19.1.2022 - 17:38 #80289

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
JR kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

 

JR kirjoitti:

Kai siinä rahastoraportissa on mukana lopetetut rahastot?

 

Ei, mutta eloonjäämisharha on.

 

Sitä hain. Eli raportin uskottavuus on verrattavissa mainokseen.

Onko Rahastoraportti niin epäuskottava, että todellisuudessa sijoittamatta jättäminen tuotti 10 vuodessa paremmin kuin sijoitus yhdistelmärahastoihin?

0
0
19.1.2022 - 17:59 #80290

JR

+5054
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485
von Fyrckendahl kirjoitti:

Onko Rahastoraportti niin epäuskottava, että todellisuudessa sijoittamatta jättäminen tuotti 10 vuodessa paremmin kuin sijoitus yhdistelmärahastoihin?

Todennäköisesti tolla tarkastelukaudella ei ole. En oikein näe miksi kysymys on edes mielekäs. Totta kai näistäkin rahastoista saadaan "fiksu" valinta jos valitaan vertailukohdaksi jotain tarpeeksi hölmöä.

Itse vertaisin niitä muuhun rahastosijoittamiseen.

0
0
19.1.2022 - 22:16 #80299

Teknokraatti

+1195
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
558

Neutraloidaanpa näkökulma vaihtamalla hetkeksi asiayhteys. On selkeä fakta, että etuvetoiset pikkuautot kuluttavat kuljetuskykyynsä nähden kohtuuttoman paljon. Ne ovat myös epämukavia eivätkä yhtä turvallisia kuin isommat. Useiden käyttäjien mukaan ne ovat niin heikkoja, että ne kuulemma "pitää" vaihtaa vähän väliä uuteen. Niitä on järjettömän epämukava ajaa etenkin talviliukkaalla, kun etuvetoinen luisupulkka ei käänny ratista eikä siinä ole edes kunnon valoja nokalla. Ne saavat ajoneuvotekniikan viimeisimmät parannukset kaikkein viimeisenä. Urheilijan näkökulmasta ne ovat turhakkeita, joihin ei mahdu kyytiin kuin korkeintaan pingiksenpelaajan urheiluvälineet. Plussakoon maastopyörä ei mahdu peräkontin viereenkään. Hiihtäjäperheen ja hiihtovehkeiden pakkaaminen on toivoton yritys. Vetopaino ei riitä hevos- tai purjehdusharrastajan pelivälineiden vetoon. Todellinen asiantuntija siis pitää etuvetoista pikkuautoa hyvin perustelluksi epärationaalisena laitteena. Jostain syystä niillekin silti löytyy ostajia, vaikka koko keksintöä ei voikaan perustella alan teknisellä tietämyksellä. Minustakaan etuvetoisessa pikkuautossa ei ole järjen häivää ja vaimolleni en uskalla sellaista edes tarjota. Hän omistaa nimittäin marmorikaulimen.

Pidän silti täysin mahdollisena, että joku priorisoi asioita toisin kuin meidän perheessä? Joku jota ei vaan kiinnosta ja joka tarvii jotkut rattaat alle saattaa mennä kauppaan ja ostaa pämäyttää etuvetoisen pikkuauton perehtymättä alaan lainkaan. He saattavat jopa ajaakin sillä aivan tyytyväisenä edes ymmärtämättä parempien vaihtoehtojen olemassaolosta. Vielä todennäköisemmin, he varmaan ovat jollain tasolla tietoisia pidemmällekin optimoitujen vaihtoehtojen olemassaolosta, mutta asia ei kiinnosta heitä vähääkään. Koska ajaminen on välttämätön paha eikä harrastus tai mielenkiinnon kohde, ei heitä kiinnosta hifistellä ajamisella. Vähäpätöiseksi koetussa asiassa yksinkertainen perusratkaisu on kaikki mihin he jaksavat käyttää aikaansa. Ei sen valinnan tarvitse olla muita parempi eikä niinkään hyvä. Riittää, kun tuttu myyjä oman kylän kaupassa auttaa valinnassa ja tarjoaa rahoituksen. Tärkeintä on, että homma on selvä just nyt tänään yhdellä allekirjoituksella ja sitten päästään elämään normaalia elämää. 

