Kulutusrakenteen muutos sotkee taloutta

Bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,5 prosenttia vuonna 2021 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan.

Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa. Viime vuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. Kasvua on kyllä nähty 2010-luvalla erityisesti palveluviennissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa palveluviennin kasvu on ollut nopeampaa.

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa vuoden 2020 väliaikaisen kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen taso nousi nyt selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Koronan heikentävä vaikutus yksityisen kulutuksen kasvuun jäi siis lyhytaikaiseksi.

Linkki Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/vtp/2021/vtp_2021_2022-03-15_tie_001_fi.html

petteri kirjoitti:

Vai että Dharma taas pisti oma shown:sa pystyyn

Maaninen vaihe

Vähittäismyynnissä ja etenkin remppa-alalla tulee tuplashokki, kun firmoissa koronan aiheuttama kysyntäpiikin päättyminen törmää vielä nouseviin kustannuksiin ja tähän yleiseen kulutusrakenteen muutokseen. 

Etenkin halpakaupassa odotan että tulee ihan järjettömän kova pudotuskilpailu. Vanhemmat ketjut ovat laajentuneet ja uusia on tullut korona-aikana Suomeen, joten pienenevästä ja kannattavuuskriisistä kärsivässä markkinassa ihmettelen jos ei tule jonkin verran ruumiita. Ei Hong Konginkaan velkasaneerauksesta ja myynnistä ole kuin muutama vuosi, ja nekin liikkeet Suomessa ovat vielä pääosin (nykyään Rustan alla).

Ostopaikkoja lienee siis tiedossa!

Länsimaissa ei päästetä enää superlamoja syntymään, vaikka niillä olisi taloudelle tervehdyttävä vaikutus. Rahoitusmarkkinoista ja -bisneksestä on tehty lisärahaa painamalla ponzi, johon kaikki onnistutaan piilottamaan. En tiedä mikä on The End Game, mutta Yhdysvallat on käytännössä konkurssissa ja elää vain velkarahalla, mutta sillä on maailman suurin armeija. Sellainen valtio ei voi kaatua vetämättä kaikkia mukanaan, joten sen ei anneta kaatua. Euroopassa tätä hintojen kallistumista tullaan kompensoimaan taas uusilla ja uusilla ohjelmilla, joilla velkarahaa kaadetaan elvytyksenä markkinoille.

Kyllä kaikki taloustietäjät ovat jo pitkään nähneet, että maailmantalous ei ole terve, mutta niitä tervehdyttämiskeinoja ei ole tai niitä ei haluta käyttää. WEF puhuu uudesta aikakaudesta ja yhteiskunnasta, joka tapahtuu ehkä fossiilisen siirtymän jälkeen. The Great Reset voi olla samalla velkojen nollaus, jotta peli voidaan pitää käynnissä. Sanotaan, että lehmä on sinulle velkaa miljoona litraa maitoa. Lehmä ei pysty sitä tuottamaan elinaikanaan, mutta laittamalla lehmä lihoiksi se helpottaa vain pienen hetken. Tästä syystä lainottajillaan ei ole mitään intressejä tappaa lypsylehmää.

Martin Paasi inflaatiosta: https://youtu.be/SscCIyAG5SE?t=2578

Itse olen miettinyt jo kauan, että jos inflaatio iskee riittävällä painolla kulutusmenoihin, niin milloin olemme tilanteessa, jossa asumiskustannusten suhteettoman suureen osuuteen kulutusmenoista pyritään tekemään jotain. Vai tuleeko sellaista tilannetta koskaan.

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

tonza kirjoitti:

Itse olen miettinyt jo kauan, että jos inflaatio iskee riittävällä painolla kulutusmenoihin, niin milloin olemme tilanteessa, jossa asumiskustannusten suhteettoman suureen osuuteen kulutusmenoista pyritään tekemään jotain. Vai tuleeko sellaista tilannetta koskaan.

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

Eiköhän sitä mennä samalla kaavalla kuin 90-luvun lamassa, moni tulee realisoimaan asuntonsa ja jää vielä pankille velkaa.

tonza kirjoitti:

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

Tämähän on sillä tavalla huvittava helvetinkone, että ne asumistuet on isolta osin aiheuttaneet nykysen asumisen kalleuden.

JR kirjoitti:

 

tonza kirjoitti:

Vai onko sille edes tehtävissä mitään, paitsi joillain keinotekoisilla keinoilla, kuten asumistukien nostamisella ja laajentamisella. Joka on aika heikko ratkaisu sekin.

 

Tämähän on sillä tavalla huvittava helvetinkone, että ne asumistuet on isolta osin aiheuttaneet nykysen asumisen kalleuden.

