ST1:n suuromistajan Mika Anttosen ajatuksia vihreästä siirtymästä HS Vision jutussa. Tässä on myös ajatuksia euroopan energikriisin tämän hetkiseen tilanteeseen ja syihin, jotka ovat siihen johtaneet. Myös Uniperin osalta.
Juttu on maksumuurin takana, mutta HS:llä on taas 2 viikon ilmaiskampanja menossa, joten reksiteröitymällä sen voi lukea ilmaiseksi. Tässä alla on osa jutusta lainattuna ja kyllä tämä aihe sijoittamiseen erittäin vahvasti liittyy.
https://www.hs.fi/visio/art-2000009038421.html
"Haastattelun teemana on Eurooppaa ravisteleva energiakriisi, mutta kriisi liittyy Anttosen mukaan vielä isompaan ongelmaan. Maailman päästövähennystavoitteet eivät kohtaa realiteetteja, mikä aiheuttaa kroonista energiapulaa.
Energia-ala ei kykene tuottamaan tasaista puhtaan sähkön tuotantoa sitä vauhtia kuin fossiilista energiaa vähennetään.
”Nyt saadaan vähän esimakua siitä”, Anttonen sanoo.
Hän näyttää läppäriltään kuvan, johon on koottu maailman väestönkasvu, talouskasvu ja energian kulutuksen kasvu. Kaikki puskevat vääjäämättömästi ylöspäin.
Anttonen osoittaa kuviota, joka kertoo pelin säännöt. Jos väestö kasvaa ja talous kasvaa, myös energian kulutus kasvaa.
80 prosenttia energiasta tehdään yhä öljyllä, hiilellä ja maakaasulla – aivan kuin 20 vuotta sitten. Näin tulee Anttosen mukaan myös jatkumaan, kun katsoo energian tuotantolaitoksiin tehtäviä investointeja.
”Ei se osuus ole pienentymään päin. Silti poliitikot, maailman bisnesjohtajat ja muut tärkeät ihmiset kertovat vuodesta toiseen, kuinka he ovat sitoutuneet puolentoista asteen skenaarioon. Eihän se ole toteutumassa ollenkaan!” Anttonen puhkuu.
...................
Energiatransition onnistumiseen tarvitaan Anttosen mukaan kahta asiaa: uusia teknologioita ja solidaarisuutta.
Aloitetaan teknologiasta.
Maailman energiajärjestelmä on perustunut siihen, että öljy, hiili ja maakaasu ovat hyvin liikuteltavissa.
Nyt energiajärjestelmä pitäisi sähköistää. Tuuli- ja aurinkoenergia tuottavat sähköä, jonka liikuttaminen ja varastointi on haastavaa.
Sähkön varastointi olisi kuitenkin välttämätöntä, koska aina ei tuule eikä paista.
Euroopassa tuulivoimaa rakennetaan huimaa tahtia. Tuulettomien hetkien säätövoimana on käytetty maakaasua, mutta nyt Venäjä on sulkenut kaasuhanat.
Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään sota. Kuka haluaa jatkossa rakentaa kaasuturbiinivoimaloita, joita käytetään ainoastaan, kun ei tuule?
”Tee siitä investointisuunnitelma ja vie se yhtiön hallitukselle. Katsotaan, miten mahtaa käydä. Et tiedä käyttötunteja, et tiedä hintaa. Mutta tiedät, että tällaista tarvitaan, jotta järjestelmä pysyy pystyssä.”
Akuutti esimerkki Euroopassa on nestemäisen maakaasun lng:n (liquefied natural gas) tuontiin vaadittava infrastruktuuri.
Mikä yritys ottaa kantaakseen miljardiluokan riskin terminaaleista, joita ei tarvitakaan siinä tapauksessa, että Nordstream-kaasuputket avataan taas?
”Nyt kun maito on maassa, esimerkiksi Saksalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä valtiona rahoittamaan tätä logistiikan kuntoon laittoa.”
Kun markkinat ovat epävakaat, sähkön hinta voi nousta mihin tahansa, Anttonen sanoo. Epävakaus jatkuu, jos kapasiteettia suljetaan ennen kuin korvaavaa on rakennettu tilalle.
”Tässä on fundamentaalinen väärinymmärrys siitä, miten energiatransitiota voidaan käytännössä toteuttaa.”
Tärkein tarvittava teknologia olisi sähkön varastointi teollisessa mittakaavassa. Jos se onnistuisi, ratkaisu energiatransitioon olisi Anttosen mukaan näköpiirissä.
”Mutta joka tapauksessa se tulee olemaan pirun paljon kalliimpi kuin nykyiset järjestelmät.”
....
Eri valtioilla on käynnissä kilpajuoksu akkuteollisuuden kehittämisessä, mutta materiaalien riittävyys voi pian nousta ongelmaksi. Suomessa Geologian tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Simon P. Michaux on tehnyt lohduttomia laskelmia siitä, miten akkuihin riittää mineraaleja.
Uusien kaivoksien avaamistahti ei ole Anttosen mukaan lähimainkaan riittävällä tasolla, jotta akkuihin voitaisiin tukeutua.
