Olet täällä

Viimeisimmät viestit - Tomi Haataja

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 19.1.2019 1.34

Olen päättänyt, että en ota enää yhtään ainoaa treidiä, jolle en pysty riittävän vakuuttavasti perustelemaan positiivista edgeä. Satunnaisuutta ei kannata treidata ja markkina käyttäytyy suuriman osan ajasta täysin satunnaisesti. Niiden muutamien determinististen seikkojen poimiminen on yllättävän vaikeaa kaiken kohinan joukosta. Menin aika hammasta purren S&P 500:een shortiksi, mutta olen hieman markkinoiden kanssa eri mieltä niistä todennäköisyyksistä, että nähdäänkö noin 7-10% korjausliike seuraavan parin viikon sisällä. Tämän todennäköisyydet on muuten silti aika pienet, mutta kertoimet oli kuitenkin riittävät.

Tomi Haataja kirjoitti:
hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Viikko meni kuten odotin. Otin S&P 500:een jopa pienen longin alkuviikosta optioilla, mutta nyt ollaan liikuttu sille alueelle, mistä olen alkanut katsella paikkoja mennä shortiksi. Otin jo tänään aamusta pienen testin 2650 tasoilta ja lisäilin sitten loppupäivästä jostain 2670 kohilta. Lähinnä helmikuun alussa erääntyviä ES-futuurien put spreadeja 2400-2500 haarukasta. En nyt välttämättä odota mitään syvempää laskua heti keväällä (esim. ei mitään joulukuun tapaista). Markkina voi tehdä hyvinkin uudet ATH:t tänä vuonna ja se olisi aika odotettua, koska kukaan ei tunnu pitävän tätä mahdollisena. Osa makrodatasta on osoittautunut yllättävän positiiviseksi. Pidän taantumaa vielä kohtalaisen todennäköisenä, mutta olen pari prosenttia leikannut mun todennäköisyysarvioista. 

Olen tällä hetkellä aika skeptinen shorttini suhteen ja ostan sen todennäköisesti heti alkuviikosta kiinni ellei markkina ole yli -2% laskussa jossain kohtaa. Treidi joko toimii tai ei toimi, joten mitäpä sitä odottelemaan, jos markkina selkeästi näyttää, että olet väärässä.

Opiskeluista, bloggaamisesta ja tulevasta vuodesta

Olen ottanut tämän vuoden tärkeimmäksi tavoitteeksi, että treidaan vähemmän ja opiskelen enemmän. Tavoite olisi käydä perusteellisesti läpi ainakin 10-20 biotech/biopharma alan firmaa, opiskella lisää peliteoriaa, tilastotieteitä yms. hyödyllistä.

Olen salkkuni suhteen aika kevyenä nyt. Alkuvuosi on ollut aikalailla +- 0 eikä ole mitään hirveän hyviä ideoita tullut vastaan. Siksi pidän varmaan taukoa treidaamisesta ja leikkaan positioita, jotta voin sitten palata takaisin puhtaalta pöydältä ilman biaksia. Alkukeväästä on myös sen verran paljon bileitä tiedossa, että ehkä parempi piilottaa tunnukset ja leikata positioita, ettei tule tehtyä liikaa rahaa yön pimeinä tunteina....siitä voi olla jopa haittaa, ainakin mikäli on Mikael Jungneria uskominen.

Ainoa mielenkiintoinen poiminta tältä vuodelta on Hansa Biopharma Ab, josta varmaan jossain kohtaa kevättä aion kirjoittaa ihan perusteellisen analyysin. Mulla on ollut jo jonkinaikaa ajatuksena alkaa kirjoittaa näitä biotech/biopharma -sektorin analyysejä englanniksi kokonaan johonkin omaan blogiin, joten ehkä sitä voisi alkaa hijlalleen kehittelemään. Ajattelin joka tapauksessa pitää seuraavat kolme-neljä viikkoa vähän taukoa ruudun äärestä ja tehdä jotain muuta tuottavaa. Yhden artikkelin kuitenkin kirjoitan sitä ennen.

Reilun vuoden päästä ollaan jo opinnoissa siinä vaiheessa, että pääsen tekemään lääkärin töitä joko sairaalaan erikoissaiiraanhoidon puolelle tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Valmistuminen on toki vasta sitten 2022. Keksin siis vielä ensi kesälle kaikkea muuta tekemistä. Uuden blogin aloittamisen lisäksi olen pohdiskellut joitain tutkimusprojekteja. Ajatuksena olisi todennäköisesti alkaa nyt perusopintojen vaiheessa työstämään myös väitöskirjaa, jos löytyy edes jokin semijärkevä ja kiinnostava aihe. Olisi siistiä päästä tekemään kliinisiä tutkimuksia, mutta niihin on aika vaikea päästä, varsinkin jos haluaa mielenkiintoisen aiheen. Noin yleisesti aiheita mulla kyllä riittää, jos vain ohjausta löytyy yliopiston puolelta. Lääkiksessä väitöskirjan tekeminen onnistuu siis jo heti perusopintojen aikana, koska meillä ei ole mitään maisterivaihetta, vaan ainoa pakollinen "tieteellinen työ" on syventävä tutkielma, joka muihin aloihin verrattuna on jotain kandityön tasoa. Siitä sitten osa saattaa jatkaa väitöskirjan samasta aiheesta.

Tällä hetkellä on lukemistossa Steven Drobnyn Inside the House of money. Vähän samantapainen kuin Market Wizards kirjat, mutta tämä painottuu enemmän makro teemassa treidaaviin hedgefund managereihin ym. Ihan suositeltava kirja kyllä tähän mennessä. 

Toinen kirja, jota yritin lukea, on tää joka puolella hehkutettu kollegan Hans Roslingin Factfulness. Sori vaan, mutta en pidä tästä kirjasta yhtään. Nää faktat on aika lailla valikoitu tähän "ideologisesti" ja muutenkin tää on aika tylsä kirja. Ehkä se johtuu sitten siitä, että sain lähes täydet pisteet kirjan alussa olevasta testistä. Missähän tynnyrissä ihmiset sitten elävät, jos kuvittelevat, että vaikka ihminen on käynyt kuussa, parantanut syövän ja on viittä vaille keksimässä tekoälyn, niin siitä huolimatta lapsikuolleisuutta ja absoluuttista köyhytttä ei oltaisi saatu kuriin ja suurin osa ihmiskunnasta eläisi edelleen jossain pimeällä keskiajalla? Muistaakseni meillä on kuitenkin Suomessa kaikille pakollinen peruskoulu, jossa näitä asioita opetetaan sinulle väkisin kokonaiset 9 vuotta. Ehkä tän kirjan suosio on ymmärrettävää sitten jossain muualla päin maailmaa. Olen aika positiivinen ja optimistinen maailmasta ja siitä, mitä kaikkea ihmiskunta on saavuttanut ja miten paljon paremmin asiat on päivä päivältä suurimmassa osassa asioita. Ehkä joidenkin mielestä olen jopa liian optimistinen. Silti tää kirja jostain syystä ärsyttää. Yritän kuitenkin lukea tän loppuun, ennenkuin annan lopullisen arvion.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 12.1.2019 22.05

Architect kirjoitti:

Moikka, oletko vielä halukas jakamaan sitä demark skriptiä TWP:hen? Esim. s-posti artoarchitecht@gmail.com

Moi, laitoin sulle sähköpostilla!
 

Tomi Haataja kirjoitti:

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt....

Piti ottaa vähän maltillisemmin näiden shorttipositioiden kanssa ja otin nopeasti voittoja torstain avaukseen. High yield (divergenssi) signaali kertoi, että vielä ei nähdä käännettä alas. Toisaalta perjantaina tämä divergenssi olikin jo toiseen suuntaan. Jos katsoo myös muita assetteja (korkoja, valuuttoja), niin näyttää, että vielä ei olla risk-off-moodissa. Vallitseva narratiivi (oli se sitten oikea tai väärä) näyttää nyt siltä, että tämä nousuralli on ylimyydyn liikkeen mean reversion vallitsevassa laskutrendissä. Koska melkein kaikki ajattelee näin, niin todennäköisesti aika moni on shorttina. Varsinkin, koska nyt ollaan teknisesti sellaisilla tasoilla, mistä moni teknistä analyysiä hyödyntävä menisi shortiksi. Siksi uskon, että vielä voidaan nähdä rajukin nousu-legi ylös ainakin jonnekin 2630-2680 tasoille, joka pakottaa shorttaajat ostamaan positiot kiinni ja sitten jatketaankin heti alas. Kyse on ihan puhtaasti siitä, mistä suunnasta markkina löytää enemmän likviditeettiä ja jos valtavirtanäkemys on olla shorttina, niin ostajia löytyy silloin enemmän ylöspäin mentäessä. Voi myös olla, että mitään laskumarkkinaa ei nähdä, mutta annan tälle edelleen korkeintaan 25-30 % todennäköisyyden enkä tämänhetkisillä kertoimilla pidä tätä treidattavana näkemyksenä. Otetaan kuitenkin vielä toiset 15-20% alas, niin olen erittäin mielelläni longina (ceteris paribus).

