskoa, miten paljon asioita markkinoiden fiksuimmilla osapuolilla saattaa olla etukäteen tiedossa. Käytännössä millään perinteisen talousdatan hyödyntämiseen perustavalla mallilla ei voi enää nykyään saada todennäköisesti minkäänlaista etua isoilla markkinoilla. Eikös se ollut jonkun kuuluisan kvanttifirmankin slogan jotenkin niin, että "me aloitetaan datalla, ei malleilla". Taisi olla Reneissance Technologies, jos en aivan väärin muista.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.1.2019 13.53

Moni kaveri on tullut viimeisimmän artikkelin perusteella kyselemään, että jos pidän taantumaa 75 % varmana ensi vuonna, niin miksi en ole shorttina osakkeisiin. Ehkä vähän huonosti sitten alleviivasin tuossa tekstissä muutamia tärkeitä pointteja, joten tässä tulee pari täsmennystä.

Kyllä, pidän taantumaa 75% varmana, mutta kuten artikkelissakin sanoin, en odota mitään 2008 -finanssikriisin tasoista "rysähdystä", koska sellaista ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Tämä näkemys voi tietysti muuttua vielä, kun asiat kehittyvät, mutta odotan tällä hetkellä kohtalaisen hallittua taantumaa. Ihmisille taantumasta tulee aina mieleen juuri se edellinen finanssikriisi ja osakkeiden lähes 60 % lasku, vaikka tosiasiassa suurin osa taantumista on maltillisia ja osakkeet laskee paljon vähemmän. 

Perusskenaario: Kuten jo artikkelissa totesin, odotan osakkeiden laskun jäävän max 30-40 %:iin ja tämä on mun perusskenaario, jolle annan nyt karkeasti 55 % todennäköisyyden. Osakkeilla on siis nykytasolta laskuvaraa vielä 15-20% tässä skenaariossa. USA:lla enemmän, kehittyvillä markkinoilla ja euroopalla vähemmän. S&P 500 tämä tarkoittaisi 1800 -2100 tasoja.

Annan noin 15 % todennäköisyyden sille, että taantumasta tulee aavistuksen syvempi ja lasku yltää 40-50 %:iin eli laskuvaraa tässä skenaariossa on vielä nykytasolta 30-40 % (S&P 500 tasot 1500-1800).

Pidän alle 5 % todennäköisenä sitä, että nähdään oikeasti pahempaa yli 50 % rytinää. Tämä vaatisi jotain uusia elementtejä, joita ei vielä ole (ainakaan minun) näköpiirissä.

Sitten pitää aina muistaa se tärkein eli positiivinen skenaario, jolle kuitenkin annan 25 % painoarvon. Siinä taantumaa ei tule ja tämä jää vain väliaikaiseksi mid cycle -laskusuhdanteeksi, joka oli enemmän kehittyvät markkinat/eurooppa -painotteinen. Tässä skenaariossa kehittyvät markkinat tulee eniten ylös mun näkemyksen mukaan ja siksi tämä on luonteva paikka painottaa osakeriskiä juuri nyt. Jenkitkin tulee ylös ja jos tulosennusteita ei juurikaan päädytä madaltamaan, niin voidaan parin vuoden päästä nähdä kunnon euforia, jossa osakkeet ottaa 18-19 x forward eanings - tason. Tämä tarkoittaisi nykyennusteilla S&P 500:ssa tasoja 3200 - 3400.

Ensi vuodesta voikin siis vastoin odotuksia tulla varsin tylsä ja treidataan rangella, jonka jälkeen lähdetään uuteen nousuun. Voi myös olla, että tehdään nopeakin korjausliike. Kuka näistä muka oikeasti tietää miten käy? Ehkä joku Mikael Junger tietää, mutta minä en. En pidä osakkeiden shorttaamista nyt ollenkaan järkevänä, koska perusskenaariossa teet ehkä sen 10 - 15 % tuottoa isolla keskihajonnalla (kukaan ei pysty poimimaan pohjaa) ja kuitenkin on kohtalainen todennäköisyys, että 2 vuoden päästä ollaankin 30-40% korkeammalla. Tää ei vaan vaikuta hyvältä riski-tuotto-suhteelta.

Call spreadit 5/10 -vuotiseen jenkkien korkofutuuriin/etf:ään tai miksei vaikka pienellä painolla ihan noita kyseisiä korkoja, on mun mielestä hyvä vakuutus sellaiseen salkkuun, jossa on kohtalaisesti tai paljon osakepainoa. Esim. eurooppalaiselle sijoittajalle tässä valuutta -hedgatussa jenkkien korko-ETF:ssä on keskimääräinen duraatio 6 vuotta: https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Toi vois olla ihan hyvä matalakuluinen ja matalan tappioriskin "turva" osakesalkkuun jollain 15-25 % painolla.

Pidän epätodennäköisenä, että pitkät korot lähtisivät tässä ihan lähiaikoina isoon nousuun, joten osakkeiden iso korjausliike ei tunnu kovin järkevältä. Muutenkin on ihan hyviä syitä perustella, miksi osakkeiden riskipreemio on vähän matalampi kuin joskus aiemmin, taantumat voisivat olla lievempiä ja kurssilaskut matalampia. Tässä Daytraderin artikkelissa oli näihin erittäin hyviä pointteja: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/vuosi-2019-porssien-ei-o...

Muutenkin jos ajatellaan yksistään vaikka S&P 500 -indeksiä, niin tämä indeksi voi nousta, vaikka jenkkiosakkeet kokonaisuudessaan kasvavat hitaasti. S&P 500 on kuitenkin markkina-arvolla painottettu indeksi ja jos sen suurimmat osakkeet jatkavat markkinaosuuksien valtaamista, kuten ne ovat sitä jo pitkään tehneet, niin on loogista olettaa, että S&P 500 -osakkeiden tuotto-odotus on yleisesti koko jenkkien osakepopulaatiota parempi.

Jos vielä haluaa tiivistää tätä laajemmin velkasykli-tasolle, niin mun näkemyksen mukaan nyt ollaan samassa tilanteessa kuin vuonna 1937. Pitkän velkasyklin tultua päätökseen 1930 -luvun lama oli se suurin paniikki, aivan kuten 2008 finanssikriisi oli. 30-luvun lamassa reagoitiin huonosti ja myöhään. 2008-finanssikriisissä tehtiin nopeasti järkeviä asioita. Vielä on kuitenkin paljon asioita tehtävänä, jos tästä halutaan selvitä. Tämänkin "vertauskuvan" perusteella on loogista odottaa pienempää osakkeiden pudotusta kuin 2008, jos se taantuma nyt sieltä tulee. Tässä muuten Ray Daliolta aivan erinomainen artikkeli vielä tähän liittyen: https://www.linkedin.com/pulse/help-put-recent-economic-market-moves-per...

Se pitää aina huomioida, että tällainen pitkän velkasyklin päättyminen tulee ihmiselle vastaan hyvällä tuurila kerran elämässä jos sitäkään. Siksi on selvää, että se saattaa vinouttaa ihmisten ajattelua molempiin suuntiin: 2008 oli poikkeuksellisen paha kriisi, joten ei ole syytä odottaa samanalaista pitkään aikaan. Toisaalta on ja on ollut myös paljon merkittävämpiä ongelmia, kuin aiemmissa lyhyen ajan velkasykleissä ja niitä kaikkia ei ole saatu ratkaistua.

Allokaatio vuodelle 2019

Tällä ajatuksella mennään siis vuoteen 2019. Olen itse jo lisännyt kehittyville markkinoille tuntuvasti osakepainoa Naspersin ja ETF:ien muodossa. Lisäksi olen poiminut hyviä jenkki-Biotech - ja biopharma firmoja laskuista, vaikka lähtökohtaisesti en pidä korkean beta-kertoimen osakkeiden painottamista nyt järkevänä. Harmittaa kyllä ihan vietävästi, että jenkki-ETF:iä ei pysty enää tavallinen sijoittaja ostamaan, joten täytyy mennä niillä mitä on. Tässä lista muutamista eurooppalaiselle sijoittajalle tarjolla olevista kehittyvien markkinoiden ETF:stä:

https://www.blackrock.com/fi/ammattimainen-sijoittaja/tuotteet/264659/is...

