Mitä ne baltian maat maksoi? Nehän ne päähyötyjät olivat neukkulan romahduksessa. Eikä niillä ole koskaan ollut rahaa tai juuri mitään muutakaan.
Balttian maiden itsenäistymisen hintana oli Neuvostoliiton suunnitelmatalouden tilausten päättyminen ja sen maksoi teollisuus sekä maatalous.
Viron ratkaisu asiaan: "Virossa otettiin alusta asti tavoitteeksi ja päämääräksi mahdollisimman paljas kapitalismi eli markkinatalous, jossa valtio rajoittaa mahdollisimman vähän taloudellista toimintaa."
Eläkeläiset ja valtion viroissa olevat henkilöt ovat maksaneet kovan laskun elintasossaan. Viron kansantalous on kuitenkin saatu jaloilleen. Vapaan markkitalouden ohella Viro päätti integroitua mahdollisimman tiiviisti lännen kansainvälisiin rakennelmiin, EU:hun ja Natoon."
Itsenäistymisestä vuonna 1991 on yli neljännesvuosisata. Kivuliaiden käänteiden jälkeen Tallinna vaikuttaa Helsinkiä modernimmalta joka käynnillä ja Viron talous sekä reippaammalta, että järkeenkäyvemmältä kuin pohjoisessa naapurissaan. Valtio on pirteästi matkalla eteenpäin uuden sukupolven voimin.
Latvia ja Liettua ovat samalla tiellä vaikkakin hitaammalla tahdilla.
Neuvostoromahduksessa myös Suomi menetti barterkaupan ja poliitikkovoimin sovitut toimitukset. Teollisuus joutui etsimään uudet markkinat länsimaista tuotteilla, jotka eivät sinne soveltuneet. Yhteiskuntaa jumittivat melkein vuosikymmenen ajan vanhaan itäsopimuskantaan toivonsa ja valtansa perustaneet poliitikot eikä heitä ole saatu karistettua vieläkään.
Suomi ei ole edes kolmessakymmenessä vuodessa oppinut läksyään, jonka nokkelampi eteläinen naapuri oitis äkkäsi ja hääti valtion byrokraatit elinkeinoelämän ja yrittäjien kimpusta puuhaamaan vain perusasioita.
Kovapäisyys on kansantauti ja koronaa kovempi pala. Ei kaikkea tarvitse apinoida, vaan punnita vaihoehtoisia etenemistapoja jollakin muulla kuin aatteen sumentamalla puntarilla.
* Pitää euro kasassa. Tähän tarvitaan nollakorkoja. Tämä myös onnistuessaan takaa negatiiviset reaalikorot vähintään kunnes velkoja annetaan anteeksi, ja/tai joku valtio toteaa ettei niitä maksa, ja/tai euro-alue hajoaa osittain tai kokonaan.
* Hintavakaus, inflaatio 2+%. Saa nähdä miten käy, mutta julkilausuttu tavoite se on!
* Pitää EU kasassa. Tämän vuoksi Puolat yms. voivat vetää aika "omaa linjaa" ilman oikeita seurauksia.
* Koittaa pitää EU-maat itsessään kasassa, eli esim. itsenäisyysmieliset alueet integroituna nykyisiin maihinsa.
* Kasvattaa nykyistä budjettia, hallintoa ja EU:n vastuita
* Jotakin puhetta on yhteisestä puolustuksestakin ollut, mutta en ole seurannut, ehkei mitään tuoretta kehitystä.
Jonkinlaista (ainakin tahatonta) populismia on mielestäni vetää yhtäläisyysmerkit EU:n, euron, ja ETA:n välille (kai sitä ETA:ksi edelleen kutsutaan mihin kuuluu Norjakin), ja esittää että jäsenyys on kaikki (ollaan ytimessä, suostutaan kaikkeen, niin kyllä sitten joku tulee puolustamaan meitä jos itänaapuri kiinnostuu meidän alueista liikaa), tai ei mitään. Populismia on myös esittää, että kriittinen ajattelu tarkoittaa sitä, että vastustaa kaikkea.