Otetaan nyt vaikka S&P500 futuurit. Ja ei, en suoraan käytä treidaamisessa fibonacci-tasoja, liukuvia keskiarvoja, tuki/vastustasoja tai mitään muitakaan chart patterneja tai teknisen analyysin työkaluja. On kuitenkin ihmisiä ja instituutioita, jotka näitä ihan oikeasti käyttää ja on sitäkin fiksumpia instituutioita jotka niitä ei käytä, mutta tietää että muut näitä käyttää, ja siitä syystä myös nämä jälkimmäisenä mainitut kiinnittävät näihin asioihin jonkin verran huomiota, koska näistä voi löytyä exploitattavia biaksia. Eli tässä miltä E-mini chartti voisi näyttää useammankin eri teknisen analyytikon silmään.

Tuki -ja vastustasoja voi piirellä eri tavoin, horisontaalisesti tai hakea chart-patterneja, kuten tässä on nähtävissä selkeä head&shoulder-kuvio, jonka kaulalinja on tuo diagonaalinen tuki/vastustaso. Fibonaccitasojen perusteella 2635 olisi olennainen vastustaso. Se osuu myös samalle alueelle, josta voluumiprofiilin perusteella selkeä "value area" alkaa (eli alue, missä markkina on käynyt paljon kauppaa). Voluumiprofiilin kannattajat ovat sitä mieltä, että jos hinta käy aiemmalla valuearealla, mutta hylkää sen, niin se on heikkouden merkki ja hinta palaa takaisin alas lähimmälle seuraavalle valuearealle (2560 ja 2440 tässä tapauksessa). Jos taas valuearea hyväksytään, niin todennäköisesti aloitetaan rangella treidaus eli testataan valuearean ääripäitä.

2635-tasolle osuu aika moni teknisen analyysin indikaattori. Myös 50 päivän liukuva keskiarvo. Lisäksi se oli loka-marraskuun aikana syntyneen rangen selkä tukitaso ja taso, jossa markkina oli, kun fed ilmoitti korkopäätöksestä yms. tulevaisuudennäkymistä. Voisin hyvin nähdä, että tätä tasoa lähestyttäessä yhä useampi näitä seuraava menee shortiksi ja jos markkina meneekin tästä läpi, niin sitten saatetaan ostaa näitä shortteja kiinni ja toisaalta osa porukasta saattaa mennäkin longiksi. Siksi hyvä shortti-paikka olisi mun mielestä hieman tästä ylempänä 2650-2680. Tämä näkemys kuitenkin sillä varauksella, että markkinan eri sektorien spreadit, valuuttojen ja korkojen liikkeet ei näytä toipumisen merkkejä. Todennäköisyyksien puolesta markkina voi toki hyvinkin nyt kääntyä alas, mutta hankala keksiä mitään edgeä siihen, miksi nyt kannattaisi mennä shortiksi.

Samanlaiset teknisen treidaajan lasit voidaan laittaa päähän jenkkien 10-vuotisen korkofutuurin charttia katsoessa. Tää voi nyt näyttää vähän sekavalta, mutta koitan selittää:

Viikkotasolla saatiin nousutrendille DeMark-exhaustion signaali, mikä puoltaisi, että korot lähtee nousuun (futuuri laskuun), joka taas puoltaisi risk-on ilmapiiriä osakkeille. Tällä hetkellä ollaan 100 viikon liukuva keskiarvossa, joka toimi vastustasona, mutta tukitasona alapuolella on fibonacci-taso. Longia jenkkikorkoihin hakisin, jos nähdään fake-breakout tuosta fibonacci tasosta alas ja sen jälkeen katsoisin miten korot treidaa tuolla alemmalla valuearealla. Jos alempi valuearea hylätään ja sieltä haetaan takaisin vauhtia ylös, niin se puoltaisi debit call spreadien ostamista korkofutuureihin ja yleisesti vaikka osakemarkkinan shorttaamista. Lähin tavoitetaso olisi ylemmän valuearean alalaita, joka osuu myös suunnilleen seuraavaan fibonacci-tasoon ja seuraava tavoitetaso seuraavan valuearean ylälaita, joka taas on (sattumalta tai ei) seuraava fibonaccitaso. Jos negatiivista edgeä yrittää tällaisten treidaamisessa välttää, niin nimenomaan ainakin itse välttäisin näiden eksaktien tasojen käyttämistä treidien entryissä ja exiteissä. Enkä nyt väitä, että mulla olisi jotain edgeä treidata tämmösiä, mutta ihan vaan tervettä järkeä käyttäen voi miettiä haluaako olla täysin tarjottimella exploitattavana vai enemmän "metsässä suojassa huomiolta".

2-vuotisissa jenkkikoroissa saatiin kuukausitasolla toimivaksi osoittautunut DeMark exhaustion -signaali ja fibonacci-taso toimi lähimpänä vastustasona. Nyt ollaan palattu lähelle value arean point-of-controllia, jonka haluaisin nähdä pitävän ja sen jälkeen fibonacci tason tulisi ylöspäin murtua. 6 kk liukuva keskiarvo (punainen on kääntynyt nousuun) ja hinta on 12 kk liukuvan keskiarvon yläpuolella (sininen), jota monet pitää tukitasona.

 

Käyn asset spreadeja omassa artikkelissani vielä paremmin läpi, mutta jos katsotaan vaikka Nasdaq 100 vs E-mini futuurien spreadia, niin edelleen teknisen lasit silmillä pitäen, käytiin pää-olkapää-kuvion vastustasolla ja siitä käännyttiin takaisin alas. Tuohon osuu myös kyseisen spreadin 100 päivän liukuva keskiarvo. Haluaisin nähdä tämän spreadin ylittävän tuon liukuvan keskiarvon ja aiheuttavan h&s-failure-patternin pysyvästi, jotta muuttaisin todennäköisyyksiäni laskumarkkinasta pienemmäksi. Välitön tämän tason murtuminen taas puoltaisi contrarian näkemystä eli shorttaamista.

Spreadeissa sama pätee myös sykliseen teollisuusindeksin spreadiin, jonka tulisi kääntyä nousuun, että alkaisin pitää laskumarkkinan todennäköisyyttä pienempänä. Tukitason murtuminen pysyvästi tässä kasvattaisi laskumarkkinan todennäköisyyttä.

Erityisesti yrityslainojen laskutrendin tulisi jatkua. Sama pätee myös consumer discreationary -sektoriin ja kääntäen sitten defensiivisten sektorien spreadeihin (esim. consumer staples), joiden vasta alkaneen nousutrendin tulisi pitää, että uskallan jatkaa laskumarkkinaan uskomista:

Ja vielä valuutoista klassinen risk-on/off -valuutta eli NZD/JPY: Risk-off näkemyksen tueksi haluaisin nähdä nykyisen valuearean hylkäämisen ja alemman fibonacci-tukitason testaamisen. Liukuvat keskiarvot tulee edelleen alas ja jos seuraava liike on alas, niin seuraavan value arean point-of-control alhaalla on (sattumalta tai ei) seuraava fibonacci-taso.

otetaan vielä "siniset enkelit" eli forward earnings estimaatti-tasot, koska näitäkin aika moni tuijottaa. Markkinan käväisi ensimmäistä kertaa tässä nousutrendissä 14x-tason alapuolella ja 15x-taso, joka 2015/2016 -korjausliikkeissä oli tukitaso, toimiikin nyt vastustasona liikkeelle ylöspäin. Sattumaa tai ei, mutta nämäkin tasot ajoittuvat täsmälleen teknisiin vastus - ja tukitasoihin.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 10.1.2019 13.37

Tein lyhyet pikavoitot euro-dollarilla, mutta en ole kovin vakuuttunut, että tässä olisi enää paljon nousuvaraa. Veikkaan, että tää vuosi tulee olemaan aika volatiilia rangessa treidaamista. Asymmetria lyhyellä aikavälillä on kuitenkin ehkä vahvemman dollarin suuntaan edelleen. EURUSD hylkäsi äskettäin aiemman value arean voluumiprofiilin puolesta ja väitän, että FED:n heikko rahapolitiikka on viimeaikoina tullut hinnoiteltua. Näihin viimeaikaisiin uutisiin olisin odottanut paljon vahvempaa euroa ja aiemman value arean "hyväksyntää", joten koska näin ei käynyt, niin en ole vakuuttunut euron vahvuudesta. FEDin yllätyksellisyys on nyt nimenomaan toiseen suuntaan, joka voisi aiheuttaa nopeita liikkeitä dollarissa ylös. No vaikuttaa näihin valuuttakursseihin muutkin asiat kuin rahapolitiikka ja korot. Talousdatan puolesta näen jenkit tänä vuonna suhteellisesti vahvempana. Jenkkien kauppataseen alijäämä (ja valiton budjetin alijäämä) syvenee edelleen, mutta eipä tämä ole jaksanut markkinoita kiinnostaa. On se euroalueellakin vaihtotase aika alijäämäinen, jos huomioidaan output-gapit. En ole dollariin erityisemmin longina, mutta en tällä hetkellä enää hedgaa salkun dollariomistuksia, joilla on noin 40 % paino, koska kustannukset tässä on aika korkealla.