Oma arvaukseni kalliisti manageerattujen yhdistelmärahastojen suosiosta perustuu kahteen asiaan: 

- helppoon saatavuuteen omasta kivijalkapankista yhden pysähdyksen taktiikalla. Pankkiin, nimi paperiin, kk-erät rullaa. Unohda koko juttu. 

- asiaan perehtymättömän sijoittajan aivan erilaiseen riskin käsitykseen

Kumpikaan ei tee yhdistelmärahastosta taloudellisesti hyvää sijoitusta sijoittajan itsensä kannalta, mutta ne selittävät suosiota. Riskin käsityksessä on kyse epärationaalisesta pelosta, joka tunnettujen tutkimusten perusteella voittaa ahneuden silloinkin kun siihen ei ole perusteita. Yhdistelmärahaston vakaus on niiden paras myyntivaltti vaikka sen saavuttamiseksi pitääkin tehdä suuria uhrauksia. Asiakas on valmis tinkimään tuotosta ja sen valinnan hän todennäköisesti tekee kokemaansa epäammattilaisesti arvioimaansa riskiä välttääkseen.

Se voi hyvinkin jäädä huomaamatta, että pankki vie palkkionaan vuoden osingon verran todellisen riskin jäädessä asiakkaalle? 

Pankki myy turvallisuuden tunnetta ja sillä on kallis hinta. Etuvetoisten pikkuautojen tavoin tuotteen ilmeiset heikkoudet eivät ole menekin este, ellei ostaja välitä. Jos tämän ajatustavan haluaa muuttaa, pitää ensin perustella miksi valinnalla on merkitystä. 

0
0
19.1.2022 - 22:08 #80300

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
JR kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Onko Rahastoraportti niin epäuskottava, että todellisuudessa sijoittamatta jättäminen tuotti 10 vuodessa paremmin kuin sijoitus yhdistelmärahastoihin?

 

Todennäköisesti tolla tarkastelukaudella ei ole. En oikein näe miksi kysymys on edes mielekäs. Totta kai näistäkin rahastoista saadaan "fiksu" valinta jos valitaan vertailukohdaksi jotain tarpeeksi hölmöä.

Täällä esitettiin, että merkittävä osa ei sijoita mihinkään. Toisaalta yksi suosituimmista vaihtoehdoista, yhdistelmärahastot, on julistettu huonoksi. Se on kuitenkin ollut selvästi parempi kuin sijoittamatta jättäminen. Luulen, että tämä kysymyksenasettelu on monenkin asiakkaan mielestä mielekäs ja osaltaan selittää, miksi asiakkaat valitsevat yhdistelmärahaston niiden puutteista huolimatta.

0
0
19.1.2022 - 22:37 #80304

JR

+5054
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485
von Fyrckendahl kirjoitti:

Täällä esitettiin, että merkittävä osa ei sijoita mihinkään. Toisaalta yksi suosituimmista vaihtoehdoista, yhdistelmärahastot, on julistettu huonoksi. Se on kuitenkin ollut selvästi parempi kuin sijoittamatta jättäminen. Luulen, että tämä kysymyksenasettelu on monenkin asiakkaan mielestä mielekäs ja osaltaan selittää, miksi asiakkaat valitsevat yhdistelmärahaston niiden puutteista huolimatta.

Älä nyt viitti, tää postaus alkaa olla jo äärimmäistä älyllistä epärehellisyyttä.

0
0
19.1.2022 - 22:39 #80306

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
Teknokraatti kirjoitti:

- helppoon saatavuuteen omasta kivijalkapankista yhden pysähdyksen taktiikalla. Pankkiin, nimi paperiin, kk-erät rullaa. Unohda koko juttu. 

Hyviä pointteja yhdistelmärahaston myyntivalteista. Pysähdyin kuitenkin tähän. Milloin viimeksi kävit pankissa? Eikö sijoitusrahasto osteta sentään nettipankista tai osakevälittäjältä?