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?query=IE00B469F816&groupFiel...

https://etf.dws.com/en-gb/IE00BTJRMP35-msci-emerging-markets-ucits-etf-1c-/

Viimeisenä mainittu on Deutsche bankin vastapuoliriskiä sisältävä synteettinen ETF, jota ainakin itse välttäisin, ellei ole täysin varma ja ymmärtäväinen riskeistä ja tiedä niiden olevan mitättömät. Kaksi ensimmäistä on fyysisiä ETF:iä.

Olen myös miettinyt jotain arvo-faktoria painottavaa ETF:ää joko eurooppaan tai koko maailmaan pienenä osana salkkuun. Tässä pari vaihtoehtoa, mitä tuli nopeasti vastaan: 

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/272058/ishares-msci-eu...

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/270048/ishares-msci-wo...

Jos pitäisi ETF:stä rakentaa jonkinlainen aktiivis-passivinen osakesalkku tulevalle vuodelle, niin mun allokaatio näyttäisi nyt suunnilleen tältä:

40% Emerging markets

15 % (7,5 + 7,5) Europe ja World value factor

10 % Eurooppa (large cap)

10 % S&P 500

25 % Jenkkikorot eli esim. tämä https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Katsotaanpa vuoden lopuksi menikö aivan metsään.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 27.12.2018 16.56

Pohdiskelin jo eilen ääneen muutamalle tyypille markkinan ollessa 2% nousussa, että en yhtään yllättyisi jos tämä päivä päättyy joko takaisin miinukselle tai +4% ylös. No sieltä tuli sitten peräti +5% nousu, mikä on suurin päivänousu 9 vuoteen! Tällä hetkellä ihmiset "riitelee" finance twitterissä mm. siitä voiko tällainen lasku päättyä 5% nousupäivään. Tämä on aivan turhaa spekulointia, sillä annetaan markkinan näyttää mihin se haluaa mennä.

Jos nyt jotain tilastoja haluaa katsoa, niin on tällaiset suuremmat korjaukset joskus tällaiseen nousuun päättynytkin. Kuitenkin lähtökohtaisesti suurin osa suurimmista päivämuutoksista tapahtuu laskutrendissä eli kun hinta on 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella. Jos jollain kiinnostaa syventyä siihen, miten edelliset korjausliikkeet ja laskumarkkinat ovat päättyneet, niin kannattaa lukea tämä blogikirjoitus: https://theirrelevantinvestor.com/2018/12/27/a-history-of-bear-market-bo...

Minkälaisia liikkeitä markkinoilta voi odottaa?

Järkevä vastaus tähänkin on jonkinlainen todennäköisyysjakauma. Markkinoilta voi mitata monia asioita ja sitten voidaan luoda kategorioita näihin mittauksiin perustuen ja katsoa millaisia tuottojakaumia kussakin kategoriassa muodostuu. Varmaan yksinkertaisimmat tavat katgorisoida markkinaa on katsoa trendiä eli esim. onko 12 kk liukuva keskiarvo laskussa vai nousussa ja hinta sen ala - vai yläpuolella. Sitten voi katsoa esimerkiksi ylimyyty-indikaattoreita (RSI) tai sentimentti-indikaattoreita kuten AAII survey: https://www.aaii.com/sentimentsurvey ja sitten voi vaikka yhdistellä näitä kaikkia.

Nick Givanovic, joka on jo eläköitynyt hedge fund -manageri ja entinen salomon brothersin -treidaaja käyttää markkinan kategorisoimiseen mallia, joka perustuu assett spreadeihin ja volatiliteetteihin. Jos tarkemmin kiinnostaa tämä, niin kannattaa tutustua hänen erinomaiseen Risk dials -sivustoon. Saat itse päättää haluatko maksaa vai et tuon sivuston jäsenyydestä eli kaveri tuskin ainakaan rahan takia noita julkaisee. Nickin käyttämä Risk on-off -malli on ollut jo lokakuun alusta lähtien pakkasella ja allokaatio kokonaan pois osakkeista. Tämänhetkisiin lukemiin perustuen markkinoiden päivätuotto -jakauma historiadatan perusteella antaa tällaista tietoa: 

Siinä siis tiivistettynä, mitä tältä päivältä ja huomiselta ja ensi viikolta voi odottaa.

Mulla oli muuten artikkelissa futuuripositioitumis-tieto jo vanhentunutta, koska se oli viime viikonlopulta eli perustui perjantain raportteihin. Tällä hekellä näyttää vahvasti siltä, että eilinen liike oli vahvasti short squeeze -painotteinen. Tätä puoltaa esimerkiksi se, että suurimmat nousijat olivat keskimäärin eniten shortattuja osakkeita ja jouluaattona porukkaa oli mennyt futuureihin aika paljon shortiksi SPX:ään ja Nasdaqiin keskihinnoilla 2386 ja 6014:

 

Kun tähän vielä yhdistään sen, että likviditeetti on ollut kapenemaan päin ja varsinkin tähän aikaan vuodesta markkina saattaa olla aika ohut, niin ei kannata ihmetellä rajuja liikkeitä.  Kun puhuin artikkelissakin, että en pidä likviditeetti-shokkia nyt kovin mahdottomana, niin tarkoitan juuri tätä eli tässä esim. GS:n dataa ES-futuurien order bookin syvyydestä:

Tänään pörssi näyttää taas tätä kirjoittaessa olevan -1,4 % laskussa. En ylläty ollenkaan, jos tänään ollaan yli 3 % miinuksella tai plussalla.

Matlab -opetteluprojektin suhteen ollaan edetty nyt jo sille tasolle, että sain jotain konkreettista aikaankin. Laskin FED:n sivuilta kerätyn ilmaisen korkodatan perusteella D-starin eli korkokäyrän maturiteetin keskiarvo painotettuna kunkin maturiteetin etäisyydellä korkokäyrän lakipisteestä, kuten tässä tutkimuksessa on kuvattu: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf

Tein toistaiseksi laskemat käyttäen 3 kuukautisen - 20 vuotisen korkon välistä sekanttia ja sitten siitä integroiden keskiarvo. Tässä voisi myös käyttää jotain curve fitting -menetelmää ja aionkin sitä seuraavaksi kokeilla ja katsotaan tuleeko kovin poikkeavia tuloksia. Tässä siis aikasarja 1995-nykyhetki ISM ja D-starin 180 päivän liukuvakeskiarvo:

 

Tämä poikkeaa nyt hieman poikkea Howellin esittämästä datasta ja veikkaan pienten erojen tulevan sekä eri datasta että eri menetelmästä. Oletan, että howell käyttää jotain curve-fittingiä. Tossa tutkimuksessa oli vaan vähän epäselvästi selitetty toi asia.

Näyttää kuitenkin siltä, että noi isot trendit korreloi ja tän perusteella ISM:n ostopäällikköindeksin pitäis ensi vuonna lähteä reippaaseen laskuun. IHS Markitin PMI:t on jo laskussa ja 55 tuntumassa, mutta en heti löytänyt näille mitään aikasarja-dataa ilmaiseksi.

Koska ihmisiä, jotka osaa tehdä kolmiulotteista mallinnusta yksinkertaisista asioista pidetään automaattisesti guruina, niin tässä läpällä korkokäyrästä aikasarjat kolmiulotteisena ja heat map:

 

Näyttää uhkaavasti siltä, että innostun tästä matlabista vähän liikaa ja kohta kaikki aika meneekin sitten tähän. Katsellaan seuraavaksi, jos S&P 500:sta sais jotain hienoa dataa esitettyä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.12.2018 0.50

kabu kirjoitti:
Tomi Haataja kirjoitti:

Matlab

Plussat

  • Nopein ohjelmointikieli

Tällä varmaan tarkoitat nopein ohjelmointikieli oppia ja kirjoittaa? Matlabihan on monessa asiassa, kuten esimerkiksi looppien pyörittämisessä, huomattavan hidas. Matriisilaskentaa Matlab kyllä suorittaa ihan kelpo vauhtia.