There's no such thing as a bad tick

Uskoo tähän kliseeseen ken tahtoo. Dollari-jenin vaihtokurssissa nähtiin viime viikolla raju "flash crash" ja jeni vahvistui melkein 4% muutamassa minuutissa. En tiedä vaikuttiko Applen juuri ulos tullut ohjeistuksen pettäminen tähän. Enpä usko. Ohessa voi nähdä tuon kynttilä-graafissa pitkänä häntänä heti vuodenvaihteen jälkeen.

Se on kuitenkin mielenkiintoista, että tämä oli vallitsevan laskutrendin suuntainen risk-off-liike. Voisin nähdä, että tässä tapauksessa klisee pitää paikkaansa ja näemme vielä toistamiseen tässä alle 105 tasot. Se todennäköisesti ennakoisi lisää risk-off liikkeitä osakkeissa ja koroissa.

Mistä päästäänkin osakkeisiin, joihin otin eilen hieman lyhyen ajan shortteja ES-futuurien put spreadeilla. Tähän seuraavat syyt:

  • Markkina on vaihtanut lyhyenajan äärimmäisestä pessimismistä äärimmäiseen optimismiin. Tämä selviää, kun tarkastelee eri sentimentti-indikaattoreita.
  • Tilastot on tehty rikottaviksi, mutta tässä kuitenkin pari mielenkiintoista tilastoa: S&P 500:n toteutunut volatiliteetti on nyt historiallisen paljon korkeammalla kuin optioista johdettu implisiittinen volatiliteetti. Tämä gappi on ollut yhtä iso vain 7 kertaa aiemmin ja tyypillisesti se on tarkoittanut rajun nousun päättymistä. N on pieni, mutta tilastollisesti tämän perusteella voi odottaa 5-10 % laskua tulevalle 2-4 viikon periodille. Kun S&P 500 treidaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella ja tekee neljä nousupäivää putkeen, on 8/11 kertaa jatkettu laskuun.

  • Amerikkalaisten OEX-optioiden treidaajat ovat ostaneet viimeaioina poikkeuksellisen paljon putteja vs. calleja. Vaikka voluumit näissä on pieniä, niin tämä on tyypillisesti smart money -indikaattori. Seurailin eilen reaaliajassa, miten OEX put-call ratio nousi peräti 6.3 tasolle, vaikka markkina vain jatkoi nousua, kunnes lopulta FED:n ulostuloon lähdettiin laskuun. Viimeisen kuukauden aikana kaikki spiket oex-put-call ratiossa on osuneet aika tarkalleen joko laskun jatkumiseen tai käänteeseen eli OEX-optioiden treidaajat on osuneet ajoituksessa täysin oikein eikä yhtään false -signaalia ole tullut.
  • Markkina näytti eilen mun mielestä aika selkeän "buy the rumour, sell the fact" -tyyppisen liikkeen. En tiedä luinko tätä oikein, mutta markkinan narratiivi on viimeaikoina ollut "ostetaan dovish fed -signaalia odottaen" ehkä myös positiiviset odotuksen Kiina-USA-kauppaneuvotteluihin. Eilen saatiin taas dovish-signaali, mutta markkina myi uutiseen. Vahva negatiivinen! Toki FED oli myös aika hämmentävän epäselvä kommenteissaan, mikä saattoi säikäyttää markkinaa.
  • Öljyn rebound selittää osaksi myös osakkeiden nousua. Energia sektorin osakkeissa nähtiin eilen DeMark 9 exhaustion signaali.
  • Syklinen consumer discreationary on ollut nousun selkeä yliperformoija, mutta tässä suhdeluvussa on nähty myös DeMark 9 exhaustion:

  • Nasdaq 100 vs. S&P 500 futuurien suhdeluku on edelleen risk-off puolella jos katsoo vastustasoja.
  • Risk-off move nähtiin eilen myös valuutoissa (USDJPY) jo kauan ennen osakemarkkinaa ja jenkkien valtionlainoissa. 
  • Yrityslainat myös alkoi kadota osakemarkkinoiden rytmistä

En yleisesti ottaen pidä siitä, että markkinaliikkeitä selitetään jollain FED:n kommenttien äänensävyllä tms, mutta tässä hyvä artikkeli siihen liittyen, miksi tällä hetkellä tässä on jopa järkeä: https://www.themacrotourist.com/posts/2019/01/08/fed/

Markkinaliikkeissä on paljon randomia kohinaa, mutta tällaiset datapointit, kuten FED:n ulostulos kyllä selkeästi heiluttaa markkinoita ja kertoo jotain muiden spekulanttien ajatuksista.

Mulla ei ole mitään hajua tuleeko kauppadiili vai ei, mutta uskon markkinan jo hinnoitelleen tätä aika paljon sisään. Otin pienen shortin nyt ja katsotaan otanko lisää, jos kauppadiili tulee.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 4.1.2019 22.26

Kiitos Aki!

2018

Mennyt vuosi oli ensimmäinen varsinaisen aktiivisen treidaamisen vuoteni ja nyt alkaa nopean laskutoimituksen mukaan mun 12. vuosi osakesijoittajana. Laitan jossain kohtaa tarkempaa statistiikkaa viime vuoden tuloksista. Vuonna 2018 tuli tehtyä aivan helvetisti tyhmiä virheitä, käytyä liikaa kauppaa (välityskulut yli 3000€) ja vielä väärillä instrumenteilla sekä lisäksi osuin näppäimistöön jonain päivinä vähän väärin ja tein tuhansien eurojen näppäilyvirheitä. Järjettömästä sekoilusta huolimatta vuosi päättyi rahallisesti kulujenkin jälkeen hieman voitolle ja indeksoitu tuotto, vaikka miinukselle hieman jäikin, biittasi kaikki yleisindeksit mihin keksin mun salkkua verrata. Sekoilun perusteella olisin ansainnut viime vuodesta ihan kunnon selkäsaunan, mutta näköjään jollain universumin jumalista on vielä jotain armoa tännekin suuntaan.

Riskimittaritkin oli yleisindeksejä pienemmät. Vaikka kauppaa tuli tehtyä todella paljon, voi tulokset vuoden aikasarjan perusteella olla täysin sattumaakin. Välillä vuoden aikana hävittiin indeksille ja se meni aivan puhtaasti tyhmien virheiden ja ylitreidaamisen piikkiin. Kuitenkin silloin kun treidit kulki, mentiin indekseistä ohi ihan kunnolla. Jos jotain olen viime vuodesta oppinut, niin suodattamaan aika reilusti pois mun tyhmiä ideoita, joita on lähtökohtaisesti aika paljon. Toteutus on kuitenkin paljon tärkeämpi asia kuin ideat ja sen suhteen tapahtui aika silminnähtävää kehitystä viime vuonna. Mulla on tällä hetkellä jotenkin vahva fiilis tästä alkavasta vuodesta, koska tajuan miten amatööri sitä vielä tasan vuosi sitten oli. Varmaan toki sama fiilis on taas ensi vuoden alussa.

2019

Treidaaminen on kuin urheilua, ja sitäkin olen ehtinyt elämäni aikana tekemään. Pelasin 7-vuotiaasta saakka 12 vuoden ajan lätkää tosissaan ja koulunkäynnin sijaan kaikki aika meni nuoruudesta siihen. Yläkoulussa ja urheilulukiossa vedettiin aamu -ja iltajäät viitenä päivänä viikossa. Olin helvetin kova tekemään töitä, mutta järkeä vähän puuttui päästä. Jos jotain jäi tästä "urheilu-urasta" käteen, niin se, että se työmäärä ei ole kaikki kaikessa, vaan pitää oikeasti myös miettiä mihin käyttää aikaa ja miten. Tänä vuonna aion enemmän panostaa laatuun ja aion istua enemmän käsien päällä.

