Nvidian markkina-arvo on noin 16 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta - se ei voi olla kestävää. Dotcom-huippuaikoina Microsoftin osuus USA:n bruttokansantuotteesta oli 5 %.
As of November 2025, Nvidia's market value was over $5 trillion, while the US GDP is around $28 trillion. This places Nvidia's market capitalization as more than the GDP of all countries except the US and China!
#1. Luototus
Merkittävä osa datakeskusten kasvusta ei tule hyperskaalaajilta, vaan muilta toimijoilta. Suurin osa siitä on yksityistä luottoa. Jo nyt on näkyvissä säröjä.
Katsokaa Oraclen CDS:ää eli vakuutusta maksukyvyttömyyden varalle. Jos luottomarkkinat pysähtyvät – mikä on jo näkyvissä First Brandsin ja Tricolorin konkursseissa – paljastuu, että siinä valtava määrä räkeissä olevia näytönohjaimia on ollut pakattuna omaisuusvakuudellisiksi arvopapereiksi.
Näiden on saatava rahoitusta markkinoilta. Teknologiapuolella joukkovelkakirjojen liikkeeseen lasku on ollut erittäin voimakasta. Koko narratiivi näistä käteisvaroiltaan muka rikkaista yrityksistä tulee osoittautumaan myytiksi. Datakeskus datakeskukselta laskettuna (Standard & Poorin avulla) noin 60 % datakeskuksista ei ole rahoitettuna hyperskaalaajien kautta.
#2. Tehon puute
#3. Talouden hidastuessa teknologia-ala on aina syklinen
#4. Geopolitiikka.
Puolijohdeala on paljon riippuvaisempi Kiinasta kuin Wall Street uskookaan. Jos Kiina lopettaa Nvidian sirujen käytön, tämä vaikuttaisi kysyntään merkittävästi. Sitäpaitsi, Kiinassa on jo nyt tekoälydatakeskusten ylitarjontaa. Niiden kapasiteetti toimii vain 30 prosentin käyttöasteella.
Muita pohjan rapistumisen merkkejä on muun muassa digitaalisen mainonnan kasvun hyytyminen.
Digitaalisen mainonnan osuus on noin kolme neljäsosaa koko mainonnan kakusta, joka taas kasvaa samaa tahtia bruttokansantuotoksen kanssa. Markkina on saturaatiopisteessä, koska kilpailu on tasannut markkinaosuudet ja liiketoimintana digimainonnan kasvu on muuttunut kaksinumeroisesta yksinumeroiseksi.
Kuva
Näytönohjaimia myydään jo alennuksella. Nvidian H200 ohjain julkistettiin viime vuoden lopulla ja nyt sitä myydään 50...60% alennuksella, vaikka pitäisi olla näistä pulaa. Nvidian sivuilla hinta on 40.000 USD, mutta NetworkOutletin sivuilla sitä sai 25.900 USD hintaan muutama päivä sitten (tänään 28.900,-). Miksi niitä on kymmeniä tuhansia saatavilla.
Nvidian tehokkainta - Nvidia Blackwell - on myös tarjolla alennettuun hintaan.
Toinen meneillään oleva kehitys on näytönohjainten kapasiteetin vuokraus - miksi siinä hinnat ovat vapaassa pudotuksessa?
Amazon Web Services (AWB) veloittaa 12...13 dollaria tunnilta Blackwell-näytönohjaimen käytöstä. Alan tutkijoiden mukaan samaa kapasiteettia on tarjolla neljän dollarin tuntihintaan. Kun pilvipalvelun kasvu tulee pääosaltaan tekoälyn aloittavilta yrityksiltä ja ne saavat kapasiteettia neljän dollarin hintaan, Amazonin palvelutoimiala ei pysty kilpailemaan. Katteet ovat puristuksissa.
Ja miten kasvu on saatu aikaan tällaisessa ympäristössä? Jättitekno investoi OpenAI- ja Anthropic-tekniikkaan, etsii nämä aloittavat yritykset (startupit) ja alkaa ostaa laskentakapasiteettia näiltä hepuilta:
"They go back and buy compute [computational resources] from these guys. Nvidia has invested in over 50 startups, which then go back and buy Nvidia chips."
Dotcom-aikaan suuret infrastruktuurin rakentajat olivat vakiintuneita televiestintäyrityksiä, globaaleja teleoperaattoreita ja laitevalmistajia, joiden säännellyt teleliikenteen palvelut tuottivat vakaita, sähköyhtiöiden kaltaisia kassavirtoja. Niillä ne rahoittivat internetin ja kuituinfrastruktuurin investointien kasvua.
Tämän päivän infrastruktuurin varustelukilpailua ajavat hyperskaalaajat – Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta Platforms, Oracle – joiden raportoitua vapaata kassavirtaa rasittavat yhä enemmän datakeskusten ja näytönohjainten investoinnit ja joiden kokonaistulojen laatua tuetaan pidentämällä palvelimien ja sirujen "käyttöikää" viiteen...kuuteen vuoteen, kun me uskomme sen olevan kahdesta kolmeen.
Ja nämä käsittelevät erittäin suuria ja kasvavia osakeperusteisia palkkioita ei-kassavirtaerinä, joka lisätään takaisin kassavirtamittareihin.
Näin Morningstarissa Leslie P. Norton haastateltuaan GQG Partnersin Rajiv Rainia, joka pitää tämän päivän osakemarkkinaa dotcom-kuplaa pahempana.
Samanlaisia ajatuksia oli it-kuplan huuman analysoinnissa jälkeenpäin:
"...monet sijoittajat keskittyivät vääriin mittareihin. Tällainen väärä mittari oli esimerkiksi liikenteen kasvu it-yhtiön verkkosivustolla, jota startup-yritykset edistivät.
Useimmat startup-yritykset eivät omaksuneet toteuttamiskelpoisia liiketoimintamalleja, kuten kassavirran tuottamista. Ne olivat pörssissä yliarvostettuja ja erittäin spekulatiivisia."