Brittipolitiikka tilttasi ja Liz Truss vain nauraa kuin jakoavain
Pääministerin vaihdoksen myötä britit saivat tuulahduksen thatcherismia, johon markkinatalous vastasi kielteisin reaktioin. Brittien uusi pääministeri avasi kautensa veronalennuksilla, sääntelyn vapauttamisella ja avoimemman markkinatalouden ajatuksilla, joiden tarkoitus olisi kääntää hänen maansa kasvun tielle. Raju käännös hermostuttaa kansainvälisiä sijoittajia, joita jo hiertää energiakriisi, kasvava inflaatio ja laajentuva taantuma.
Trussin hallinon toimeenpanemat verojen leikkaukset - ylimpänä valtion tuki energian kuluttajille, joiden kustannukset ovat nousseet sodan vuoksi - edellyttävät hallinnon ottavan kymmenien miljardien puntien edestä uutta lainaa, mikä syventää epäluuloa brittien julkisen talouden tilaan.
Brittien osakekurssit, bondit ja punta vajosivat heti hallinnon ilmoitusten jälkeen. Samalla punta tippui alhaisimpaan arvoonsa dollaria vastaan tasolle, jota edellisen kerran on nähty neljä vuosikymmentä sitten. The jitters spread to the United States and Europe, where stocks fell sharply amid fears that more aggressive increases in interest rates would be needed to quell inflation and that economies could slide into painful recessions this winter.
Pelot ovat ajankohtaisia juuri briteissä, jossa talouskavu on jumissa, inflaatio pörrää nopeimmillaan sitten 80-luvun alun ja Englannin keskuspankki on jo nostanut korkoa seitsemän kertaa hillitäkseen nousevia hintoja.
Tätä taustaa vasten uusi valtion taloushallinnon päällikkö Kwasi Kwarteng poisti ehdotetun yhtiöiden tuloveron noston ja yllättäen, asetti ylärajan yli 150.000 puntaa eli noin 165.000 euroa ansaitseville tasolle 45%. Hän myös leikkasi vähän ansaitsevien perusveroastetta samoin kuin kiinteistön oston varainsiirtoveroa. He acknowledged that “none of this is going to happen overnight,” but said that the focus on tax cuts “is how we will turn this vicious cycle of stagnation into a virtuous cycle of growth.”
Veronalennusten hinta tulee olemaan 45 miljardia puntaa eli noin 49 miljardia euroa seuraavan viiden vuoden aikana, mikä on suurin verojen leikkaus verrattuna mihinkään brittien budjettiin sitten vuoden 1972.
Sijoittajat eivät usko hallinnon uuden politiikan toimivan: Those fears led to the steep sell-off of British assets on Friday. Some analysts said the risk that the pound and the dollar could soon reach parity had increased, reflecting both the pound’s tumble and the dollar’s role as a refuge during global economic storms.
Ulkopuolisesta vaikuttaa siltä, että brittien hallinto ja Englannin pankki menevät eri suuntiin. Brittipunta on vajonnut ennätysalhaalle dollarin suhteen. Englannin keskuspankki ilmoitti tänään tekevänsä mitä vaaditaan - 'whatever scale is necessary' - markkinoiden rauhoittamiseksi. BoE ilmoitti alkavansa ostaa brittien valtiolainapapereita, eli suoritti suoran avauksen rahoitusmarkkinoille, kun uuden hallinnon taloussuunnitelmat olivat laittaneet lainakustannukset nousuun kuluneiden päivien aikana.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF myös puuttui odottamattomasti tekemällä arvion brittitaloudesta eilen tiistaina ja kehottamalla hallintoa arvioimaan suunnitelmiaan uudelleen - urging the government to “re-evaluate” its plans.
Sijoittajat myyvät brittien velkakirjoja ja osakkeita ja BoE lausuu: “Were dysfunction in this market to continue or worsen, there would be a material risk to U.K. financial stability.”
Kampanjassaan Ms. Truss on muovannut itsestään Margaret Thatcherin mallia, joka myös puolusti avoimempaa markkinataloutta ja alhaisempaa veroastetta. Kuitenkin Thatcher oli enemmän huolissaan inflaatiosta ja julkisen talouden kantokyvystä - hän jopa nosti veroja vuoden 1981 taantumassa ja vasta myöhemmin laski niitä. Liz Trussilla ei luultavasti ole aikaa tehdä niin.