Tämä vuosi on lähtenyt vahvasti käyntiin ja tällä hetkellä ollaan yli 5% plussalla, vaikka indeksit on sahannut päättömästi ylös alas. Jääkiekosta opin muuten myös sen, että kun kaikki sujuu loistavasti ja avaat hienon kärkimoukarin jälkeen peliä omalla siniviivalla luullen olevasi universumin herra, niin kohta pamahtaa maailma vihreäksi ja löydät itsesi keskijäältä makoilemasta samalla kun omissa soi...silloin tiedät tasan tarkkaan minne menet vaihtoaitiossa istumaan. Ainakin ennen tiesi, ehkä nykyään valmentajat on nuorten peleissä armollisempia.

Celgene sai ostotarjouksen, joten sitä ei tarvi enää salkussa katella. Myin heti avaukseen eilen, kun kerran 25% tuottoa tarjottiin ostohinnoista. En jaksa jäädä laskeskelemaan mikä on järkevä hinta nyt tarjouksen tultua, kun markkina todennäköisesti tekee sen paljon minua paremmin. Mulla oli Celgenestä tulossa kirjoituskin tähän blogiin, jossa arvioin fair valuen 90-100 haarukkaan, mutta tästä nyt ei varmaan ole enää kenellekään mitään iloa.

Joulukuun aikana Global Blood Therapeuticsia lyötiin aika rankalla kädellä, vaikka en ihan heti keksi miten taloussuhdanteen lievä hidastuminen ja osakemarkkinoiden alastulo vaikuttaa sirppisoluanemialääkkeen tutkimuksen onnistumismahdollisuuksiin ja lääkkeen mahdolliseen myyntiin, jos se pääsee markkinoille. No, tuleehan se tässäkin riskipreemio alas, mutta edelleen väitän, että tätä saa vähän turhan hyvään hintaan markkinoilta. Mun näkemyksen mukaan tässä on vieläkin 30-40% +EV:tä jäljellä. Tää on nyt isoin yksittäinen positio salkussa, jos ei lasketa ETF:iä. Kohta alkaa dataa tulemaan ulos ja sen myötä FDA päätös, joka mun analyysin mukaan on yli 90% todennäköisyydellä myönteinen ja nostaa kurssin ainakin yli 60 dollariin.

Pörssi jatkaa edelleen täysin päätöntä ylös-alas sahailua ja veikkaan, että sama jatkuu vielä jonkin aikaa. Mulla on jo aika hyvä osakepaino (lähemmäs 80 %), mutta ehkä kohta taas testataan uusia pohjia. Olen muuten huomannut, että markkinan päiväliikkeitä on suurimman osan ajasta aika turha yrittää selittää millään järkevällä. Markkina on sen verran tehokas, että kaikkia ostopäällikköindeksejä, työllisyyslukuja, palkkakehityksiä ja jopa yritysten tuloksia on voitu ennakoida huomattavan tarkasti etukäteen ennen kuin ne julkaistaan. Olen viime aikoina perehtynyt alternative datan hyödyntämiseen treidaamisessa ja sitä ei voi edes uskoa, miten paljon asioita markkinoiden fiksuimmilla osapuolilla saattaa olla etukäteen tiedossa. Käytännössä millään perinteisen talousdatan hyödyntämiseen perustavalla mallilla ei voi enää nykyään saada todennäköisesti minkäänlaista etua isoilla markkinoilla. Eikös se ollut jonkun kuuluisan kvanttifirmankin slogan jotenkin niin, että "me aloitetaan datalla, ei malleilla". Taisi olla Reneissance Technologies, jos en aivan väärin muista.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 2.1.2019 13.53

Moni kaveri on tullut viimeisimmän artikkelin perusteella kyselemään, että jos pidän taantumaa 75 % varmana ensi vuonna, niin miksi en ole shorttina osakkeisiin. Ehkä vähän huonosti sitten alleviivasin tuossa tekstissä muutamia tärkeitä pointteja, joten tässä tulee pari täsmennystä.

Kyllä, pidän taantumaa 75% varmana, mutta kuten artikkelissakin sanoin, en odota mitään 2008 -finanssikriisin tasoista "rysähdystä", koska sellaista ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Tämä näkemys voi tietysti muuttua vielä, kun asiat kehittyvät, mutta odotan tällä hetkellä kohtalaisen hallittua taantumaa. Ihmisille taantumasta tulee aina mieleen juuri se edellinen finanssikriisi ja osakkeiden lähes 60 % lasku, vaikka tosiasiassa suurin osa taantumista on maltillisia ja osakkeet laskee paljon vähemmän. 

Perusskenaario: Kuten jo artikkelissa totesin, odotan osakkeiden laskun jäävän max 30-40 %:iin ja tämä on mun perusskenaario, jolle annan nyt karkeasti 55 % todennäköisyyden. Osakkeilla on siis nykytasolta laskuvaraa vielä 15-20% tässä skenaariossa. USA:lla enemmän, kehittyvillä markkinoilla ja euroopalla vähemmän. S&P 500 tämä tarkoittaisi 1800 -2100 tasoja.

Annan noin 15 % todennäköisyyden sille, että taantumasta tulee aavistuksen syvempi ja lasku yltää 40-50 %:iin eli laskuvaraa tässä skenaariossa on vielä nykytasolta 30-40 % (S&P 500 tasot 1500-1800).

Pidän alle 5 % todennäköisenä sitä, että nähdään oikeasti pahempaa yli 50 % rytinää. Tämä vaatisi jotain uusia elementtejä, joita ei vielä ole (ainakaan minun) näköpiirissä.

Sitten pitää aina muistaa se tärkein eli positiivinen skenaario, jolle kuitenkin annan 25 % painoarvon. Siinä taantumaa ei tule ja tämä jää vain väliaikaiseksi mid cycle -laskusuhdanteeksi, joka oli enemmän kehittyvät markkinat/eurooppa -painotteinen. Tässä skenaariossa kehittyvät markkinat tulee eniten ylös mun näkemyksen mukaan ja siksi tämä on luonteva paikka painottaa osakeriskiä juuri nyt. Jenkitkin tulee ylös ja jos tulosennusteita ei juurikaan päädytä madaltamaan, niin voidaan parin vuoden päästä nähdä kunnon euforia, jossa osakkeet ottaa 18-19 x forward eanings - tason. Tämä tarkoittaisi nykyennusteilla S&P 500:ssa tasoja 3200 - 3400.

Ensi vuodesta voikin siis vastoin odotuksia tulla varsin tylsä ja treidataan rangella, jonka jälkeen lähdetään uuteen nousuun. Voi myös olla, että tehdään nopeakin korjausliike. Kuka näistä muka oikeasti tietää miten käy? Ehkä joku Mikael Junger tietää, mutta minä en. En pidä osakkeiden shorttaamista nyt ollenkaan järkevänä, koska perusskenaariossa teet ehkä sen 10 - 15 % tuottoa isolla keskihajonnalla (kukaan ei pysty poimimaan pohjaa) ja kuitenkin on kohtalainen todennäköisyys, että 2 vuoden päästä ollaankin 30-40% korkeammalla. Tää ei vaan vaikuta hyvältä riski-tuotto-suhteelta.

Call spreadit 5/10 -vuotiseen jenkkien korkofutuuriin/etf:ään tai miksei vaikka pienellä painolla ihan noita kyseisiä korkoja, on mun mielestä hyvä vakuutus sellaiseen salkkuun, jossa on kohtalaisesti tai paljon osakepainoa. Esim. eurooppalaiselle sijoittajalle tässä valuutta -hedgatussa jenkkien korko-ETF:ssä on keskimääräinen duraatio 6 vuotta: https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Toi vois olla ihan hyvä matalakuluinen ja matalan tappioriskin "turva" osakesalkkuun jollain 15-25 % painolla.

Pidän epätodennäköisenä, että pitkät korot lähtisivät tässä ihan lähiaikoina isoon nousuun, joten osakkeiden iso korjausliike ei tunnu kovin järkevältä. Muutenkin on ihan hyviä syitä perustella, miksi osakkeiden riskipreemio on vähän matalampi kuin joskus aiemmin, taantumat voisivat olla lievempiä ja kurssilaskut matalampia. Tässä Daytraderin artikkelissa oli näihin erittäin hyviä pointteja: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/vuosi-2019-porssien-ei-o...