Autovertaus oli osuva. Keksin siinä yhden puutteen. Et maininnut hintaa. Tietääkseni pikkuauto on isoa halvempi. Yhdistelmärahastosta kustannusetu puuttuu. 

0
0
19.1.2022 - 22:40 #80307

Tinggeli

+3011
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1938
von Fyrckendahl kirjoitti:
Toisaalta yksi suosituimmista vaihtoehdoista, yhdistelmärahastot, on julistettu huonoksi. Se on kuitenkin ollut selvästi parempi kuin sijoittamatta jättäminen. Luulen, että tämä kysymyksenasettelu on monenkin asiakkaan mielestä mielekäs ja osaltaan selittää, miksi asiakkaat valitsevat yhdistelmärahaston niiden puutteista huolimatta.

Luulen, että selvästi yhdistelmärahastoon sijoittajamisen sijaan kannttaisi sijoittaa osake- tai jopa matalakuluiseen osakeindeksirahastoon. Jostain syystä asiakkaat eivät valitse osakeindeksirahastoa ja suosituin vaihtoehto on huonosti performoiva yhdistelmärahasto. Ja siihen on syy miksi näin on.

0
0
20.1.2022 - 00:13 #80315

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Rahastoyhtiöiden markkinaosuuksia tarkastellessa karkeasti kaksi kolmasosaa osuudenomistajista on kolmen talletuspankin - Nordea, OP ja Danske - asiakkaita. Sijalla neljä on Evli ja viidettä sijaa pitää Seligson.

Lähde joulukuun rahastoraportti: https://www.sijoitustutkimus.fi/wp-content/uploads/2022/01/Rahastorapor…

Pankkien konttorimäärä on pudonnut kymmenessä vuodessa puoleen ja henkilömäärä vähentynyt noin 20.000 henkilöön. Henkilökohtaisen asiakastapaamisen kustannus on samalla noussut, joten ei ihme, että yhteen talletusasiakaan tapaamiseen pankit yrittävät ladata myyntityötä mahdollisimman paljon: lainaa, vakuutuksia, rahastoja ja kaikenlaista muuta sälää. Samassa toimenpidenipussa on pystyttävä merkitsemään muistiin asiakkaan tuntemisen edellyttämät tiedot tämän varojen alkuperää koskien riskikartoituksineen ym. uusien määräysten tuomaa pakollista.

Tämä on johtanut kammottavaan asiakaskokemukseen - Stockkan termein - ja aivan päinvastaiseen myyntivaikutukseen. Tarinoita on edellä. Päällimmäisenä kokemuksena on, että pankki yrittää petkuhuiputtaa johonkin kalliiseen. Vähemmästäkin asiakkaat siirtyvät nettiin tai kadun toiselle puolelle.

Finanssialan tuotoista korkokate muodostaa puolet, loput tulevat maksuliikennepalkkioista ja omaisuudenhoidosta perittävistä maksuista. Palkkioita ei voi nolliin laittaa, muuten loppuu leipä. Niitä onkin rahastoilla viidakko: merkintäpalkkio, lunastuspalkkio, hallinnointi- ja säilytyspalkkio sekä juoksevat kulut.

Rahastosijoittajaa kiinnostaa oikeastaan vain se kuinka paljon vuodessa sijoitettu rahamäärä on lisääntynyt (mahdollisesti tilille maksettava tuotto-osuus sisältäen), kun siitä on vähennetty kulut. Tämän pankki tietää ja keskittyy nettotuottoprosenttien esittelyyn ylösnousevilla käyrillä.

Aki nosti kolumnissaan esiin kulupuolen, osakkeiden mahdollisen alamäen ja samanaikaisen korkojen nousun, jotka yhdessä johtaisivat yhdistelmärahaston turmioon.

Itselläni on Nordeassa 17 rahastorivin joukossa iät ajat ollut Nordea Vakaa Tuotto A, joka on suurin piirtein 60/40-allokaatiolla oleva yhdistelmärahasto. Vanhimmat tapahtumat siinä tänään ovat kuuden vuoden takaa, kesältä 2016. Silloiset panot ovat nyt noin 16...18% plussalla ja koko rivi 13,25% - tuotto ei päätä huimaa.