Ulkopuolisesta vaikuttaa siltä, että brittien hallinto ja Englannin pankki menevät eri suuntiin. Brittipunta on vajonnut ennätysalhaalle dollarin suhteen. Englannin keskuspankki ilmoitti tänään tekevänsä mitä vaaditaan - 'whatever scale is necessary' - markkinoiden rauhoittamiseksi. BoE ilmoitti alkavansa ostaa brittien valtiolainapapereita, eli suoritti suoran avauksen rahoitusmarkkinoille, kun uuden hallinnon taloussuunnitelmat olivat laittaneet lainakustannukset nousuun kuluneiden päivien aikana.
Siinähän se on tiivistetty - hallitus ja keskuspankki vetävät eri suuntiin. Olikohan Ray Dalio, joka juuri vertasi brittejä kehitysmaahan.
Brittien työeläkeyhtiöiden maksukyvyttömiksi menemisen pelko johti keskuspankin väliintuloon
Eräiden brittiläisten työeläkeyhtiöiden omistamien velkakirjojen eli bondien menetettyä lähes puolet arvostaan muutamassa päivässä johti keskuspankin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. Se voi toimia, mutta toistaiseksi saarelaiset seilaavat kuoppaisilla vesillä eikä paniikki ole kaukana.
Tapahtumat olivat alkaneet uuden hallinnon kerrottua aikomuksistaan talouspolitiikassa - tämä johti välittömästi massiiviseen brittien valtiolainojen - giltien - joukkomyyntiin, mikä vastaavasti laski niiden arvoja. Pudotus oli niin voimakas, että työeläkeyhtiöt alkoivat vastaanottaa vakuuksien lisäysvaatimuksia - margin calleja - sijoitustileillä olevien varojen arvojen laskettua alle brokereiden vaatimien tasojen.
Pitkän maturiteetin velkakirjat ovat noin kaksi kolmasosaa brittien puolentoista triljoonan punnan sijoitusrahastomarkkinaa - so-called Liability Driven Investment funds - jotka ovat kovin velkavivutettuja ja käyttävät gilttejä paljolti käteisen rinnalla. Työeläkerahastot omistavat yhdessä juuri näitä LDI-sijoitusrahastoja, joiden oli pakko myydä enemmän giltejä - tämä alensi velkakirjojen hintoja ja edelleen rahastojen omistamien sijoitusten arvoja niin, että varojen arvot menivät alle velkojen määrän.
Samaan aikaan punnan arvo romahti.
Työeläkerahastojen joutuessa vaaraan lopettaa eläkkeiden maksu, brittien keskuspankki puuttui peliin. Päätöksen teki tässä tapauksessa BoE:n talouspolitiikan komitea FPC eli Financial Policy Committee eikä sen rahapolitiikan komitea Monetary Policy Committee. FPC on vastuussa maan talouden vakaudesta eli laajemmasta kokonaisuudesta.
Keskuspankin toimenpide oli ilmoittaa ostavansa brittihallinnon pitkän maturiteetin giltejä niin paljon kuin asiaan tarvitaan, pitääkseen valtiolainapapereiden hinnat ja arvot vakaana: In its emergency purchase of long-dated gilts, the Bank of England is setting out to support gilt prices and allow LDIs to manage the sale of these assets and the repricing of gilts in a more orderly fashion, so as to avoid a market capitulation.
Niinpä Bank of England on lupautunut ostamaan jälkimarkkinoita 5 miljardin punnan edestä päivittäin maturiteetistaan yli 20-vuotisia valtion lainapapereita eilisestä alkaen kaksi viikkoa eli ensi lokakuun 14. päivään asti. Samalla pankki pidättäytyy myymästä uusia lainapapereita - eli määrällisestä tiukentamisesta - lokakuun loppuun asti.
Dramaattista, mutta velkakirjamarkkinoilla tätä pidetään vasta laastarina laajempien murheiden päällä. Epävarmuus ja volatiliteetti tuntuvat jatkuvan.