Muutenkin jos ajatellaan yksistään vaikka S&P 500 -indeksiä, niin tämä indeksi voi nousta, vaikka jenkkiosakkeet kokonaisuudessaan kasvavat hitaasti. S&P 500 on kuitenkin markkina-arvolla painottettu indeksi ja jos sen suurimmat osakkeet jatkavat markkinaosuuksien valtaamista, kuten ne ovat sitä jo pitkään tehneet, niin on loogista olettaa, että S&P 500 -osakkeiden tuotto-odotus on yleisesti koko jenkkien osakepopulaatiota parempi.

Jos vielä haluaa tiivistää tätä laajemmin velkasykli-tasolle, niin mun näkemyksen mukaan nyt ollaan samassa tilanteessa kuin vuonna 1937. Pitkän velkasyklin tultua päätökseen 1930 -luvun lama oli se suurin paniikki, aivan kuten 2008 finanssikriisi oli. 30-luvun lamassa reagoitiin huonosti ja myöhään. 2008-finanssikriisissä tehtiin nopeasti järkeviä asioita. Vielä on kuitenkin paljon asioita tehtävänä, jos tästä halutaan selvitä. Tämänkin "vertauskuvan" perusteella on loogista odottaa pienempää osakkeiden pudotusta kuin 2008, jos se taantuma nyt sieltä tulee. Tässä muuten Ray Daliolta aivan erinomainen artikkeli vielä tähän liittyen: https://www.linkedin.com/pulse/help-put-recent-economic-market-moves-per...

Se pitää aina huomioida, että tällainen pitkän velkasyklin päättyminen tulee ihmiselle vastaan hyvällä tuurila kerran elämässä jos sitäkään. Siksi on selvää, että se saattaa vinouttaa ihmisten ajattelua molempiin suuntiin: 2008 oli poikkeuksellisen paha kriisi, joten ei ole syytä odottaa samanalaista pitkään aikaan. Toisaalta on ja on ollut myös paljon merkittävämpiä ongelmia, kuin aiemmissa lyhyen ajan velkasykleissä ja niitä kaikkia ei ole saatu ratkaistua.

Allokaatio vuodelle 2019

Tällä ajatuksella mennään siis vuoteen 2019. Olen itse jo lisännyt kehittyville markkinoille tuntuvasti osakepainoa Naspersin ja ETF:ien muodossa. Lisäksi olen poiminut hyviä jenkki-Biotech - ja biopharma firmoja laskuista, vaikka lähtökohtaisesti en pidä korkean beta-kertoimen osakkeiden painottamista nyt järkevänä. Harmittaa kyllä ihan vietävästi, että jenkki-ETF:iä ei pysty enää tavallinen sijoittaja ostamaan, joten täytyy mennä niillä mitä on. Tässä lista muutamista eurooppalaiselle sijoittajalle tarjolla olevista kehittyvien markkinoiden ETF:stä:

https://www.blackrock.com/fi/ammattimainen-sijoittaja/tuotteet/264659/is...

https://www.justetf.com/en/etf-profile.html?query=IE00B469F816&groupFiel...

https://etf.dws.com/en-gb/IE00BTJRMP35-msci-emerging-markets-ucits-etf-1c-/

Viimeisenä mainittu on Deutsche bankin vastapuoliriskiä sisältävä synteettinen ETF, jota ainakin itse välttäisin, ellei ole täysin varma ja ymmärtäväinen riskeistä ja tiedä niiden olevan mitättömät. Kaksi ensimmäistä on fyysisiä ETF:iä.

Olen myös miettinyt jotain arvo-faktoria painottavaa ETF:ää joko eurooppaan tai koko maailmaan pienenä osana salkkuun. Tässä pari vaihtoehtoa, mitä tuli nopeasti vastaan: 

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/272058/ishares-msci-eu...

https://www.ishares.com/uk/individual/en/products/270048/ishares-msci-wo...

Jos pitäisi ETF:stä rakentaa jonkinlainen aktiivis-passivinen osakesalkku tulevalle vuodelle, niin mun allokaatio näyttäisi nyt suunnilleen tältä:

40% Emerging markets

15 % (7,5 + 7,5) Europe ja World value factor

10 % Eurooppa (large cap)

10 % S&P 500

25 % Jenkkikorot eli esim. tämä https://etf.dws.com/en-gb/LU1399300455-us-treasuries-ucits-etf-2d-eur-he...

Katsotaanpa vuoden lopuksi menikö aivan metsään.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 27.12.2018 16.56

Pohdiskelin jo eilen ääneen muutamalle tyypille markkinan ollessa 2% nousussa, että en yhtään yllättyisi jos tämä päivä päättyy joko takaisin miinukselle tai +4% ylös. No sieltä tuli sitten peräti +5% nousu, mikä on suurin päivänousu 9 vuoteen! Tällä hetkellä ihmiset "riitelee" finance twitterissä mm. siitä voiko tällainen lasku päättyä 5% nousupäivään. Tämä on aivan turhaa spekulointia, sillä annetaan markkinan näyttää mihin se haluaa mennä.

Jos nyt jotain tilastoja haluaa katsoa, niin on tällaiset suuremmat korjaukset joskus tällaiseen nousuun päättynytkin. Kuitenkin lähtökohtaisesti suurin osa suurimmista päivämuutoksista tapahtuu laskutrendissä eli kun hinta on 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolella. Jos jollain kiinnostaa syventyä siihen, miten edelliset korjausliikkeet ja laskumarkkinat ovat päättyneet, niin kannattaa lukea tämä blogikirjoitus: https://theirrelevantinvestor.com/2018/12/27/a-history-of-bear-market-bo...

Minkälaisia liikkeitä markkinoilta voi odottaa?

Järkevä vastaus tähänkin on jonkinlainen todennäköisyysjakauma. Markkinoilta voi mitata monia asioita ja sitten voidaan luoda kategorioita näihin mittauksiin perustuen ja katsoa millaisia tuottojakaumia kussakin kategoriassa muodostuu. Varmaan yksinkertaisimmat tavat katgorisoida markkinaa on katsoa trendiä eli esim. onko 12 kk liukuva keskiarvo laskussa vai nousussa ja hinta sen ala - vai yläpuolella. Sitten voi katsoa esimerkiksi ylimyyty-indikaattoreita (RSI) tai sentimentti-indikaattoreita kuten AAII survey: https://www.aaii.com/sentimentsurvey ja sitten voi vaikka yhdistellä näitä kaikkia.

Nick Givanovic, joka on jo eläköitynyt hedge fund -manageri ja entinen salomon brothersin -treidaaja käyttää markkinan kategorisoimiseen mallia, joka perustuu assett spreadeihin ja volatiliteetteihin. Jos tarkemmin kiinnostaa tämä, niin kannattaa tutustua hänen erinomaiseen Risk dials -sivustoon. Saat itse päättää haluatko maksaa vai et tuon sivuston jäsenyydestä eli kaveri tuskin ainakaan rahan takia noita julkaisee. Nickin käyttämä Risk on-off -malli on ollut jo lokakuun alusta lähtien pakkasella ja allokaatio kokonaan pois osakkeista. Tämänhetkisiin lukemiin perustuen markkinoiden päivätuotto -jakauma historiadatan perusteella antaa tällaista tietoa: 

Siinä siis tiivistettynä, mitä tältä päivältä ja huomiselta ja ensi viikolta voi odottaa.

Mulla oli muuten artikkelissa futuuripositioitumis-tieto jo vanhentunutta, koska se oli viime viikonlopulta eli perustui perjantain raportteihin. Tällä hekellä näyttää vahvasti siltä, että eilinen liike oli vahvasti short squeeze -painotteinen. Tätä puoltaa esimerkiksi se, että suurimmat nousijat olivat keskimäärin eniten shortattuja osakkeita ja jouluaattona porukkaa oli mennyt futuureihin aika paljon shortiksi SPX:ään ja Nasdaqiin keskihinnoilla 2386 ja 6014:

 

Kun tähän vielä yhdistään sen, että likviditeetti on ollut kapenemaan päin ja varsinkin tähän aikaan vuodesta markkina saattaa olla aika ohut, niin ei kannata ihmetellä rajuja liikkeitä.  Kun puhuin artikkelissakin, että en pidä likviditeetti-shokkia nyt kovin mahdottomana, niin tarkoitan juuri tätä eli tässä esim. GS:n dataa ES-futuurien order bookin syvyydestä:

Tänään pörssi näyttää taas tätä kirjoittaessa olevan -1,4 % laskussa. En ylläty ollenkaan, jos tänään ollaan yli 3 % miinuksella tai plussalla.