Tämä on niitä rahastoja, joihin ATH-tilassa olevista osakerahastoista lunastetaan tai vaihdetaan eriä ja laitetaan seisomaan dippiä odottamaan. Erän voi aikanaan lunastaa käteiseksi ja käyttää vaikkapa osakeoston hankintaan. Realisoimisessa menee pari päivää, mutta harkinta-aika on ollut aina hyväksi ainakin itselleni. Rahaston jakauma on hyvin tavanomainen:

Tarkemmin katsoessa se on selvästi pääosin sateenvarjorahasto:

Rahaston kehitys on seuraillut melko tarkkaan yleistä maailma-kehitystä ja Morningstarin vertailussa jopa peipannut sitä.

Rahasto on jakanut vuosittain osinkoa, joka pienentää kulujen vaikutusta

Rahaston kulut ovat olleet melko suuret verrattuna vaikkapa etf:n kuluihin tai Nordnetin kuluttomaan indeksirahastoon.

Kulujenkin jälkeen rahasto on tuottanut niin, että kymmenen vuoden jälkeen rahastosijoituksen arvo on noussut yli 80%. Rahastoraportissa (sivu 10/29) tämä Nordea Vakaa Tuotto A on neljästäkymmenestä maailma-yhdistelmärahastosta sijalla 26, kymmenen vuoden vuotuisella tuotolla 6,4%. Kyllä se talletuksen on aina voittanut, jos hakemalla etsii vielä huonompaa sijoitustapaa. Turmiolle joutuminen on vielä edessä.

Yhdistelmärahasto on minulla vain vain yksi rivi monista salkun rahasto-osuudessa - sekin elää pitkin vuotta. Sille on käyttöä ajoittain, sillä pienet voittoerät ovat halvempia laittaa säästöön ilmaisena rahastomerkintänä kuin ostaa vaikkapa world-etf-osuutta pörssistä ja maksaa välityspalkkio. Luulenpa, että asia on näin muillakin, kullakin omien tarpeiden ja harkintojen mukaisesti.

0
0
20.1.2022 - 09:59 #80325

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142

Kehuin edellä mahdollisuutta pistää osa osakkeisiin ja osa pankkitilille ja kuinka tämä vaihtoehto voittaa yhdistelmärahaston.

Keksin vielä yhden syyn, miksei asiakas tekisi niin. Sijoittamalla yhdistelmärahastoon asiakas "lukitsee" rahat. Hän ei voi kuluttaa niitä tekemättä lunastusta. Asiakas suojelee itse itseään rahojen holtittomalta käytöltä. Jos osa jäisi pankkitilille, asiakas saattaisi käyttää ne. Kaikki rahat poukkoilevan käyrän osakerahastoon ei kuitenkaan kuulosta asiakkaasta hyvältä idealta, onhan sota tulossa, virus leviämässä, lehdessä huolestuttavia kirjoituksia ja kurssit romahtelevat uutisissa niin usein, että hirvittää. Yhdistelmärahaston käyrä on tasaisempi. Siis sinne. Pankin ammattilainen miettiköön asiakkaan puolesta, kannattaako juuri nyt sijoittaa osakkeisiin vai korkoihin. Kuulostaa hyvältä.

Valitsemalla yhdistelmärahaston asiakas suojautuu niin kurssiromahduksilta, inflaatiopeikolta kuin myös itseltään.

Taloudellisesti tietäväinen ja looginen asiakas suojaisi rahansa yksinkertaisesti avaamalla korollisen säästötilin ja päättämällä, ettei toistaiseksi käytä näitä rahoja. Haluamansa määrän hän sijoittaisi osakerahastoon, mahdollisesti indeksi-ETF:ään, ja nukkuisi yönsä yhtä hyvin. Toisinaan asiakas laskisi yhteen osakerahastossa ja tilillä olevat rahat ja toteaisi, montako prosenttia kokonaissumma on muuttunut. Hän vertaisi lukua yhdistelmärahastoihin ja toteaisi pidemmän päälle voittaneensa ne. Kurssien voimakkaasti romahdettua hän poikkeuksellisesti käyttäisi säästötilin varoja tekemällä lisäsijoituksen osakerahastoon. Näin asiakas tasapainottaisi allokaatiotaan ja hyödyntäisi kurssivaihtelua. 