Kiitos kommentista ja täsmennyksistä! Tätä tosiaan tarkoitin eli nopein kieli nimenomaan oppia ja kirjoittaa, mutta sitten esim. trading -strategioiden toteutus voi olla hidasta. Vähän huonosti asian ilmaisin.

Meiltä löytyikin yliopiston kautta pääsy Mathworksin interaktiiviselle matlab kurssille missä voi selainpohjaisesti harjotella koodausta erilaisten tehtävien avulla niin olen tätä hakannut pari päivää läpi. Aika hyvin alkaa matlabin logiikka tarttumaan.

Keksinkin ensimmäiseksi Matlab-projektiksi joululomalle alkaa vääntämään dataa korkokäyrän D-star-indikaattorista, kun sitä ei näytä olevan julkisesti missään saatavilla. 

Kyse on siis kohtalaisen uudesta tavasta tulkita korkokäyrää katsomalla maturiteettien keskiarvoa painotettuna maturiteettien etäisyydellä korokäyrän lakipisteestä (kuperan kohdan huippu).

Käytännössä tässä annetaan siis lukuarvo tuon lakipisteen sijainnille suhteessa käyrän muotoon ja muihin maturiteetteihin, jota sitten tutkitaan aikasarjana (katso alta linkkaamani tutkimukset)

D-star on Crossborder capitalin CEO:n Michael Howellin kehittämä mittari. Howelilla yli 30 vuoden kokemus makrostrategiasta ja hän on ollut mm. salomon brothersilla tutkimusosastolla ja kehittänyt tapaa tutkia likviditeetin liikkeitä. Aika pätevän olonen kaveri ja hänen tutkimukset on mielenkiintoisia, vaikka mulla on ollut kova työ ymmärtää oikeasti (enkä varmaan vieläkään oikeasti ymmärrä) näitä sen korkotutkimuksia: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf
http://jfi.iijournals.com/content/27/4/22

Tässä myös jotain esitelmää: http://lqg.org.uk/wp-content/uploads/2017/05/Presentation-Macro-Investme...

D-starin käytännön pointti on se, että se soveltuu korkokäyrän ja makrodatan tulkitsemiseen paljon paremmin kuin mikään muu malli ja se myös ennustaa paremmin makrodataa ja markkinaliikkeitäkin kuten PMI:t ja credit spreadit noin 12-15 kk etukäteen paremmin kuin mikään korkokäyriinn perustuva malli tai yksikään korkokäyrä itse. Ainakin tämänhetkisen (vähäisen) tutkimusnäytön valossa.

Toki tässä pitää ymmärtää, että tällä firmalla on tuotteita myytävänä, joten siinä on mahollinen bias näiden tutkimusten osalta. Tässä esim. tuosta esitelmästä D'starin avulla rakennetun CTA:n tuloksia, joihin suhtaudun kyllä varsin skeptisesti.

Näissä pitää aina muistaa onko kuluja otettu huomioon ja varsinkin nyt kun on jo tiedossa miten D-star toimii ja miten sen voi laskea, niin uskoisin tässä tapahtuvan ajan saatossa alphan heikentymistä. 

Matlab-projektin osalta mun ongelma on se, että joudun rakentamaan D-star datan diskreetistä korkodatasta koska jokaisesta tasavuoden välissä olevan bondista (esim. 1.5 vuoden päästä erääntyvä) dataa ei ole ilmaiseksi saatavilla aikasarjana. Ellei joku halua tuota dataa mulle lahjoittaa, niin lasken nämä 1kk, 3kk, 6kk, 1 v, 2v, 5v,7v,10v,20v ja 30v bondien avulla jonkinlaisella approksimaatiolla tai sitten esim. interpolaatiokäyrän avulla. Pitää vielä tutkia tätä tarkemmin, mutta eiköhän tästä jonkinlaista järkevää saada ulos. Helpoin olisi tietty kun olisi päivän välein kaikista maturiteeteista data, mutta se taitaa maksaa ihan helvetisti.

Kiinnostaa kyllä oikeasti tutkia tämän mallin spesifisyyttä/sensitiivisyyttä johonkin ISM/PMI dataan ja ihan vaikka sitten testata osake - ja yrityslainamarkkinan ajoittamiseen. Voihan tämmösestä jotain pientä edgeä löytyä varsinkin jos yhdistelee tätä johonkin trend follower -malleihin, mutta onko sitä enää tulevaisuudessa kun kaikki tästä kohta tietää, niin se onkin sitten eri asia.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 19.12.2018 21.28

Tämän kommentin voi mun puolesta siirtää/poistaa jos tätä keskustelua on tarkoitus jatkaa jossain muualla, mutta pakko tarttua yhteen kohtaan tässä.

Nordnet Suomi kirjoitti:

Tässä on Nordnetin Portfolio Managerin koostama data, jota on käytetty pohjana videoihin. Tähän on laskettu myös Sharpen luku, jota jäit kaipaamaan. Näistä laskelmista nähdään, että koroilla on selkeästi paras tuotto/riski-suhde – REITeillä myös hieman osakkeita parempi. Kun tehdään portfolio, johon yhdistetään kaikki omaisuusluokat, saadaan kaikista paras tuotto/riski-suhde (kaikkien Smarttien Sharpe yli 1).

Strategia on loppupeleissä aika simppeli ja perustuu odotukseen eri omaisuusluokkien pitkän aikavälin arvonnoususta, siksi se on helpommin backtestattavissa kuin esim. monimutkaisempi long/short-strategia. Backtestaus ei ole lupaus tulevaisuuden tuotoista ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin Smart-salkut tuottavat. /Jukka

Onko tässä ollut koroissa mukana yrityslainat + valtionlainat?

Jotta voidaan sanoa onko sharpe ratio ollut oikeasti vaikka koroissa parempi, niin pitäisi huomioida sattuma eli mikä on ollut p-arvo näissä sharpe-vertailuissa. Toiseksi: Eikö aikasarjan valinta ole aika biasoitunut, jos katsotaan vain vuosia 2002-2018? Ensinnäkin tämä tuntuu aivan liian lyhyeltä aikasarjalta ja toisekseen tästä 16 vuoden aikasarjasta viimeiset 10 vuotta on ollut keskupankkien laajamittaista elvyttämistä eli bondeja on ostettu taseisiin kp-reservien luontia vastaan. Varsinkin valtionlainat liikkuu paljon pitemmissä sykleissä kuin osakemarkkina johtuen niiden korrelaatiosta pitkän aikavälin velkasykliin, joten pitäisi siis kai katsoa riski-tuottosuhteita tämän velkasyklin yli?

Tässä on esim. Norjan valtion sijoitusrahaston dataa pitemmältä aikaväliltä: https://www.nbim.no/contentassets/bce455b7ad024b798195059e5de0fcb4/discu...

Kuten nähdään, on esim. aikavälillä 1961-1986 (keskimmäinen paneeli) ollut S&P 500 (SPX) osakkeiden sharpe-ratio huomattavasti parempi kuin USA:n valtion bondeilla. 1987-2016 bondit taas vievät voiton ja voi kysyä, onko QE:lla ollut paljonkin vaikutusta tähän. Ennen sen suurempia johtopäätöksiä haluaisin itse nähdä dataa vieläkin pitemmältä ajalta, koska viimeisin pitkän aikavälin velkasykli on alkanut 1930 -luvun lamasta.