Matlab -opetteluprojektin suhteen ollaan edetty nyt jo sille tasolle, että sain jotain konkreettista aikaankin. Laskin FED:n sivuilta kerätyn ilmaisen korkodatan perusteella D-starin eli korkokäyrän maturiteetin keskiarvo painotettuna kunkin maturiteetin etäisyydellä korkokäyrän lakipisteestä, kuten tässä tutkimuksessa on kuvattu: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf

Tein toistaiseksi laskemat käyttäen 3 kuukautisen - 20 vuotisen korkon välistä sekanttia ja sitten siitä integroiden keskiarvo. Tässä voisi myös käyttää jotain curve fitting -menetelmää ja aionkin sitä seuraavaksi kokeilla ja katsotaan tuleeko kovin poikkeavia tuloksia. Tässä siis aikasarja 1995-nykyhetki ISM ja D-starin 180 päivän liukuvakeskiarvo:

 

Tämä poikkeaa nyt hieman poikkea Howellin esittämästä datasta ja veikkaan pienten erojen tulevan sekä eri datasta että eri menetelmästä. Oletan, että howell käyttää jotain curve-fittingiä. Tossa tutkimuksessa oli vaan vähän epäselvästi selitetty toi asia.

Näyttää kuitenkin siltä, että noi isot trendit korreloi ja tän perusteella ISM:n ostopäällikköindeksin pitäis ensi vuonna lähteä reippaaseen laskuun. IHS Markitin PMI:t on jo laskussa ja 55 tuntumassa, mutta en heti löytänyt näille mitään aikasarja-dataa ilmaiseksi.

Koska ihmisiä, jotka osaa tehdä kolmiulotteista mallinnusta yksinkertaisista asioista pidetään automaattisesti guruina, niin tässä läpällä korkokäyrästä aikasarjat kolmiulotteisena ja heat map:

 

Näyttää uhkaavasti siltä, että innostun tästä matlabista vähän liikaa ja kohta kaikki aika meneekin sitten tähän. Katsellaan seuraavaksi, jos S&P 500:sta sais jotain hienoa dataa esitettyä.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 20.12.2018 0.50

kabu kirjoitti:
Tomi Haataja kirjoitti:

Matlab

Plussat

  • Nopein ohjelmointikieli

Tällä varmaan tarkoitat nopein ohjelmointikieli oppia ja kirjoittaa? Matlabihan on monessa asiassa, kuten esimerkiksi looppien pyörittämisessä, huomattavan hidas. Matriisilaskentaa Matlab kyllä suorittaa ihan kelpo vauhtia.

Kiitos kommentista ja täsmennyksistä! Tätä tosiaan tarkoitin eli nopein kieli nimenomaan oppia ja kirjoittaa, mutta sitten esim. trading -strategioiden toteutus voi olla hidasta. Vähän huonosti asian ilmaisin.

Meiltä löytyikin yliopiston kautta pääsy Mathworksin interaktiiviselle matlab kurssille missä voi selainpohjaisesti harjotella koodausta erilaisten tehtävien avulla niin olen tätä hakannut pari päivää läpi. Aika hyvin alkaa matlabin logiikka tarttumaan.

Keksinkin ensimmäiseksi Matlab-projektiksi joululomalle alkaa vääntämään dataa korkokäyrän D-star-indikaattorista, kun sitä ei näytä olevan julkisesti missään saatavilla. 

Kyse on siis kohtalaisen uudesta tavasta tulkita korkokäyrää katsomalla maturiteettien keskiarvoa painotettuna maturiteettien etäisyydellä korokäyrän lakipisteestä (kuperan kohdan huippu).

Käytännössä tässä annetaan siis lukuarvo tuon lakipisteen sijainnille suhteessa käyrän muotoon ja muihin maturiteetteihin, jota sitten tutkitaan aikasarjana (katso alta linkkaamani tutkimukset)

D-star on Crossborder capitalin CEO:n Michael Howellin kehittämä mittari. Howelilla yli 30 vuoden kokemus makrostrategiasta ja hän on ollut mm. salomon brothersilla tutkimusosastolla ja kehittänyt tapaa tutkia likviditeetin liikkeitä. Aika pätevän olonen kaveri ja hänen tutkimukset on mielenkiintoisia, vaikka mulla on ollut kova työ ymmärtää oikeasti (enkä varmaan vieläkään oikeasti ymmärrä) näitä sen korkotutkimuksia: http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/301/1/Thesis.pdf
http://jfi.iijournals.com/content/27/4/22

Tässä myös jotain esitelmää: http://lqg.org.uk/wp-content/uploads/2017/05/Presentation-Macro-Investme...

D-starin käytännön pointti on se, että se soveltuu korkokäyrän ja makrodatan tulkitsemiseen paljon paremmin kuin mikään muu malli ja se myös ennustaa paremmin makrodataa ja markkinaliikkeitäkin kuten PMI:t ja credit spreadit noin 12-15 kk etukäteen paremmin kuin mikään korkokäyriinn perustuva malli tai yksikään korkokäyrä itse. Ainakin tämänhetkisen (vähäisen) tutkimusnäytön valossa.

Toki tässä pitää ymmärtää, että tällä firmalla on tuotteita myytävänä, joten siinä on mahollinen bias näiden tutkimusten osalta. Tässä esim. tuosta esitelmästä D'starin avulla rakennetun CTA:n tuloksia, joihin suhtaudun kyllä varsin skeptisesti.

Näissä pitää aina muistaa onko kuluja otettu huomioon ja varsinkin nyt kun on jo tiedossa miten D-star toimii ja miten sen voi laskea, niin uskoisin tässä tapahtuvan ajan saatossa alphan heikentymistä. 

Matlab-projektin osalta mun ongelma on se, että joudun rakentamaan D-star datan diskreetistä korkodatasta koska jokaisesta tasavuoden välissä olevan bondista (esim. 1.5 vuoden päästä erääntyvä) dataa ei ole ilmaiseksi saatavilla aikasarjana. Ellei joku halua tuota dataa mulle lahjoittaa, niin lasken nämä 1kk, 3kk, 6kk, 1 v, 2v, 5v,7v,10v,20v ja 30v bondien avulla jonkinlaisella approksimaatiolla tai sitten esim. interpolaatiokäyrän avulla. Pitää vielä tutkia tätä tarkemmin, mutta eiköhän tästä jonkinlaista järkevää saada ulos. Helpoin olisi tietty kun olisi päivän välein kaikista maturiteeteista data, mutta se taitaa maksaa ihan helvetisti.

Kiinnostaa kyllä oikeasti tutkia tämän mallin spesifisyyttä/sensitiivisyyttä johonkin ISM/PMI dataan ja ihan vaikka sitten testata osake - ja yrityslainamarkkinan ajoittamiseen. Voihan tämmösestä jotain pientä edgeä löytyä varsinkin jos yhdistelee tätä johonkin trend follower -malleihin, mutta onko sitä enää tulevaisuudessa kun kaikki tästä kohta tietää, niin se onkin sitten eri asia.

Uhkapelaajan tie kohti Hernesaaren kattohuoneistoa - 19.12.2018 21.28

Tämän kommentin voi mun puolesta siirtää/poistaa jos tätä keskustelua on tarkoitus jatkaa jossain muualla, mutta pakko tarttua yhteen kohtaan tässä.

Nordnet Suomi kirjoitti:

Tässä on Nordnetin Portfolio Managerin koostama data, jota on käytetty pohjana videoihin. Tähän on laskettu myös Sharpen luku, jota jäit kaipaamaan. Näistä laskelmista nähdään, että koroilla on selkeästi paras tuotto/riski-suhde – REITeillä myös hieman osakkeita parempi. Kun tehdään portfolio, johon yhdistetään kaikki omaisuusluokat, saadaan kaikista paras tuotto/riski-suhde (kaikkien Smarttien Sharpe yli 1).

Strategia on loppupeleissä aika simppeli ja perustuu odotukseen eri omaisuusluokkien pitkän aikavälin arvonnoususta, siksi se on helpommin backtestattavissa kuin esim. monimutkaisempi long/short-strategia. Backtestaus ei ole lupaus tulevaisuuden tuotoista ja jäämme mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin Smart-salkut tuottavat. /Jukka

Onko tässä ollut koroissa mukana yrityslainat + valtionlainat?