Asiakas ei ehkä tunne tätä vaihtoehtoa. Hän voi myös haluta tämän kaiken valmiina palveluna ja valitsee helpon mutta kalliin yhdistelmärahaston. Hän käyttää luksuspalvelua ja maksaa siitä preemion. Se on hänen oikeutensa taloudessa, jossa jokainen saa käyttää rahansa mihin lystää.

0
0
20.1.2022 - 15:02 #80333

Tinggeli

+3011
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1938
von Fyrckendahl kirjoitti:

Kehuin edellä mahdollisuutta pistää osa osakkeisiin ja osa pankkitilille ja kuinka tämä vaihtoehto voittaa yhdistelmärahaston.

Keksin vielä yhden syyn, miksei asiakas tekisi niin. Sijoittamalla yhdistelmärahastoon asiakas "lukitsee" rahat.

Eikö tämä sama syy koske kaikkia muitakin rahastoja eli myös osakerahastoja (myös Nordnetin superahastoja)? Ei tämä ole pelkästään yhdistelmärahastojen piirre.

0
0
20.1.2022 - 14:43 #80338

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
Tinggeli kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Kehuin edellä mahdollisuutta pistää osa osakkeisiin ja osa pankkitilille ja kuinka tämä vaihtoehto voittaa yhdistelmärahaston.

Keksin vielä yhden syyn, miksei asiakas tekisi niin. Sijoittamalla yhdistelmärahastoon asiakas "lukitsee" rahat.

 

Eikö tämä sama syy koske kaikkia muitakin rahastoja eli myös osakerahastoja (myös Nordnetin superahastoja)? Ei tämä ole pelkästään yhdistelmärahastojen piirre.

Osa rahoista jää "lukitsematta", jos pistää osan pankkitilille (ja osan osakerahastoon), mutta ei jää, jos pistää kaikki yhdistelmärahastoon.

Puhutaan siis asiakkaista, jotka haluavat osakepainoksi alle 100 %. Jos osakepainoksi haluaa 100 % tai yli, rahat eivät jää lukitsematta.

0
0
20.1.2022 - 15:05 #80342

Tinggeli

+3011
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1938
von Fyrckendahl kirjoitti:

Osa rahoista jää "lukitsematta", jos pistää osan pankkitilille (ja osan osakerahastoon), mutta ei jää, jos pistää kaikki yhdistelmärahastoon.

Mutta ei jää myöskään, jos pistää kaiken osakerahastoon.

Loppu kirjoituksesi oli taas tyypillistä laajennusta (ei halua 100% osakepainoa) ja sivupoluille menemistä, kun huomio otsikon ja aiemman kirjoituksesi, johon kommentoin (yhdistelmärahastojen piirre, jossa asiakas lukitsee rahansa rahastoon).

0
0
20.1.2022 - 16:56 #80348

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
Tinggeli kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Osa rahoista jää "lukitsematta", jos pistää osan pankkitilille (ja osan osakerahastoon), mutta ei jää, jos pistää kaikki yhdistelmärahastoon.

 

Mutta ei jää myöskään, jos pistää kaiken osakerahastoon.

Loppu kirjoituksesi oli taas tyypillistä laajennusta (ei halua 100% osakepainoa) ja sivupoluille menemistä, kun huomio otsikon ja aiemman kirjoituksesi, johon kommentoin (yhdistelmärahastojen piirre, jossa asiakas lukitsee rahansa rahastoon).

Esitin syyn, miksi alle 100 % osakepainoa etsivä asiakas saattaisi valita yhdistelmärahaston sen sijaan, että hän valitsisi tili+rahasto -vaihtoehdon.