En kiistä hajauttamisen hyötyjä, mutta en myöskään pidä datan cherry-pickaamisesta. Jos yrittää väittää, että jokin aktiivinen strategia, kuten risk parity, tuottaa selvää alphaa, niin kai sen taustalle pitää antaa kunnon todistusaineistoa? Eli kertoa tutkimuksista strategiaan liittyen ja siitä miten backtestausta on toteutettu (onko esim. in sample and out of sample -menetelmä käytössä). Ymmärrän kyllä, että näitä markkinoidaan aloitteleville sijoittajille ja mainokset halutaan pitää mahdollisimman yksinkertaisena, mutta eikö vanha sijoitusviisaus "ymmärrä mihin sijoitat" pidä paikkaansa? Tavallisen sijoittajan pitäisi näissä tuotteissa ainakin ymmärtää optimal leverage -teoriaa, risk parity -strategiaa sekä swapien toimintaa ja osata tehdä johtopäätös voiko näillä potentiaalisesti saavuttaa jotain lisäarvoa kulujen jälkeen. Tämä on toki vain minun henk.koht mielipide. Ehkä ajattelen liian vaikeasti, mutta ainakin minulle nämä ovat todella monimutkaisia kysymyksiä. 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 16.58

Mun on jo kauan pitänyt aloittaa ohjelmoinnin opettelu, mutta aina sitä selittelee itselleen, että ei nyt ole aikaa, mutta joskus tulevaisuudessa on. Olen kuitenkin miettinyt, että onko tällä hetkellä mitään parempaakaan käyttöä ajalle (koulun ja vapaa-ajan lisäksi), kun tuntuu, että mistään sijoitus/talouskirjojen lukemisestakaan ei tällä hetkellä saa kovin paljoa irti. Uuden taidon opettelu tuo kuitenkin aina paljon uusia näkökulmia eikä sitä koskaan tiedä mihin koodaamisesta voi olla hyötyä ennenkuin sen on itse opetellut. Mulla on monen asian kohdalla käynyt niin, etten osannut kuvitellakaan mitä kaikkea jostain varsin yksinkertaisesta taidosta voi seurata. Lisäksi jos joskus yritän jotain yksinkertaista asiaa tilastoida, niin vituttaa tehdä se excelillä joka on aikaa vievää ja mekaanista hommaa.

Osaan suunnilleen Pythonin perusteet ja olen niitä joskus lukiossa käynyt läpi, mutta nyt tarkoitus olisi aloittaa ihan kunnolla opettelemaan jotain REPL-kielistä ja päädyin valitsemaan Matlabin (perustelut kohta).

Tarkoitus olisi ainakin 4-5 tuntia viikossa käyttään tähän aikaa ja nyt lomalla varmaan helposti enemmänkin. Oppimisstrategiana mulla on problem based learning eli en lähde mitään yksittäistä verkkokurssia tms. käymään vaihe vaiheelta, vaan aloitan heti ihan käytännön asioista ja siinä sivussa käyn jotain perusteita läpi jos siltä tuntuu. Semmonen koulumainen opiskelu ei oikein sovi mulle, se on tylsää ja siihen ei osaa syventyä yhtä hyvin kuin johonkin oikeasti kiinnostavaan ongelmaan jotai voi sitten parhaimmillaan ratkoa yötä päivää muun elämän kärsiessä siinä sivussa....

No ei nyt toivottavasti mennä niin pitkälle.

Pitäisi varmaan samalla kerrata myös tilastomatematiikkaa.

Tarkoitus on siis tutkia Matlabin avulla taloutta, osakemarkkinoita,trading -staretgioita ja portfolio-optimisaatiota ja aloittaa vaikka ihan jollain konkreettisella tilastotutkimuksella S&P 500:sta. En ajattele, että tällä rakentaisin itselleni jotain merkittävää edgeä tai että tarkoitukseni olisi alkaa kehittämään treidausalgoritmeja. Lähinnä vaan kiinnostaa tutkia miten nää hommat toimii ja ymmärtää jotain perusasioita. On tästä hyötyä varmasti tulevaisuudessa myös lääkärin ammatissa, jos sille tielle päätän jäädä, sillä kokoajan erilaiset ongelmanratkaisualgoritmit yleistyvät terveydenhuollossa.

Yritin löytää jotain tyyppiä, jolla olisi hyvää settiä tähän aiheeseen liittyen, mahdollisimman vähän mitään myytävää ja relevantti tausta. Selailin futures io -foorumia (jossa on oikeasti aika hyvää settiä aiheesta) ja törmäsin Ernest Chaniin: https://www.epchan.com/biography/

Chanilla on tutkinto teoreettisesta fysiikasta, työura IBM:llä, Morgan Stanleylla, Credit Suissella ja useissa prop trading -firmoissa ja hedge rahastoissa kvanttina on mun mielestä ihan lupaava. Lisäksi tuo pyörittää omaa CTA-firmaa eikä sen managed accountsit oo mitenkään erityisen huonosti tuottaneet. Ainakin futures account on tehnyt viimeisen 6.5 vuoden aikana ihan kohtalaista tuottoa ottaen huomioon miten pieni volatiliteetti ja max drawdown: http://www.qtscm.com/accounts/

Löysin futures io:sta tän pitämän webinaarin, jossa se vertaili Matlabia, Pythonia ja R:ää ja yleisesti niiden soveltuvuudesta trading strategioiden tutkimiseen ja toteuttamiseen: https://futures.io/matlab-r-project-python/39348-webinar-ernest-chan-com...

Kirjoittelin tohon alle lyhyesti muistiinpanoja:
 

Yleistä

  • Matlab, R, Python REPL-kieliä (Read-eval-print-loop)

  • Noin 10 kertaa nopeampia kirjoittaa ja debugata kuin esim. C++/C#/Java
  • REPL-kielet on hyviä matalan frekvenssin kaupankäyntistrategioiden toteutukseen (strategiat, jotka treidaa vain muutaman kerran päivässä), mutta vähänkään nopeampi intraday -kaupankäynti vaatii C++:lla tehdyn toteutuksen.
  • EasyLanguage, Meta Trader ym. on hyviä ja käteviä yksittäisten kohde-etuuksien strategioiden  backtestaamiseen, mutta huonoja portfoliostrategioiden ym. long-short multi-assett strategioiden testaamiseen. Lisäksi ulkopuolisen datan, kuten uutisten huomioon ottaminen testaamisessa on hankalaa ellei mahdotonta.

Matlab

Plussat

  • Nopein ohjelmointikieli
  • Array processing language tekee tästä nopean ja helpon ohjelmointikielen --> Esim. backtestaaminen onnistuu muutamalla koodinpätkällä.
  • Chanin mukaan Matlabilla voi tehdä mitä ikinä haluaa
  • Valmiita laadukkaita toolboxeja quant financeen
  • Integroituu hyvin reaaliaikaiseen dataan ja välittäjäinformaatioon, esim. Interactive Brokersin (tai minkä tahansa välittäjän, jolla on FIX engine) kanssa helppo integroida --> portfoliodataa, markkinadataa, treidien toteutus
  • Kaikkea ei tarvi kirjoittaa alusta loppuun vaan pitää opetella käyttämään oikeita funktioita oikealla tavalla. Esim. jonkun machine learning algoritmin kirjoittamiseen menisi koko elämä, mutta nyt näitä on käytännössä valmiina sovellettavaksi toolboxeissa.
  • Matlabin omissa toolboxeissa hintaan (45 dollarin kertamaksu per toolbox) sisältyy PhD-tason asiakastuki
  • Matlabin pystyy kääntämään helposti C++:aan, jos haluaa esim. nopean ja tehokkaamman "Instituutiotason" toteutuksen.
  • Matlabilla onnistuu datan scraping suoraan ruudulta, jos ei ole suoraa pääsyä raakadataan 
  • Matlabilla datan visualisaatio on helpompaa ja hienompaa kuin muilla kielillä
  • Hyvä asiakastuki

Miinukset

  • Maksulinen. Standardi lisenssi maksaa 800 e vuodessa, mutta Home -versio vain 119 euroa vuodessa. Itse saan yliopiston kautta opiskelijalisenssin 35 eurolla vuodessa. Toolboxit toki on maksullisia 45 euroa/kappale (29 € opiskelijalle).
  • Vähemmän toolboxeja kuin R.ssä tai Pythonissa, mutta toisaalta huonolaatuisia toolboxeja on vähemmän (määrä vs. laatu)

R

Matlabin kaltainen array processing language.