Jotta voidaan sanoa onko sharpe ratio ollut oikeasti vaikka koroissa parempi, niin pitäisi huomioida sattuma eli mikä on ollut p-arvo näissä sharpe-vertailuissa. Toiseksi: Eikö aikasarjan valinta ole aika biasoitunut, jos katsotaan vain vuosia 2002-2018? Ensinnäkin tämä tuntuu aivan liian lyhyeltä aikasarjalta ja toisekseen tästä 16 vuoden aikasarjasta viimeiset 10 vuotta on ollut keskupankkien laajamittaista elvyttämistä eli bondeja on ostettu taseisiin kp-reservien luontia vastaan. Varsinkin valtionlainat liikkuu paljon pitemmissä sykleissä kuin osakemarkkina johtuen niiden korrelaatiosta pitkän aikavälin velkasykliin, joten pitäisi siis kai katsoa riski-tuottosuhteita tämän velkasyklin yli?

Tässä on esim. Norjan valtion sijoitusrahaston dataa pitemmältä aikaväliltä: https://www.nbim.no/contentassets/bce455b7ad024b798195059e5de0fcb4/discu...

Kuten nähdään, on esim. aikavälillä 1961-1986 (keskimmäinen paneeli) ollut S&P 500 (SPX) osakkeiden sharpe-ratio huomattavasti parempi kuin USA:n valtion bondeilla. 1987-2016 bondit taas vievät voiton ja voi kysyä, onko QE:lla ollut paljonkin vaikutusta tähän. Ennen sen suurempia johtopäätöksiä haluaisin itse nähdä dataa vieläkin pitemmältä ajalta, koska viimeisin pitkän aikavälin velkasykli on alkanut 1930 -luvun lamasta.

En kiistä hajauttamisen hyötyjä, mutta en myöskään pidä datan cherry-pickaamisesta. Jos yrittää väittää, että jokin aktiivinen strategia, kuten risk parity, tuottaa selvää alphaa, niin kai sen taustalle pitää antaa kunnon todistusaineistoa? Eli kertoa tutkimuksista strategiaan liittyen ja siitä miten backtestausta on toteutettu (onko esim. in sample and out of sample -menetelmä käytössä). Ymmärrän kyllä, että näitä markkinoidaan aloitteleville sijoittajille ja mainokset halutaan pitää mahdollisimman yksinkertaisena, mutta eikö vanha sijoitusviisaus "ymmärrä mihin sijoitat" pidä paikkaansa? Tavallisen sijoittajan pitäisi näissä tuotteissa ainakin ymmärtää optimal leverage -teoriaa, risk parity -strategiaa sekä swapien toimintaa ja osata tehdä johtopäätös voiko näillä potentiaalisesti saavuttaa jotain lisäarvoa kulujen jälkeen. Tämä on toki vain minun henk.koht mielipide. Ehkä ajattelen liian vaikeasti, mutta ainakin minulle nämä ovat todella monimutkaisia kysymyksiä. 

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 16.58

Mun on jo kauan pitänyt aloittaa ohjelmoinnin opettelu, mutta aina sitä selittelee itselleen, että ei nyt ole aikaa, mutta joskus tulevaisuudessa on. Olen kuitenkin miettinyt, että onko tällä hetkellä mitään parempaakaan käyttöä ajalle (koulun ja vapaa-ajan lisäksi), kun tuntuu, että mistään sijoitus/talouskirjojen lukemisestakaan ei tällä hetkellä saa kovin paljoa irti. Uuden taidon opettelu tuo kuitenkin aina paljon uusia näkökulmia eikä sitä koskaan tiedä mihin koodaamisesta voi olla hyötyä ennenkuin sen on itse opetellut. Mulla on monen asian kohdalla käynyt niin, etten osannut kuvitellakaan mitä kaikkea jostain varsin yksinkertaisesta taidosta voi seurata. Lisäksi jos joskus yritän jotain yksinkertaista asiaa tilastoida, niin vituttaa tehdä se excelillä joka on aikaa vievää ja mekaanista hommaa.

Osaan suunnilleen Pythonin perusteet ja olen niitä joskus lukiossa käynyt läpi, mutta nyt tarkoitus olisi aloittaa ihan kunnolla opettelemaan jotain REPL-kielistä ja päädyin valitsemaan Matlabin (perustelut kohta).

Tarkoitus olisi ainakin 4-5 tuntia viikossa käyttään tähän aikaa ja nyt lomalla varmaan helposti enemmänkin. Oppimisstrategiana mulla on problem based learning eli en lähde mitään yksittäistä verkkokurssia tms. käymään vaihe vaiheelta, vaan aloitan heti ihan käytännön asioista ja siinä sivussa käyn jotain perusteita läpi jos siltä tuntuu. Semmonen koulumainen opiskelu ei oikein sovi mulle, se on tylsää ja siihen ei osaa syventyä yhtä hyvin kuin johonkin oikeasti kiinnostavaan ongelmaan jotai voi sitten parhaimmillaan ratkoa yötä päivää muun elämän kärsiessä siinä sivussa....

No ei nyt toivottavasti mennä niin pitkälle.

Pitäisi varmaan samalla kerrata myös tilastomatematiikkaa.

Tarkoitus on siis tutkia Matlabin avulla taloutta, osakemarkkinoita,trading -staretgioita ja portfolio-optimisaatiota ja aloittaa vaikka ihan jollain konkreettisella tilastotutkimuksella S&P 500:sta. En ajattele, että tällä rakentaisin itselleni jotain merkittävää edgeä tai että tarkoitukseni olisi alkaa kehittämään treidausalgoritmeja. Lähinnä vaan kiinnostaa tutkia miten nää hommat toimii ja ymmärtää jotain perusasioita. On tästä hyötyä varmasti tulevaisuudessa myös lääkärin ammatissa, jos sille tielle päätän jäädä, sillä kokoajan erilaiset ongelmanratkaisualgoritmit yleistyvät terveydenhuollossa.

Yritin löytää jotain tyyppiä, jolla olisi hyvää settiä tähän aiheeseen liittyen, mahdollisimman vähän mitään myytävää ja relevantti tausta. Selailin futures io -foorumia (jossa on oikeasti aika hyvää settiä aiheesta) ja törmäsin Ernest Chaniin: https://www.epchan.com/biography/

Chanilla on tutkinto teoreettisesta fysiikasta, työura IBM:llä, Morgan Stanleylla, Credit Suissella ja useissa prop trading -firmoissa ja hedge rahastoissa kvanttina on mun mielestä ihan lupaava. Lisäksi tuo pyörittää omaa CTA-firmaa eikä sen managed accountsit oo mitenkään erityisen huonosti tuottaneet. Ainakin futures account on tehnyt viimeisen 6.5 vuoden aikana ihan kohtalaista tuottoa ottaen huomioon miten pieni volatiliteetti ja max drawdown: http://www.qtscm.com/accounts/

Löysin futures io:sta tän pitämän webinaarin, jossa se vertaili Matlabia, Pythonia ja R:ää ja yleisesti niiden soveltuvuudesta trading strategioiden tutkimiseen ja toteuttamiseen: https://futures.io/matlab-r-project-python/39348-webinar-ernest-chan-com...

Kirjoittelin tohon alle lyhyesti muistiinpanoja:
 

Yleistä

  • Matlab, R, Python REPL-kieliä (Read-eval-print-loop)

  • Noin 10 kertaa nopeampia kirjoittaa ja debugata kuin esim. C++/C#/Java
  • REPL-kielet on hyviä matalan frekvenssin kaupankäyntistrategioiden toteutukseen (strategiat, jotka treidaa vain muutaman kerran päivässä), mutta vähänkään nopeampi intraday -kaupankäynti vaatii C++:lla tehdyn toteutuksen.
  • EasyLanguage, Meta Trader ym. on hyviä ja käteviä yksittäisten kohde-etuuksien strategioiden  backtestaamiseen, mutta huonoja portfoliostrategioiden ym. long-short multi-assett strategioiden testaamiseen. Lisäksi ulkopuolisen datan, kuten uutisten huomioon ottaminen testaamisessa on hankalaa ellei mahdotonta.