"Huvittava helvetinkone".  Laitan talteen ja käytän sopivassa yhteydessä omanani. 

Olen pannut merkille että tämä rakenteen muutos jenkkilässä on erilainen kuin täällä ja Euroopassa. Täällä halpakaupat Tokmanni ja Puuilo varoittivat, kun taas jenkeissä varoitus tuli keskitason kaupoilta (Target, Walmart), ja samalla sekä halpakaupat (Dollar Tree, Dollar General) että luksuskaupat (Nordstrom, Macy's) posaroivat.

USA:ssa siis keskiluokka vaihtaa halvempaan, rikkaat kuluttavat kuin ennenkin. Suomessa vedetään liinoja kiinni ja lopetetaan vähemmän tarpeelliset ostot.

Varastojaan kasvattaneet suomalaiskaupat joutuvat nyt tyhjentämään niitä alennuksella, kun kysyntä sakkaa juuri parahiksi kiinanlaivojen saavuttua. En keksi mitään kotimaista alaa joka hyötyisi tilanteesta, myös defensiiviset kärsivät jonkun verran. Jenkeissäkään en osaa sanoa miten tilannetta kannattaisi pelata. Osakemarkkinoiden suhteen USA on myös erilainen: täällä lähes kaikki osakkeet ovat tulleet alas indeksien mukana, jenkeissä ei ole näin. SP500 on -15% YTD, mutta ostoslistallani usea osake on kymmenen prosentin nousussa samalla ajalla. Tämä eroaa huomattavasti aiemmista laskuista, jolloin kaikki on tullut mukana alas. Tietenkin myös ottaa päähän näin ostopaikkoja odottavana. En osaa selittää, miksi näin on.

Anekdoottina USA:n tulevasta taantumasta, strippibaarien kysyntä on laskenut. Niitä pidetään johtavana indikaattorina. Tässä on kuitenkin myös demografista muutosta, zoomerit hakevat kiksinsä mielummin OnlyFansista kuin paikallisesta punaisten lyhtyjen putiikista.

Vaikka jenkkien nettotulot verojen jälkeen nousivat viime kuussa edellisestä kuusta 0,3%, ne itse asiassa pienenivät 0,3% verrattuna samaan kuukauteen vuosi sitten - ja tämä johtuu hallinnon elvytysshekkien jakelun lopettamisesta viime vuonna. Rahaa ei sada enää taivaalta.

Inflaatioon suhteutettuna sama tulo pieneni 6,2% viime vuoteen verrattuna - alla FRED:n kuvassa punaisella Real personal income.

Henkilökohtainen kulutus nousi vajaalla prosentilla edellisestä kuusta, mutta reaalikulutus nousi paljon vaimeammin inflaation johdosta.

Kulutushalut ovat olemassa ja hiljaa muuttumassa keskellä tavarapuutetta, ylibookattuja lentoja ja nousevia polttoainehintoja. FED:n yrittäessä hillitä taloutta kuluttajat todella halajavat kulutusta lompakot avoimina - halutaan kokea, halutaan matkustaa etc. Kulutus on siirtymässä voimakkaasti kohti henkilökohtaisia elämyksiä kuten hotellikäyntejä, konsertteja, tukanleikkuuta tms. ja palvelujen kysynnän kasvu on keväällä ollut tavarakysynnän kasvua tasaisempaa.

Kulutuspaineen muutos tuntuu kauppaketjuissa, joista Walmart ja Target eivät ole niin hyvin pystyneet siirtämään nousevia kuluja myyntihintoihin kuin halpahintaketjut kuten Dollar Tree yms. Matala työttömyys ja hyvänä pysynyt palkkataso on saanut suuren osan jenkeistä pitämään taloudellista tilannettaan varsin hyvänä - eli 78% vastaa FED:n kyselyyn “doing at least OK”, mikä on korkein aste kyselyn yhdeksän vuoden historiassa.

Jenkkitaloudet ovat fiksusti panneet saamansa tuet paljolti säästöön ja alkavat vasta nyt käyttää niitä kulutukseen, kun mahdollisuudet kerran avautuvat. Perheet ovat kuitenkin varovaisia eikä kaikkea taivaalta satanutta panna tulille.

Samaan aikaan inflaatio on hellittämässä - CNBC tänään: The Federal Reserve’s preferred inflation gauge rose 4.9% in April from a year ago, a still-elevated level that nonetheless indicated that price pressures could be easing a bit, the Commerce Department reported Friday.

That increase in the core personal consumption expenditures price index was in line with expectations and reflected a slowing pace from the 5.2% reported in March. The number excludes volatile food and energy prices that have been a major contributor to inflation running around a 40-year peak.