Plussat:

  • Ilmainen (open source).
  • Vielä enemmän paketteja kuin Matlabissa, Tämä voi olla myö miinus, koska kuka tietää mikä paketti on hyvä ja mikä huono?
  • Käytetään paljon akateemisessa maailmassa

Miinukset:

  • Debugger ei ole kovin hienostunut, debuggaus R:llä on kuulemma kidutusta
  • Hidas (Matlab on kuulemma 5 kertaa nopeampi)
  • Vaikea yhdistää ulkopuolisiin softiin (esim. välittäjälle)
  • Ei käännettävissä C++:lle
  • "Asiakastuki" puuttuu

Python

Plussat

  • Ilmainen (open source)
  • Pandas extension mahdollistaa R -toolboxien käyttämisen. Jos opettelee Pythonin, ei jää mistään R:ään liittyvästä paitsi
  • Voi kääntää C++:aan (maksullisella lisäosalla)
  • Step by step debugger
  • Paljon ilmaista hyvää opetusmateriaalia netissä
  • Paljon toolboxeja

Miinukset

  • hitaampi kuin Matlab
  • "Asiakastuki" puuttuu
  • Integraatio brokerdataan ym. rajoittuneempi kuin Matlabilla
  • Toolboxien laatu voi olla huonompi kuin Matlabilla

Ei ole varmaan yllätys että Chan suositteli Matlabia ja sen jälkeen pythonia siinä tapauksessa, että ei halua maksaa penniäkään mistään. Omassa lähipiirissä on myös ohjelmointiammattilaisia, niin hekin suosittelivat matlabia siihen tarkoitukseen mitä aion tehdä. Matlabin opiskelijalisenssi mulla jo on ja nyt viikonloppuna olen aloittanut tarkemman tutustumisen tähän. Katsotaan saanko mitään järkevää vielä aikaiseksi. Tarkoitus olisi aina välillä päivittellä omaa edistymistä tännekin ja esitellä jos tulee löydettyä jotain mielenkiintoista dataa. Ehkä se pitää jotain kirjojakin hankkia jossain vaiheessa (ainakin Ernest Chanilla on pari kirjaa, jotka voi olla ihan hyödyllisiä).

Jos täällä on joku, jolla on enemmän tai vähemmän tietoa aiheesta, niin mielelläni otan vastaan vinkkejä, palautetta ym.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 0.45

muugg kirjoitti:

Alustin ehkä Gilead-kysymyksen vähän heikosti. On totta ettei esimerkiksi lääkefirmoissa jos tuotteet ovat oleellisesti vasta lyömässä läpi tulevaisuudessa, kerro nykyinen pe-luku oikeastaan mitään hyödyllistä. Ja voi sanoa ettei markkinoilla lyhyellä tähtäimellä arvostukset paljoa paina. Mutta Gileadissa oli joitain vuosia sitten tilanne jossa HCV-lääkkeiden myyntihuippu oltiin nähty ja tuotot lähtivät laskemaan, osaketta lyötiin alas todella pitkään ja lopulta arvostuksena pe oli muistaakseni luokkaa 6.

Tajusin itsekin tuon sun ekan viestin vähän väärin. Se on toki totta, että arvostukertoimien muuttuminen antaa jotain kuvaa markkinan ajatuksista firmaa kohtaan.

Osakemarkkinoista yleisesti

Nyt saatiin kolmas viikko pakettiin sen jälkeen, kun viimeksi kokosin ajatuksia markkinoiden isosta kuvasta tässä blogitekstissä: https://www.omistajavaurastu.com/2018/11/karhumarkkina-odottaa-mutta-ei-...

Viikonloppuna ehkä voisi päivitellä taas jotain uutta, mutta juuri nyt mulla ei ole rehellisesti sanottuna läheskään yhtä varmaa tai ylipäätään mitään käsitystä tulevasta viikosta, kuin 3 viikkoa sitten. Veikkaisin kuitenkin, että markkina ei tee ennen FEDn kokousta mitään erikoista kumpaankaan suuntaan. Vaikka jotku nyt hehkuttaa jotain 2600 "vastustason" murtumista, niin tämmöset on mun mielestä ihan höpöpuheita. Miksi kukaan haluaisi ottaa isoa näkemystä ennen FEDiä? En minä ainakaan. Enemmänkin mitä nyt loppuviikosta nähtiin, on mun tulkinnan mukaan riskien pienentämistä isoon eventtiin, joka markkinoita odottaa ensi viikolla ja kun suurin osa on risk off-moodissa, niin siitä seuraa että kurssit laskee. Tänään lasku oli kuitenkin aika maltillista eikä mitään panikointiin viittaavaa.

FED todennäköisesti nostaa korkoja, mutta olennainen on siinä, mitä sanotaan tulevaisuudesta. Markkina ei enää usko kuin yhteen-kahteen koronnostoon 2019, joten mun alkukevään näkemys alkaa nyt olla konsensusnäkemys. Saa nähdä onko konsensus oikeassa. 

Jos käy läpi mun kolmenviikontakaista analyysiä, niin oli tuosta ainakin mulle jotain hyötyä ja useita arvauksia osui onnekkaasti nappiin. Toki sitten korkokäyrien suhteen mun arvaus on tähän mennessä ollut täysin pielessä, mutta enpä onneksi ole korkoja juuri treidannutkaan.

 

Tässä futuureista Nasdaq 100 vs S&P 500. Kuten onnekkaasti arvasin, niin ainakin toistaiseksi sieltä näyttää head&shoulders kehittyvän ja DeMark -signaali osui nappiin. Kävipä hyvä tuuri!https://t.co/di89pilflr pic.twitter.com/7yiTCNSOwP

— Tomi Haataja (@TomiHaataja) 14. joulukuuta 2018

Olen ihan hyvin onnistunut ajoittamaan indeksitreidauksia Nasdaqiin ja S&P 500:een. Tai oikeastaan ajoittaminen on huono termi, pikemminkin olen reagoinut oikein ja oikeaan informaatioon. Olen ymmärtänyt, että tästä treidaamisessa on kyse, koska harvemmin kukaan pystyy sanomaan, että tässä on pohja ja tuossa on huippu. Jos taas yrittää Trumpin twiittien perusteella treidata, niin siinä jää kyllä jyrän alle, kuten nytkin on moneen kertaan nähty. Olen jonkin verran tehnyt myös päivänsisäisiä treidejä ja niitäkin lähinnä price actionin varassa.

Toki entistä voimakkaampi mean reversion -ilmiö yllätti minutkin, mutta toisaalta jos kaikki odottaa jokaiseen pieneen nousuun tai Trumpin twiittiin jotain helvetin santarallia, niin onhan se melkein tähtiin kirjoitettu, että markkina feidaa liikkeet ennenaikojaan. Tämän viikon lopusta alkoi olla aika kertovaa se, että ylimyyty markkina ei yksinkertaisesti suostu nousemaan ja useampi yli prosentin avaus plussalle treidaa kohti closea laskutrendissä. Sitten vielä Nasdaq 100 alkoi tänään ja eilen aliperformoimaan, niin ehkä ihmiset ovat tässä nyt hieman varuillaan ennen Fediä ja siksi nettomyyjiä?

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.12.2018 18.24

muugg kirjoitti:

Olet shorttina Alibabassa ja Tencentissä, onko tässä taustalla yleisemmät ongelmat Kiinan suhteen vai firmoissa itsessään mielestäsi jotain merkittävää ongelmaa? Valuaatiot myös kummallakin firmalla toki korkeahkot ottaen huomioon markkinatilanne, mutta se tuskin ainut syy? Omasta salkusta on löytynyt molempien osakkeita jo pidemmän aikaa.

Taisit jossain mainita myös olevasi long Gilead, mikä tässä on näkemyksesi? HCV-lääkkeiden myynnin hidastuttua liikevaihto ja eps on ollut nyt vuosia laskussa, eikä pe myöskään tähän nähden ole enää niin alhainen (viimeisen 12kk ajalta pe nyt ~9,7). Luotatko tuotekehityksessä erityisesti johonkin tulevaisuudessa (nash, car-t hoidot, muut)? Gileadia myös omassa salkussa minimaalisesti mutta pakkasella.  

Tencent -shortti on hedgenä Naspersille, jonka market capista iso osa koostuu Tencentistä. En osaa arvioida tencenttiä ja haluan Naspersista kaikki muut bisnekset, niin olen hedgannut tencentin pois. 