Matlab

Plussat

  • Nopein ohjelmointikieli
  • Array processing language tekee tästä nopean ja helpon ohjelmointikielen --> Esim. backtestaaminen onnistuu muutamalla koodinpätkällä.
  • Chanin mukaan Matlabilla voi tehdä mitä ikinä haluaa
  • Valmiita laadukkaita toolboxeja quant financeen
  • Integroituu hyvin reaaliaikaiseen dataan ja välittäjäinformaatioon, esim. Interactive Brokersin (tai minkä tahansa välittäjän, jolla on FIX engine) kanssa helppo integroida --> portfoliodataa, markkinadataa, treidien toteutus
  • Kaikkea ei tarvi kirjoittaa alusta loppuun vaan pitää opetella käyttämään oikeita funktioita oikealla tavalla. Esim. jonkun machine learning algoritmin kirjoittamiseen menisi koko elämä, mutta nyt näitä on käytännössä valmiina sovellettavaksi toolboxeissa.
  • Matlabin omissa toolboxeissa hintaan (45 dollarin kertamaksu per toolbox) sisältyy PhD-tason asiakastuki
  • Matlabin pystyy kääntämään helposti C++:aan, jos haluaa esim. nopean ja tehokkaamman "Instituutiotason" toteutuksen.
  • Matlabilla onnistuu datan scraping suoraan ruudulta, jos ei ole suoraa pääsyä raakadataan 
  • Matlabilla datan visualisaatio on helpompaa ja hienompaa kuin muilla kielillä
  • Hyvä asiakastuki

Miinukset

  • Maksulinen. Standardi lisenssi maksaa 800 e vuodessa, mutta Home -versio vain 119 euroa vuodessa. Itse saan yliopiston kautta opiskelijalisenssin 35 eurolla vuodessa. Toolboxit toki on maksullisia 45 euroa/kappale (29 € opiskelijalle).
  • Vähemmän toolboxeja kuin R.ssä tai Pythonissa, mutta toisaalta huonolaatuisia toolboxeja on vähemmän (määrä vs. laatu)

R

Matlabin kaltainen array processing language.

Plussat:

  • Ilmainen (open source).
  • Vielä enemmän paketteja kuin Matlabissa, Tämä voi olla myö miinus, koska kuka tietää mikä paketti on hyvä ja mikä huono?
  • Käytetään paljon akateemisessa maailmassa

Miinukset:

  • Debugger ei ole kovin hienostunut, debuggaus R:llä on kuulemma kidutusta
  • Hidas (Matlab on kuulemma 5 kertaa nopeampi)
  • Vaikea yhdistää ulkopuolisiin softiin (esim. välittäjälle)
  • Ei käännettävissä C++:lle
  • "Asiakastuki" puuttuu

Python

Plussat

  • Ilmainen (open source)
  • Pandas extension mahdollistaa R -toolboxien käyttämisen. Jos opettelee Pythonin, ei jää mistään R:ään liittyvästä paitsi
  • Voi kääntää C++:aan (maksullisella lisäosalla)
  • Step by step debugger
  • Paljon ilmaista hyvää opetusmateriaalia netissä
  • Paljon toolboxeja

Miinukset

  • hitaampi kuin Matlab
  • "Asiakastuki" puuttuu
  • Integraatio brokerdataan ym. rajoittuneempi kuin Matlabilla
  • Toolboxien laatu voi olla huonompi kuin Matlabilla

Ei ole varmaan yllätys että Chan suositteli Matlabia ja sen jälkeen pythonia siinä tapauksessa, että ei halua maksaa penniäkään mistään. Omassa lähipiirissä on myös ohjelmointiammattilaisia, niin hekin suosittelivat matlabia siihen tarkoitukseen mitä aion tehdä. Matlabin opiskelijalisenssi mulla jo on ja nyt viikonloppuna olen aloittanut tarkemman tutustumisen tähän. Katsotaan saanko mitään järkevää vielä aikaiseksi. Tarkoitus olisi aina välillä päivittellä omaa edistymistä tännekin ja esitellä jos tulee löydettyä jotain mielenkiintoista dataa. Ehkä se pitää jotain kirjojakin hankkia jossain vaiheessa (ainakin Ernest Chanilla on pari kirjaa, jotka voi olla ihan hyödyllisiä).

Jos täällä on joku, jolla on enemmän tai vähemmän tietoa aiheesta, niin mielelläni otan vastaan vinkkejä, palautetta ym.

Optiosijoittajan treidit&makronäkemykset - 15.12.2018 0.45

muugg kirjoitti:

Alustin ehkä Gilead-kysymyksen vähän heikosti. On totta ettei esimerkiksi lääkefirmoissa jos tuotteet ovat oleellisesti vasta lyömässä läpi tulevaisuudessa, kerro nykyinen pe-luku oikeastaan mitään hyödyllistä. Ja voi sanoa ettei markkinoilla lyhyellä tähtäimellä arvostukset paljoa paina. Mutta Gileadissa oli joitain vuosia sitten tilanne jossa HCV-lääkkeiden myyntihuippu oltiin nähty ja tuotot lähtivät laskemaan, osaketta lyötiin alas todella pitkään ja lopulta arvostuksena pe oli muistaakseni luokkaa 6.

Tajusin itsekin tuon sun ekan viestin vähän väärin. Se on toki totta, että arvostukertoimien muuttuminen antaa jotain kuvaa markkinan ajatuksista firmaa kohtaan.

Osakemarkkinoista yleisesti

Nyt saatiin kolmas viikko pakettiin sen jälkeen, kun viimeksi kokosin ajatuksia markkinoiden isosta kuvasta tässä blogitekstissä: https://www.omistajavaurastu.com/2018/11/karhumarkkina-odottaa-mutta-ei-...

Viikonloppuna ehkä voisi päivitellä taas jotain uutta, mutta juuri nyt mulla ei ole rehellisesti sanottuna läheskään yhtä varmaa tai ylipäätään mitään käsitystä tulevasta viikosta, kuin 3 viikkoa sitten. Veikkaisin kuitenkin, että markkina ei tee ennen FEDn kokousta mitään erikoista kumpaankaan suuntaan. Vaikka jotku nyt hehkuttaa jotain 2600 "vastustason" murtumista, niin tämmöset on mun mielestä ihan höpöpuheita. Miksi kukaan haluaisi ottaa isoa näkemystä ennen FEDiä? En minä ainakaan. Enemmänkin mitä nyt loppuviikosta nähtiin, on mun tulkinnan mukaan riskien pienentämistä isoon eventtiin, joka markkinoita odottaa ensi viikolla ja kun suurin osa on risk off-moodissa, niin siitä seuraa että kurssit laskee. Tänään lasku oli kuitenkin aika maltillista eikä mitään panikointiin viittaavaa.

FED todennäköisesti nostaa korkoja, mutta olennainen on siinä, mitä sanotaan tulevaisuudesta. Markkina ei enää usko kuin yhteen-kahteen koronnostoon 2019, joten mun alkukevään näkemys alkaa nyt olla konsensusnäkemys. Saa nähdä onko konsensus oikeassa. 

Jos käy läpi mun kolmenviikontakaista analyysiä, niin oli tuosta ainakin mulle jotain hyötyä ja useita arvauksia osui onnekkaasti nappiin. Toki sitten korkokäyrien suhteen mun arvaus on tähän mennessä ollut täysin pielessä, mutta enpä onneksi ole korkoja juuri treidannutkaan.

 

Tässä futuureista Nasdaq 100 vs S&P 500. Kuten onnekkaasti arvasin, niin ainakin toistaiseksi sieltä näyttää head&shoulders kehittyvän ja DeMark -signaali osui nappiin. Kävipä hyvä tuuri!https://t.co/di89pilflr pic.twitter.com/7yiTCNSOwP

— Tomi Haataja (@TomiHaataja) 14. joulukuuta 2018

Olen ihan hyvin onnistunut ajoittamaan indeksitreidauksia Nasdaqiin ja S&P 500:een. Tai oikeastaan ajoittaminen on huono termi, pikemminkin olen reagoinut oikein ja oikeaan informaatioon. Olen ymmärtänyt, että tästä treidaamisessa on kyse, koska harvemmin kukaan pystyy sanomaan, että tässä on pohja ja tuossa on huippu. Jos taas yrittää Trumpin twiittien perusteella treidata, niin siinä jää kyllä jyrän alle, kuten nytkin on moneen kertaan nähty. Olen jonkin verran tehnyt myös päivänsisäisiä treidejä ja niitäkin lähinnä price actionin varassa.

Toki entistä voimakkaampi mean reversion -ilmiö yllätti minutkin, mutta toisaalta jos kaikki odottaa jokaiseen pieneen nousuun tai Trumpin twiittiin jotain helvetin santarallia, niin onhan se melkein tähtiin kirjoitettu, että markkina feidaa liikkeet ennenaikojaan. Tämän viikon lopusta alkoi olla aika kertovaa se, että ylimyyty markkina ei yksinkertaisesti suostu nousemaan ja useampi yli prosentin avaus plussalle treidaa kohti closea laskutrendissä. Sitten vielä Nasdaq 100 alkoi tänään ja eilen aliperformoimaan, niin ehkä ihmiset ovat tässä nyt hieman varuillaan ennen Fediä ja siksi nettomyyjiä?