Toinen mahdollisuus on vety ja siitä tehtävät sähköpolttoaineet. Vedyn valmistaminen vaatii kuitenkin valtavasti energiaa.
Havainnollistaakseen mittasuhteita Anttonen kertoo esimerkin St1:n uudesta jättihankkeesta.
Kesällä St1 kertoi alkavansa valmistaa ruotsalaisen Vattenfallin kanssa sähköpolttoainetta lentokoneille. Hanketta varten yhtiöt aikovat rakentaa merelle 400 kappaletta valtavia 15 megawatin tuulivoimaloita. Niiden tuottamasta sähköstä tehtäisiin fossiilivapaata vetyä.
Projektissa tuotettu ja käytetty sähkö vastaisi yhtä kolmasosaa koko Suomen sähkönkulutuksesta. Siitä saataisiin vuodessa miljoona kuutiometriä sähköpolttoainetta, mikä vastaisi Arlandan lentokentän tarvetta.
Jos kaikki sujuisi täydellisesti, ensimmäinen tippa sähköpolttoainetta saataisiin vuonna 2030 ja hanke olisi valmis vuonna 2045.
”Tällaisia projekteja tarvittaisiin tuhansia, jotta öljy voitaisiin korvata. Ja silloin puhuttaisiin vasta öljystä”, Anttonen sanoo."
...
Anttonen toteaa, että A-Studiossa asiantuntijat voivat sanoa mitä tahansa vaadittavista päätöksistä ja poliitikot voivat sitoutua niihin. Mutta vaadittavat hankkeet eivät tule toteutumaan, vaikka rahaa olisi käytössä tolkuttomasti.
........
Pitääkö yhteiskunnan siis oppia elämään maailmassa, jossa sähköä on käytettävissä eri määriä eri aikoihin?
”Se on ihan selvä”, Anttonen sanoo. ”Puhuisin isommastakin muutoksesta. Jos ilmastonmuutos halutaan taklata, meidän on joka tapauksessa vähennettävä kulutusta. Sitä on vähennettävä joka sektorilla.”
Tämä johtaa Anttosen mukaan talouskasvun hyytymiseen.
”Toivon että löydetään tapa, jolla talous voi kasvaa samaan aikaan kun vähennetään päästöjä ja energiankulutusta. Mutta mikään fakta ei tue sellaista tilannetta. Ei ole sellaista innovaatiota keksitty, että näin voisi tehdä.”
.......
Anttonen esittää suuria kysymyksiä, jotka haastavat vallitsevaa ajattelua:
”Onko energiatransitio toteutettavissa pörssiyhtiöiden logiikalla?”
”Mikä on yhteiskunnan rooli ja mikä on yritysten rooli? Minulla ei ole vastausta, mutta sanon, että se on pirun monimutkainen.”
Ja vielä suurempia kysymyksiä:
Miten maailman väestönkehitykseen voidaan vaikuttaa? Miten kulutustottumuksia voidaan muuttaa? Onko välttämätöntä, että bruttokansantuote kasvaa?"
------
" Länsimaissa puhutaan, että vihreä siirtymä tuo itsessään liiketoimintamahdollisuuksia ja talouskasvua.
Näin voikin olla yksittäiselle maalle tai alueelle, Anttonen sanoo. Mutta ei maapallolle."
........
" Euroopan päästöt ovat maailman päästöistä yhdeksän prosenttia. Ne ovat vähentyneet samaan aikaan kuin talous on kasvanut.
”Me kerromme vuodesta toiseen valheellista tarinaa, että Eurooppa on menestystarina”, Anttonen sanoo.
”Minkähän takia päästöt ovat vähentyneet? Me siirsimme globalisaation myötä suuren osan meidän valmistavasta teollisuudesta rajojemme ulkopuolelle.”
Rehellisempää olisi Anttosen mukaan myöntää, että Euroopan kulutuksen aiheuttamista päästöistä noin puolet näkyy tilastoissa muiden maiden päästöissä."
..........
" Eurooppa ei voi keskittyä siihen, että yhtälöt näyttävät sen omalta kannalta hyvältä. Tärkeintä olisi käyttää Euroopan rahaa ja osaamista siihen, että kehittyvien talouksien energiajärjestelmää rakennettaisiin alusta asti uusiutuvan energian varaan.
Kiinassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa rakennetaan koko ajan hiilivoimaloita. Vaikka aurinko- ja tuulivoima ovat näennäisen edullisia, ne häviävät usein hiilelle, koska säätövoiman rakentaminen tulisi liian kalliiksi. "
..........
" Euroopan omia päästöjä kannattaisi Anttosen mukaan vähentää sitä tahtia kuin uudet innovaatiot antavat myötä.
”Ei silmät kiiluen, että ollaan maailman ykkönen jossain vuosiluvussa. Vaan rationaalisesti, niin kuin on järkevää. Ja sitten pistetään kunnianhimo sinne Afrikkaan ja Aasiaan. Jos siellä rakennetaan tuhat uutta hiilivoimalaa, meidän touhuilla ei ole hirveästi merkitystä.”"