Puntaa on iät ajat pidetty dollaria kalliimpana - se mielikuva rikkoutui tällä viikolla, kun punta laski alimmilleen kahteenkymmeneen vuoteen ja yksi punta = 1,03 dollaria.
Monista tuntuu siltä, että kuningattaren kuolema päätti samalla Yhdistyneen Kuningaskunnan pehmeän voiman. Punnan alamäki alimmilleen kertoo monien suuntien ja vaikutusten yhtäaikaisesta alamäestä. Matka on alkanut vuoden 2016 eroamisäänestyksestä ja johtanut siihen, että Britannia on Venäjän ohella heikoiten pärjäävä talous 38-jäsenisessä OECD:ssä eli Organization for Economic Cooperation and Development.
“It’s just a question of time before it falls out of the top 10 economies in the world,” Mr. Goldin said. Britain ranks sixth, having been surpassed by India.
Punta - pound sterling - on ollut tuhat vuotta Britannian valuutta nousuineen ja laskuineen. Sen arvo ei kyllä enää koskaan saavuta sen alkuperäistä arvoa - paunan edestä hopeaa - jolla ensimmäisellä vuosituhannella sai ostettua viisitoista lehmää.
Ison Britannian viimeisen äänestysaikomusten mittaus osoittaa vallassa olevan konservatiivipuolueen suosion äkillisesti revenneen työväenpuolueen hyväksi. Lukemat ovat nyt alla perjantain lukuja - suluissa maanantain luvut:
Labour 53% (-1)
Conservative 24% (-1)
Liberal Democrat 13% (+3)
Scottish National Party 4% (+1)
Green 3% (-1)
Reform UK 2% (-1)
Other 3% (+2)
Äkillinen mielenmuutos näkyy parhaiten alla kaaviossa - alkaa tammikuusta 2020 ja tähän päivään:
Valtaan muutama viikko sitten tarttunut Liz Truss sai hävitettyä suosionsa heiveröiset muruset hetkessä väärillä valinnoilla ja huonoilla talouspäätöksillä:
Sudet kiertävät saalista ja kytiksellä on Labour-puolueesta Keir Starmer
Niin vaan muuttuu taustan voimasuhteet ja vallassa olija joutuu roikkumaan kaksin käsin kahvassa pysyäkseen. Markkina on hermostunut eikä osoita kovin suurta luottamusta poliittisen johdon kykyyn luotsia saarivaltiota tyrskyissä, joissa brittien eläkelaitokset ovat keikahtamaisillaan ja velkakirjamarkkinat vuoristoradassa. Sijoittamisen kannalta tämä ei ainakaan paranna toiveita eurooppamarkkinan rauhoittumisesta.
The Daily Star osti Tescon kaupasta 60 pencen salaatinkerän ja puki sen pöydälle live-videon eteen mitatakseen kumpi kestää kauemmin - Liz Truss pääministerinä vaiko salaatinkerä syömäkelpoisena.
“Will Liz Truss outlast this lettuce?” the newspaper asked in a live video that has been running since Oct. 14, attracting bounds of viewers and comments on social media.
Salaatinkerä voitti.
Idea oli saatu The Economics lehdestä, joka lokakuun 11. päivä oli laskenut Liz Trussin olleen vallassa alun muunnosvaiheen ja kuningattaren kuoleman jälkeisen 10 päivän suruajan loputtua vasta seitsemän varsinaista päivää eli suurin piirtein salaatin tavallisen käyttökelpoisuusajan - or “roughly the shelf-life of a lettuce.”
Trussin loppuaikaa ennustettiin lyhyeksi ja niin kävikin - “The lettuce outlasted Liz Truss”
Hupia tämä on, mutta toden juurta sen verran, että soisi kotimaistenkin lainsäätäjien varovan täysin päättömien esitysten ajamista - äänestäjät eivät unohda, vaikka salaatinpäitä tulee ja menee.
Hupia tämä on, mutta toden juurta sen verran, että soisi kotimaistenkin lainsäätäjien varovan täysin päättömien esitysten ajamista - äänestäjät eivät unohda, vaikka salaatinpäitä tulee ja menee.