Alibabaan olen ollut shorttina jo useamman kuukauden ja nyt viime aikojen laskun jälkeen olen vähän keventänytn. BABAn suhteen shortti perustuu moneen asiaan

  • Yleisesti kiinan ongelmat.
  • Tällä hetkellä ollaan markkinoilla siinä tilanteessa, että pääomia allokoidaan todennäköisesti pois korkean betan osakkeista (kuten Alibaba).
  • Alibabasta voi löytyä monia yllätyksiä, joillla on potentiaalia aiheuttaa iso pudotus kurssiin
  • Valuaation puolestakaan en usko, että tässä shortissa voi hirveästi hävitä ja nyt kun 10 vuoden beta-ralli on hiipumassa ja volatiliteetti palaa markkinoille, niin mikä tätä nostaisi aivan merkittävästi?
  • Kaikenkaikkiaan näen, että Alibaba shorttina on hyvä hedge nykysalkkuun, kun pitää shortin koon alle 2 %.
  • Toki on myös lukuisia teknisiä syitä, mutta ne lähinnä kertoo kokonaiskuvasta eli todennäköisesti Alibaban hinnoittelussa on tapahtunut/tapahtumassa fundamentaalinen muutos

Alibaban yritysrakenne on niin monimutkainen, että en itse keksi alkaa vääntämään tuosta mitään yksityiskohtaista short-teesiä. Tästä voi kuitenkin lukea paljon mielenkiintoista juttuja esim. DeepThroat IPO:lta 

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2018/08/the-baba-20-ffinancial-come...

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2018/02/alibabas-123117-quarterly-i...

https://deep-throat-ipo.blogspot.com/2017/08/something-fishy.html

Sitten on toki Kiina-USA -jännitteet ja ylipäätään kiinalaisia firmoja on viime aikoina alettu taas epäilemään vähän enemmän. Real Visionilla oli jokin aika sitten helvetin mielenkiintoinen Kyle Bassin tekemä haastattelu kiinasta paenneesta miljonääristä Miles Kwokista, joka väittää, että Jack Ma on CCP:n salamurhan kohteena: https://www.realvision.com/tv/shows/the-kyle-bass-interviews/videos/the-...

Toinen mielenkiintoinen haastattelu kiinalaisiin firmoihin ylipäätää liittyen on tämä Carson Blockin haastattelu. Hän oli mm. Orient paperin short teesin takana ja sen jälkeen tehnyt aika kovaa tulosta shorttaajana: https://www.realvision.com/tv/shows/the-interview/videos/carson-block-s-...

Nuo on toki maksumuurin takana, mutta kai tuolla on parin viikon ilmaiskokeilu vielä, jos et ole sitä vielä käyttänyt. Mun mielestä noi kaksi haastattelua olisi syytä katsoa läpi, jos aikoo kiinalaisia firmoja omistaa/shortata.

Toki tuossa ekassa haastattelussa on biaksia ottaen huomioon Miles Kwokin aseman, mutta kyllä tällaiset todennäköisesti karkottaa sijoittajia. Tietäen vielä Jack Ma:n taustat esim. liittyen Alipayn myyntiin informoimatta muita Alibaban omistajia kuten Yahoota ja Softbankia: http://covestreetcapital.com/yahoo-and-jack-ma/

Alibabaan liittyy niin hämäriä juttuja, että sieltähän voi käytännössä paljastua mitä tahansa. En voi varmasti sanoa, että tämän shorttaaminen yksinään on +EV betti, mutta pidän erittäin todennäköisenä, että riski/tuotto-suhde on parempi vs. että shorttaan suoraan osakemarkkinaa. Osakemarkkinan shorttaaminen taas on vielä ehkä liian aikaista, mutta salkun hedgaaminen on mun mielestä tässä kohtaa järkevää ja alibaban kaltaisia firmoja jos löytäisi parikymmentä, niin sillä pääsee jo pitkälle. 

GILD

GILD:n osalta haastan sinut kysymällä mitä P/E sulle oikeasti kertoo siitä, onko GILD nykyhinnaltaan odotusarvon suhteen positiivinen tai negatiivinen sijoituskohde? En itse koskaan katso P/E:tä, koska se ei mun mielestä oikeastaan kerro hirveän paljon mitään sijoituskohteen odotusarvosta, ainakaan lääkefirmojen kohdalla. En kovin paljon mitään muitakaan tunnuslukuja katso näissä, vaikka tietysti tilinpäätökset käyn läpi.

Ei homman silti tarvi mitään rakettitiedettä olla. Katson yritysarvoa ja tulevien kassavirtojen potentiaalia. Luotan analyytikoihin arvioissa siinä, mikä on pipelinen jokaisen komponentin kassavirtaodotus, jos lääke/terapiamuoto menee markkinalle. Miksi olisin parempi, kuin kyseistä alaa ja sen markkina-analyysiä tekevä analyytikko?

Sen sijaan mun homma on katsoa pipelinen potentiaalia tieteellisestä näkökulmasta. Uskon, että markkina osaa aika hyvin hinnoitella GILD:n jo olemassa olevat tuotteet, joten ainoa mahdollinen paikka mistä keksin löytää edgeä on tämä ja se on silti vaikeaa. Ainakinn 90% todennäköisyydellä en sitä löydä ja vaikka "löytäisin" voin silti olla väärässä. On tälläkin saralla paljon analyytikoita arvioimassa noita todennäköisyyksiä, monet niistä on varmasti minua fiksumpia ja parempia siinä.

Ero on vain se, että tätä porukkaa on huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka tekee laskelmia tuotteiden myyntipotentiaaleille ja näiden tekemät analyysit on vähemmän julkisuudessa. Käyt vaikka seeking alphasta katsomassa GILD:n analyysejä, se on täynnä noita kassavirtalaskelmia ym. markkinapotentiaalin hahmottamista. Tutkimusdatan ja lääkkeiden analyysi on käytännössä olematonta tai parhaimmillaan hyvin pinnallista. Se on vaan fakta, että suurin osa jengistä ei jaksa lukea kriittisesti kaikkea tarjolla olevaa tutkimusta asiasta, vaikka se ei mitään erityisiä älynlahjoja vaadi. Sitten pitäisi osata muuttaa lukemansa perusteella tekemät johtopäätökset numeroiksi, mikä ei sekään nyt niin mahdotonta ole, mutta vie aikansa. 

GILD:ssä mulla on pieni tutkimuspositio tällä hetkellä, koska epäilen, että tuosta saattaa löytyä mielenkiintoisia näkökulmia, joita markkina ei ole vielä hoksannut. Olennaisten tutkimusten läpikäyminen pipelinen osalta vienee kuitenkin aikaa ainakin 200 tuntia ja toistaiseksi olen vasta silmäillyt artikkeleita joita pitäisi lukea. Tarkoitus on käydä lähinnä noi kaikki faasi 2 ja 3 olevat tuotteet läpi.

Kirjoittelen joululomalla syvempää analyysiä tästäkin, kunhan olen ehtinyt kunnolla perehtyä kirjallisuuteen.

Tällä hetkellä kurssia on pitänyt maissa luultavasti ainakin huono sijoittajakommunikaatio. Pidän epätodennäköisenä, että kaikki viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen markkina hinnoittelisi tämän ainakaan kovin paljoa yli fair valuen ellei tuolta paljastu jotain pommeja. GILD ei olisi voinut saada parempaa uutta toimaria kuin Daniel O'Day. Seuraavaksi on olennaista nähdä, mitä suunnitelmia uudella toimarilla on ja miten markkina tähän tulee reagoimaan. Se kertoo paljon. Henkilökohtaisesti toivoisin, että onkologian suuntaan painotus vähentyisi. En näe siellä tulevaisuutta. Kova juttu olisi lyödä HIV:n parantava lääke isoksi tavoitteeksi seuraavalle 10-15:lle vuodelle. Iso riski, mutta aivan valtava potentiaali ja GILD:llä olisi tähän osaamista.

Markkina myös on ehkä vähän epävarma, koska voi olla odotettavissa yrityskauppoja/fuusioita. En usko, että GILDiä tulee kukaan ostamaan, mutta GILD:n ostolistalla/fuusioitumiseen voisi hyvin olla esim. CELG tai Genmab. Näistä voisi olla lyhyelle tähtäimelle boostia ja esim. CELG treidaa oman arvioni mukaan ainakin 10-20% alle fair valuen (tästäkin on tulossa syväanalyysiä).

GILD:ssä on niin paljon liikkuvia osia, etten kaikkeai voi analysoida. Pitää luottaa, että markkina osaa hinnoitella yksinkertaisemmasta päästä olevat osat ja itse koittaa löytää jotain, missä markkina ei kykene hahmottamaan jotain olennaista. Firma on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen ja ollut vähän paineenalla, että mielelläni pidän tässä pientä tutkimuspositiota.

Tuulipuku Casual kirjoitti:

Moi Tomi, hyvää analyysiä ja ajatusten avaamista. Oletko tsekannut Stokiksen pörssistä Oasmiaa? Aika kovan volatiliteetin lappu ja oon tätä jonkun verran treidaillut ja parhaillaan pohdin pidempään salkkuun tätä.

Kiitos! En ole aiemmin törmännyt. Onko tässä jotain, mitä markkina ei mielestäsi tajua kyseisen firman kohdalla?

Nanoteknologia ei ole oikein omaa osaamisaluettani. Tuolla alalla on muutenkin aivan jäätävä kilpailu enkä oikein tajunnut, mitä erikoista tuon firman lähestymistavassa on. Käytännössä tuossa esittelyvideollakin selitettiin analogia sille, miten saippua liuottaa rasvatahran veteen :D https://www.youtube.com/watch?v=LbGExXmJTMU

No, tuolla en siis tarkoittanut pilkata firman tuotetta, vaan video oli vaan jostain syystä vähän outo. Jos on heittää jotain mielenkiintoista tutkimuspaperia tai clinical trialia, niin mielelläni kyllä katson vähän syvemmin. Tuossa vaan on kaksi niin kovin kilpailtua alaa, syöpä ja nanoteknologia ja valmiiden syöpälääkkeiden kehittäminen (jos oikein ymmärsin pikaisella selauksella?) paremmalla "pakkausmenetelmällä". Vaikea keksiä tästä mitään aivan huikeaa menestystarinaa, jota markkina ei tajuaisi? Onko oikeasti osoitettu kuolleisuushyöty vanhemman pakkausmenetelmän lääkkeeseen verrattuna? Jos ei, niin vaikea nähdä, että tästä paremmin pakatusta lääkkeestä ollaan valmiimpia maksamaan merkittävästi enemmän ellei erot haittavaikutuksissa ole erityisen dramaattisia. Miten markkinan senkin ylipäätään hinnoittelee?

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.12.2018 3.55

Meneillään oleva kvartaali on sujunut tähän asti varsin hyvin sekä ajoittamisen että valintojen puolesta. Q4:llä treidejä on tullut tehtyä 448 kappaletta. Salkun osakepaino on tällä hetkellä noin 25%, toki longeja on myös rakennettu optioiden avulla. 2 vuoden jenkkibondeissa on kiinni 30% salkusta ja lisää sinne on menossa. Välillä on ollut enemmänkin bondeja, mutta myin viime viikolla pieneen arvonnousuun niitä aika reilusti.

Ostin myös shortteja kiinni viime viikolla ja nyt käytännössä suoria osakeshortteja on enää yhteensä pari tonnia BABAssa, Tencentissä ja WBK:ssa. Optioiden kautta pieninä shortteina on Netflixiä, BGNE, NKTR ja IBB-biotech-indeksiä hedgenä. On mulla myös pari futuurioptiobetsiä vetämässä S&P 500:een ja oikeastaan näitä olen aktiivisimmin treidaillut tänä syksynä sekä longeja että shortteja. Nyt ollaan kyllä aika pienellä riskillä liikenteessä. Todennäköisesti haen hyvää setupia longille alkuviikosta, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Treidit on osuneet lähtökohtaisesti nappiin, varsinkiin S&P 500 futuurioptiobetsit on isosti plussalla. Olen lähinnä treidaillut 1-2 viikon mittaisia vertikaalispreadeja ja noin 80% treideistä on osunut täysin nappiin. Vaikka koko kvartaalin salkku on ollut 30-50 % nettolongina biopharma ja geeniterapia-sektorin osakepoimintoihin, niin salkku on silti nipistänyt tähän mennessä vähän päälle 2% nettotuoton.

Salkun osakkeet on kokonaisuudessaan varmaan lähemmäs 30 % miinuksella, en ole jaksanut tarkkaan laskea. Olen välillä kevennellyt niitä rajuihin nousuihin ja lisäillyt laskuun. Perjantaina closesta tuli taas ostettua hieman lisää, jos vaikka ensiviikolla noustaan. Jotkut salkun firmoista on tulleet Q4:lla jopa 40 % alas ja biotech-indeksitkin on kokonaisuudessaan noin 17 % miinuksella. Myös S&P 500 on hieman päälle 9 % miinuksella, joten voi olla ihan tyytyväinen, että oma salkku on ylipäätään plussalla aktiivisen treidaamisen ja hedgaamisen ansiosta. Tällä kvartaalilla olen tehnyt S&P 500:een nähden 11 % alphaa ja biotechiin nähden noin 20% alphaa.

Tässä Q4:n tuloksista toistaiseksi, oma salkku sinisellä (+2.1%) vs. S&P 500 (SPY), Biotech-indeksi (XBI+IBB), ja  Global macro index (MCRO).

Käytännössä viimeiset pari kuukautta on ollut veden kantamista tyhjään kaivoon, kun pitkäaikaiset longit valuu merkittävästi miinukselle ja kaikki tuotto tulee lyhytaikaisesta treidaamisesta. Menneitä tapahtumia ei kuitenkaan auta miettiä. Olet juuri niin hyvä kuin sun seuraava treidi. Kaikenlainen edge syödään markkinoilla hyvin nopeasti pois, jos ei keskity itsensä kehittämiseen ja yritä koko ajan parantaa omaa tekemistä.

Global Blood Therapeutics

Kirjoittelin tästä firmasta kattavasti analyysiä tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21269#comment-21269 ja tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21287#comment-21287

Biotech-sektorin asiantuntija Adam Feuerstein kirjoitteli syyskuussa STAT:ssa ettei GBT:llä ole kovin kummoisia mahdollisuuksia saada FDA:n hyväksyntää voxelotorille, johtuen "huonosta datasta".  Kurssi laski tähän uutiseen yli 10 % ja sen jälkeen kurssi jatkoi koko syksyn laskua. Kävin tätä Feuersteinin "analyysiä" perinpohjin läpi tässä viestissä: https://www.sijoitustieto.fi/comment/21486#comment-21486

Perustelin, miksi on 70-80% todennäköisyys, että Voxelotor menee FDA:lle läpi accelerated approvalilla pelkästään nykyisellä datalla. Viime viikonloppuna ASH2018 eventissä GBT esittelikin viimeisintä tutkimusdataa ja kommentoi myös tilannetta FDA:n kanssa. FDA on käytännössä hyväksynyt GBT:n ajatukset ja käytännössä kaikki meni kuten oli todennäköisintä odottaa eli nyt on 95% varmaa, että Voxelotor menee läpi nykyisillä tutkimusasetelmilla kunhan data on yhtä hyvää kuin tähän mennessä (mistä ei ole tieteellisen näytön valossa kovin suurta epäilystä).
 

GBT nousi näihin uutisiin 50 % heti samana päivänä ja oli parhaimmillaan 60% noususssa. Nettosin hieman päälle 30 dollarin tehdyille ostoille reilun tonnin voittoa ja viimeisetkin erät meni myyntiin tasan 50 dollarilla jättäen ostajalle vielä ruhtiinaallisen 11 sentin marginaalin (kurssi kävi korkeimmillaan 50,11 dollarissa). Nyt kurssi on pakitellut aika reilusti 42-44 dollarin tasoille ja sanoisin, että tässä kohtaa tuossa jopa enemmän tai vähintään saman verran +EV:tä kuin ennen ASH2018 eventtiä johtuen erittäin varmasta accelerated approvalista. Olenkin taas ostellut hieman lisää. 