Valitettavasti äänestäjät unohtavat. Poliittinen muisti on suurella osaa kansasta todella lyhyt. Otan esimerkiksi tähän Pekka Haaviston kannatusluvut presidentiksi tältä aamulta. Kun Haaviston virkamiehen painostamisen kohu oli päällä, tippuivat Pekan kannatusluvut ja ne näyttivät hyvin toisenlaisilta. Näköjään tämä tapaus on jo nyt unohtunut. Alle kaksi vuotta siihen meni.
Kuinkahan paljon Haaviston kannatuslukuihin vaikuttaa se, että muut tarjolla olevat tai esiin nostetut ehdokkaat ovat joko käytännössä tuntemattomia (Aaltola) ihan helvetin huonoja (kaikki muut)?
Mie lämpenin lyömään vähän ei-Bonking Borisia puheenjohtajaksi @2,5. Pohdiskelin, että ei välttämättä pääse kahden joukkoon, kun kerran heittivät pihalle.
Isosti ei voi lyödä, koska brittikonservatiivien kovin ydin on sekaisin kuin seinäkellot. Ja lisäksi tulee jos Johnson valitaan - ja hyvin voidaan valita - tuplavilutus.
Veto oli sinänsä näppärä, että nyt kerroin on jo 2,3, eli positio iloisesti kuralla. Varmaan joku uutinen, jota mie en nyt juuri löydä.
Jos löit jotain kertoimella 2,5 ja kerroin nyt 2,3 niin eikös tuo ole hyvä asia eikä "positio kuralla"?
Mä sain vaikutelman että tää oli betfairin pörssi jossa ihmiset lyö molempia puolia toisiaan vastaan. Vetokohde on varmaan, onko seuraava PM Boris Johnson, kerroin oli 2.5, ja Aki löi puolta "ei", eli myi tota vetoa niille jotka halus sen 2.5 kertoimella. Jolloin ollaan juurikin kuralla kun sen kohteen kerroin laskee.
On kyllä melkoisen sekaisin tuo brittien politittinen tilanne ja myös EU linja. EU äänestyshän käytiin pitkälti tunteen pohjalta ilman todellista faktapohjaa. Parissa vuodessa briti ovat kohdanneet realiteetit.
HS:stä poimittua.
Brexitin vastustajat marssivat Lontoossa keskellä poliittista kriisiä
"Mielipidemittausten mukaan brittien enemmistö on nykyään jo sitä mieltä, että EU-ero oli väärä päätös. Brexitin vastaisen kampanjankin nimi on Rejoin EU eli liitytään uudelleen EU:hun.
Britannian EU-ero toteutui tammikuussa 2020, kun Johnson oli pääministeri. EU-eron siirtymäkausi päättyi saman vuoden lopulla. Sen jälkeen brexitin seuraamukset ovat alkaneet näkyä myös ihmisten arjessa.
”Brexit on tehnyt paljon vahinkoa tälle maalle”, sanoi Rejoin-marssille Lontooseen Hampshiren kreivikunnasta matkustanut geologi Caroline Hilton.
Hilton ja hänen seuranaan ollut eläköitynyt it-yrittäjä Paul Strawbridge eivät kuitenkaan jaksa uskoa Britannian pikapaluuseen EU:hun.
”Ehkä joskus kymmenen vuoden kuluttua”, Strawbridge arvioi."
Boris Johnson -aiheinen tarra mielenosoittajan rintapielessä.
Jos löit jotain kertoimella 2,5 ja kerroin nyt 2,3 niin eikös tuo ole hyvä asia eikä "positio kuralla"?
Mä sain vaikutelman että tää oli betfairin pörssi jossa ihmiset lyö molempia puolia toisiaan vastaan. Vetokohde on varmaan, onko seuraava PM Boris Johnson, kerroin oli 2.5, ja Aki löi puolta "ei", eli myi tota vetoa niille jotka halus sen 2.5 kertoimella. Jolloin ollaan juurikin kuralla kun sen kohteen kerroin laskee.
JR on arvioinut tilanteen oikein. Pidän todennäköisenä, että kirjoitan kieltä, jota Kilppsri ei ymmärrä. Yritän skarpata, koska olisi hyvä, että erimielisetkin ymmärtäisivät, mitä tarkoitan.