Lääkkeen meno markkinoille on nyt todella varmaa AA-menettelyn kautta, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö lääkkeen pitäisi osoittaa ainakin VOC-hyöty ja hyvin todennäköisesti myös kuolleisuushyöty uusissa tutkimuksissa. Pitää myös huomioida Novartiksen kilpailijalääke Crizanlizumab, joka on äskettäin osoittanut lupaavia tuloksia https://www.novartis.com/news/media-releases/novartis-analysis-shows-cri...

Tämä on tietysti yksi syy GBT:n syksyisen laskun taustalla, mutta näkisin edelleen isot markkinat myös Voxelotorille. Odottaisin edelleen GBT:n nousevan noin 65-75 dollariin FDA accelerated approvalin myötä, jonka todennäköisyys on nyt ainakin 80-90% luokkaa. Markkina on jo kertaalleen mielestäni osoittanut tämän kohdalla totaalista tieteellisten menettelytapojen ymmärtämättömyyttä ja näyttää, että edelleenkin tässä on hyvää valueta tarjolla. Väitän, etten ole vielä kertaakaan aiemmin nähnyt lääkefirmaa, jossa on näin paljon +EV:tä tarjolla, vaikka kurssi on vasta pompannut 50%.

GWPH vs Zogenix

Kirjoittelin tässä viestissä treidi-ideasta long Zogenix short GW pharmaceuticals. Myin zogenixiin longit pois viime viikolla pienellä tappiolla. Olen lueskellut fenfluramiinista aika paljon lisää tutkimuksia ja pieniä epäilyksiä on herännyt turvallisuuden suhteen. Pidän siis sittenkin Zogenixin enterprise valueta aika reiluna. GWPH shortti taas on ollut erittäin voitollinen ja parhaimmillaan yli 170 päältä myydyt shortit otin kiinni viime viikolla vähän alle 120 dollarin. GWPH treidaa kuitenkin nyt mun mielestä lähellä fair valueta, ainakaan mitään selkeää yliarvostusta en näe. Arvostustaso on tietysti tyhmä idea shortata osakkeita, mutta oli tässä muutakin, kuten markkinan täysin typerä reagointi jo tiedossa oleviin asioihin vasta kun ne tulee yhtiön omasta suusta. Nämä liikkeet feidattiin aika nopeaa, kuten osakekurssista voi ehkä päätellä:

 

Osakemarkkina näyttää nyt ihan normaalilta, siltä miltä sen pitääkin näyttää. Ihmiset pitävät vuotta 2018 jotenkin poikkeuksellisena, mutta todellisuudessa vuosi 2017 oli se poikkeuksellinen vuosi.

S&P 500:n treidaaminen voitollisesti vaatii melkein jatkuvaa tietoisuutta missä markkina liikkuu ja se on joskus aika kulutavaa vaikkakin mielenkiintoista. Saatan siis hiljentyä jouluksi ja ehkä alkuvuodeksi kokonaan pois aktiivisesta treidaamisesta ja lukea kirjoja/tutkimuksia. Varsinkin neurologisten sairauksien lääkekehitysprojekteissa mulla on tietämyksessä iso aukko täytettävänä. Salkussa on myös pieni tutkimuspositio Voyager therapeuticsia, joka on ihan mielenkiintoinen ja todella spekulatiivinen firma kyseisellä alalla.

Jos ylipäätään laskee tämän vuoden voitoille tuntipalkkaa, niin eihän se missään nimessä kannusta lopettamaan opiskeluja, vaikka en ole sellaista kyllä harkinnutkaan. Olen oppinut ihan hirveästi, voittanut kaupankäyntikulut ja saanut ihan kohtuullista pääoman kasvua. Lisäksi tämä on aika hauskaa puuhaa loppujen lopuksi.

Helpointa tietenkin olisi, että pörssi nyt vain romahtaisi ja saisi lyödä kunnon vivulla kaikki kiinni osakkeisiin hyvällä tuotto-odotuksella. Markkinalla vaan ei ole tapana antaa ihmisille helppoja ratkaisuja, joten uskon, että vielä nähdään armottomia ralleja ja isoja pudotuksia, jotka ravistelee jengiä koko ajan väärään suuntaan.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 26.11.2018 1.58

Kirjoittelin eilen kattavan markkinanäkemykseni auki. 55 kuvaa ja 6000 sanaa selityksiä. Mukava katsoa vuoden päästä osuiko mikään arvaus oikeaan: https://www.omistajavaurastu.com/2018/11/karhumarkkina-odottaa-mutta-ei-...

Ehkä teen myös joululomalla tästä jonkin videon, jos kerkeää.

Ehkä suurin mysteeri on tällä hetkellä yrityslainamarkkina ja se, kuinka paljon zombieita pinnan alla oikeasti piilee ja mikä niiden lopullinen merkitys taloudelle tulee olemaan. Se riippuu tietysti myös likviditeetin kiristämisen tahdista. Tästä on itse asiassa Juhani Huopaisella ollut erinomainen kirjoitus: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/zombie-noidankehat-tuova...

Jenkeissä erityisesti Leverage loan - ja CLO -markkina on sellainen, mikä herättää kysymyksiä. Onko tämä oikeasti niin merkittävä markkina, että sen ongelmat voisivat syöstä talouden taantumaan tai pahimmillaan aiheuttaa uuden rahoituskriisin? Jälkimmäistä epäilen.

Olen yhä enemmän sitä mieltä, että Kiina, tai tarkemmin sanottuna Kiinan kommunistinen puolue on uhka paitsi maailmantaloudelle, niin myös ihmisoikeuksille ja maailmanrauhalle. Trump on täysin oikeassa siinä, että Kiina pitää saada kuriin ennen kuin on liian myöhäistä. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kommunistit yrittävät pilata maailman. Kiina on mysteeri, mutta en tiedä ehtiikö se aiheuttaa tarpeeksi ongelmia tässä velkasyklissä.

Toinen mysteeri on jenkkien pitkät korot. Jo vuosia on puhuttu siitä, että ulkomaiset sijoittaja alkaa myydä. Nyt tilastoissakin näkyy, että ulkomaalaisomistukset katoaa tasaisen kasvavalla tahdilla. Jenkit ajaa dual deficittiä, minkä rahoittaminen vaatii lainojen työntämistä markkinalle tarjolle. Toki se on ollut tätä jo 40 vuotta ja se on ollut pahenemaan päin, mutta silti bondit on nähneet historian kovimman härkämarkkinan.

Inflaatio-odotukset ovat maltillistuneet, mutta likviditeetin ja bondivolatiliteetin (odotusten) perusteella term premium pitäisi kohta hieman nousta. No, term premium on viimeksi kyllä laskenut. En itse osaa kvantifioida näitä kaikkia term premiumiin vaikuttavia tekijöitä, mutta artikkelissani esittelin henkilön joka (toivottavasti) osaa ja dataa siihen.

Ihmiset kuitenkin vanhenee ja eläköityy entisestään, mikä aiheuttaa edelleen kysyntää valtion lainapapereille. Tästäkö se kaikki oikeasti on kiinni? Raoul Pal ainakin väittää niin ja pitää pitkiä jenkkikorkoja tällä hetkellä vuosisadan parhaana ostona.

USA:n pitkät korot on aivan liian vaikea asia mulle tällä hetkellä. Saksan bondeista osaan sentään sanoa sen verran, että niitä shorttaamalla tuskin häviän niin paljon, että joskus kaduttaa. Ja hölmön tuurilla voi joskus voittaakin jotain, joten miksi ei?

Dollari myös on ollut mysteeri viimeaikoina. Hintakäytös näyttää dollarin vahvuudelta, mutta fundasta ei juuri nyt ole hajuakaan. Onneksi Nordean ansioituneet analyytikot päivittivät juuri taas näkemystään. Pitänee lukea ajatuksella läpi ja miettiä, pitääkö tässä vain tyytyä istumaan käsien päällä: https://e-markets.nordea.com/#!/article/46806/fx-weekly-pikachu-aint-no-...