Jos löit jotain kertoimella 2,5 ja kerroin nyt 2,3 niin eikös tuo ole hyvä asia eikä "positio kuralla"?
Mä sain vaikutelman että tää oli betfairin pörssi jossa ihmiset lyö molempia puolia toisiaan vastaan. Vetokohde on varmaan, onko seuraava PM Boris Johnson, kerroin oli 2.5, ja Aki löi puolta "ei", eli myi tota vetoa niille jotka halus sen 2.5 kertoimella. Jolloin ollaan juurikin kuralla kun sen kohteen kerroin laskee.
JR on arvioinut tilanteen oikein. Pidän todennäköisenä, että kirjoitan kieltä, jota Kilppsri ei ymmärrä. Yritän skarpata, koska olisi hyvä, että erimielisetkin ymmärtäisivät, mitä tarkoitan.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa minäkään en ymmärtänyt.
JR on arvioinut tilanteen oikein. Pidän todennäköisenä, että kirjoitan kieltä, jota Kilppsri ei ymmärrä. Yritän skarpata, koska olisi hyvä, että erimielisetkin ymmärtäisivät, mitä tarkoitan.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa minäkään en ymmärtänyt.
Mullekaan ei ollu vielä lauseesta "Mie lämpenin lyömään vähän ei-Bonking Borisia puheenjohtajaksi @2,5" ihan selvää mitä lyötiin. Mutta sitten se, että positio meni kuralle ton ilmoitetun kertoimen laskiessa tarkensi. Myös kerroin tuntu realistisemmalta noin päin, mutta en seuraa tarkkaan brittipolitiikkaa. Ehkä täsmällisempi ilmaisu olis ollut, että myi Borisia puheenjohtajaksi 2.5:n kertoimella, mutta sitten pitäisi erikseen tehdä selväksi että kyse on vedonlyönnistä. Ei tosta varmaan ihan parilla lauseella kansantajuista saa ikinä.
Löin siis vetoa sen puolesta vetoa, että Alexander Boris de Pfeffel Johnsonista ei tule seuraavaa Yhdistyneen Kuningaskunnan konservatiivipuolueen (engl. The Conservative and Unionist Party) puheenjohtajaa. Teknisesti tämä meni niin, että möin Betfairin vedonlyöntipörssissä vetoa "UK - Next Prime Minister - Pääministeri Liz Truss jälkeen" Boris Johnsonin kohdalla. Jälkimmäinen ilmaisu on mielestäni suurelle yleisölle epäselvempi, mutta laitoin molemmat, ettei tulisi lisäepäselvyyksiä.
Denny Crane taas on hahmo (loistavassa) Boston Legal sarjassa, jonka tunnuslause oli "Never lost, never will".
Voitin 300 euroa, hävitä olisin voinut 450 euroa. Jaa ja veto on vielä auki, koska Rishi Sunakia ei ole vielä virallisesti valittu. Mutta nyt Boris Johnsoni kerroin on 1000, eli veto on voitolla.
Henkisesti tämä oli tärkeä voitto, sillä kykenin lyömään vetoa, jonka lopputulosta toivoin muutenkin.
Ylimielisille ja degeneroituneille briteille oli ihan oikein, että a) menettivät Intian b) saavat nyt hindupääministerin.
Englannin keskuspankin BoE rahapoliittinen komitea (MPC) päätti äänin 7-2 nostaa pankin peruskorkoa 75 korkopisteellä 2,25 prosentista kolmeen prosenttiin.
Tavoitteena on päästä kahden prosentin inflaatiotasoon ja kiirettä pankilla on pitänyt; kyseessä on kahdeksas peräkkäinen koronnosto. Alla ovat korkotason nostot kaaviossa kymmeneltä vuodelta tähän päivään:
Korotus on pankin suurin 33 vuoteen eli sitten vuoden 1989, mutta niin on brittien taloutta syövä inflaatiokin:
CPI inflation was 10.1% in September and is projected to pick up to around 11% in 2022 Q4, lower than was expected in August, reflecting the impact of the EPG (Energy Price Guarantee). Services CPI inflation has risen. Nominal annual private sector regular pay growth rose to 6.2% in the three months to August, 0.6 percentage points higher than expected in the August Report.
Joten koronnostot näyttävät jatkuvan näillä näkymin vielä pitkään.
Kalliit on populismin lunnaat. Meillä tätä samaa haikaillaan myös joidenkin toimesta.
[quote]”Pahempi kuin pelättiin” – Britannian brexit-lasku paisui liki 40 miljardiin
Keskiviikkona julkaistun raportin mukaan brexitin aiheuttama taloudellinen takaisku on ”pahempi kuin aiemmin pelättiin”. Raportti arvioi, että Britannian bruttokansantuote oli 5,5 prosenttia pienempi vuoden toisella neljänneksellä kuin mitä se olisi ollut ilman eroa EU:sta.
Britannialle koitui 33 miljardin punnan, eli liki 38 miljardin euron lasku pelkästään menetetystä kaupasta ja investoinneista.
Brexit aiheutti vuosineljänneksellä suurimman iskun nimenomaan investointeihin, jotka ovat nyt 11 prosenttia alempana kuin ne olisivat EU-Britanniassa samalla ajanjaksolla. Tavarakauppa puolestaan oli seitsemän prosenttia pienempi.
– Brexitillä on selvästi ollut huomattava vaikutus talouteen, CER:n johtaja John Springford sanoo.
– Se on aiheuttanut suuren iskun kauppaan ja investointeihin.
Springford huomauttaa, että poliitikkojen puheet brexitistä eivät vastaa tarjolla olevaa dataa, joka osoittaa eropäätöksen olleen haitallinen.
– Nähdäkseni on mahdotonta väittää, että brexit ei olisi vahingoittanut Britannian taloutta, hän sanoo.
Brittimarkkinat ovat jääneet Brexitin ja gilt-vuoristoradan peittoon samaan aikaan, kun valtakin vaihtui sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, että koko Kansainyhteisössä. Huomaamatta on tässä huiskeessa jäänyt, että brittiosakkeet ovat muuttuneet merkittävän halvoiksi ja niitä saa poikkeuksellisen suurella alennuksella jenkkiosakkeisiin verrattuna.
Tähän tosin vaikuttaa sektoripaino siten, että Lontooseen listatut pankki- ja energiasektorin osakkeet ovat jääneet jälkeen nopeasti kasvavista tekno-osakkeista samalla kun poliittinen epävarmuus vuoden 2016 EU-eron äänestyksen jälkeen on painanut markkinaa. Edessä on kuitenkin paluu normaaliin inflaatio- ja korkoympäristöön, johon nähden nykyiset arvo-osakkeiden arvostukset ovat erinomaisen kiinnostavia, kirjoittaa jenkki Robert Armstrong Financial Timesissä.
Tähän saa lisää vahvistusta Bank of American globaalista rahastopäälliköiden tutkimuksesta. Sen mukaan rahastopäälliköt alipainottavat kaikista omaisuuseristä eniten juuri Yhdistynyttä Kuningaskuntaa:
Halvat osakkeet ovat viimeiset kymmenen...viisitoista vuotta olleet hankala omaisuuserä yrittää tehdä tulosta. Brittiosakkeiden osalta voi hyvin epäillä, että ne ovat keskittyneet huonosti tuottaviin sektoreihin. Näin varmasti onkin, mutta kuva sisältää myös ajatuksen, että koko brittitalous on aivan väärin painottunut suhteessa kahteen...kolmeen merkittävään markkinatrendiin.
Ensinnäkin, sijoittajat maksavat nyt huomattavasti enemmän kasvusta kuin arvosta. Alla on vertailuna jenkkien Russell value-indeksin hinta-alennus suhteessa Russell growth-indeksiin. Tämä suhde kuvaa asian tilaa useimmilla markkinoilla, vaikka vastaavaa globaalia hinta-aineistoa muista markkinoista ei olekaan saatavilla.
Toisekseen, sijoittajat ovat osoittaneet halukkuutensa maksaa enemmän jenkkiosakkeista kuin muun maailman osakkeista.
Kolmanneksi, jenkkiyhtiöt ovat brittiyhtiöitä paljon suurempia. Vaikka otetaan laskuista pois kymmenen suurinta jenkkiyhtiötä, S&P500 indeksin muut yhtiöt ovat markkina-arvoltaan enemmän kuin kaksi kertaa suurempia kuin FTSE 100 indeksin yhtiöt. Sijoittajat myös ovat jatkaneet suurten yhtiöiden suosimista viime aikoina. Tämä näkyy MSCI World large cap indeksin menestymisenä MSCI World mid-cap indeksin suhteen, jonka se on peitonnut viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana.
Brittien osakemarkkinaa hallitsevat pienemmät ja arvo-sektorille painottuneet yhtiöt, jotka toimivat pääosin jenkkimarkkinan ulkopuolella. Tilanteen ei oleteta muuttuvan, sillä mitään siihen suuntaan ajavaa tekijää ei ole. Kysymys onkin, pysyykö brittiosakkeiden alempi hintataso tällaisena vai korjaako melko tehokas globaali osakemarkkina asian?
No, kaikenlaista voi tapahtua.
Brittiosakkeet voivat olla täyttä kurkkua parkuvassa ostoalennuksessa (screaming buy), vaikka brittiyhtiöissä ei olisi mitään oleellista vikaa. Brittiosakkeiden indeksirahastoa ostaminen voi Armstrongin mukaan olla tehokkain tapa, jos sijoittajan näkemys puoltaa keskisuurten kansainvälisten yritysten arvo-osakkeiden paluuta suosioon.
Osakkeita osakepoimija voi tietysti vertailla saman toimialan osakkeisiin USA vs UK, kuten Robert Armstrong on tehnyt kirjoituksessaan "UK stocks are not all that cheap", linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/80d7f1de-dcb7-46c9-be5a-32b73c9c071e
Vertaamalla Shelliä Chevroniin tai Unileveriä sen jenkkikilpailijaan Colgate-Palmoliveen voi todeta UK-osakkeiden olevan hinnaltaan halvempia, mutta enemmän velkaisia. "UK stocks tend to be cheap relative to US stocks for good reasons."
Suomalaisen sijoittajan voi olla helpompi katsoa asiaa britti-etf:ien kautta. Otetaan aluksi tikkeri IQQD eli osingot jakava
IQQD eli iShares UK Dividend UCITS ETF GBP (Dist), ISIN: IE00B0M63060
Alla IQQD:n kurssi (sininen käyrä) ja vertailukurssina Helsingin pörssi (OMXHGI, punainen käyrä) ja jenkkipörssi (SP500, keltainen käyrä).
Brittipörssiin osakkeiden arvot ovat vuoden 2016 jälkeen jääneet muista viime vuoteen asti, jonka jälkeen jenkkipörssi on kurkotellut taivasta kohti. Tuntumaa rahaston sisällöstä saa omistusluettelosta.
Hiukan toisenlaiselta näyttää Xtrackersin kasvuosuuksiin rakentuva XDUK
XDUK eli Xtrackers FTSE 100 UCITS ETF 1C, ISIN: LU0838780707
Alla XDUK:n kurssi (sininen käyrä) ja vertailukurssina Helsingin pörssi (OMXHGI, punainen käyrä) ja jenkkipörssi (SP500, keltainen käyrä).
Sijoitin itse brittipörssiin 2019, paljon ennen koronaa (vihreät pallukat) vaikka osakkeiden arvot olivat vuoden 2016 jälkeen jääneet muista. Aloin kuitenkin epäillä, että näihin sijoittamisen vaihtoehtoiskustannus alkaisi vähitellen kasvaa liian suureksi, mikä koronan jälkimainingeissa osoittautuikin todeksi. Myin osuudet, tosin väärään aikaan.
XDUK:n kuvaaja alkaa näyttää siltä, että viime syksystä alkaen Helsingin pörssiin sijoittamisen vaihtoehtoiskustannus jopa brittipörssiin verrattuna on alkanut kasvaa liian suureksi. Kansallisromanttinen nationalismi ottaa jo liian kovan hinnan.