Että asiakas pistäisi kaiken osakerahastoon on sinun esittämäsi laajennus tai sivupolku. Silloin asiakas ei saa tavoittelemaansa maltillista osakepainoa tai riskitasoa. Samalla hän ajautuu pois tämän ketjun otsikosta. 

0
0
20.1.2022 - 20:49 #80356

aliisan_avaimet

+513
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
521
Bingo53 kirjoitti:

Yhdistelmärahasto on minulla vain vain yksi rivi monista salkun rahasto-osuudessa - sekin elää pitkin vuotta. Sille on käyttöä ajoittain, sillä pienet voittoerät ovat halvempia laittaa säästöön ilmaisena rahastomerkintänä kuin ostaa vaikkapa world-etf-osuutta pörssistä ja maksaa välityspalkkio. Luulenpa, että asia on näin muillakin, kullakin omien tarpeiden ja harkintojen mukaisesti.

Mainittakoon tähän väliin Degiron ilmainen ETF-kauppa kerran kuussa.

0
0
20.1.2022 - 21:04 #80358

JR

+5054
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1485
von Fyrckendahl kirjoitti:

Osa rahoista jää "lukitsematta", jos pistää osan pankkitilille (ja osan osakerahastoon), mutta ei jää, jos pistää kaikki yhdistelmärahastoon.

Puhutaan siis asiakkaista, jotka haluavat osakepainoksi alle 100 %. Jos osakepainoksi haluaa 100 % tai yli, rahat eivät jää lukitsematta.

Sitten voi laittaa osan määräaikaiseen talletukseen.

0
0
21.1.2022 - 13:27 #80379

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Oman Nordea-salkun 80/20 allokaatio jo itsessään tekee siitä yhdistelmärahaston kaltaisen portfolio-ominaisuuksiltaan. Bondipositioiden suojausvaikutus näkyy melko hyvin tänään, jolloin päivä on alkanut osakkeiden kurssien voimakkaalla laskulla erityisesti teknoissa - ohessa Nordea-salkun etf-osuus ja keskipäivän kurssit:

Osakepositiot eli indeksi-etf:t ja sektori-etf:t osoittavat voimakasta miinusta. Osakepositioiden joukossa on kaksi bondi-etf:ää, jotka ovat neutraaleja osakkeiden paniikille. Ne tulevat maailman eri puolilta.

Ensimmäinen on Kiinan valtiolainoja sisältävä, suht uusi iShares BBG China FI ETF, ISIN: IE00BYPC1H27. Sen vuotuinen tuotto on ollut 15,29%.

Tämä tuli hankittua keväällä, kun toukokuussa tapani mukaan realisoin voitollisia osuuksia. JR:n ehdottama määräaikaistalletus ei käynyt, sillä sen ongelma on juuri määräaikaisuus. En tiedä koska on oikea aika ostaa. Niinpä bondeihin siten, että niillä on vähäinen korrelaatio - tänä vuonna ei eurobondeihin.

Tämä tuote on euroalueella uusi, eikä sillä ole pitkää tuottohistoriaa:

Rahasto koostuu Kiinan valtiolainoista eikä maksukyvystä ole epäilystä - eiköhän se ole parempi kuin Kreikan. Kiina ei ole mikään nollakorkomaa.


Toinen on USA:n inflaatiosuojattuja valtiolainoja eli TIPS:ejä sisältävä IShares USD TIPS UCITS USD ACC ETF. ISIN: IE00B1FZSC47. Sen viimeisin vuoden tuotto on ollut 9,41% ja kymmenen vuoden vuotuinen tuotto 4,02%.


Tästä tuotteesta on tullut kirjoitettua aiemminkin, mutta todettakoon TIPS-lainojen olevan muuttuvakorkoisia niin, että inflaation vaikutus kompensoidaan koroissa.

TIPS:eillä on melko hyvä tuottohistoria, joka tietysti korkotason laskiessa on vain parantunut.

Joudunko turmion tielle, kun FED alkaa keväällä nostaa korkoja? Bondimaailma reagoi kyllä osakemaailmaakin nopeammin pieniin korkomuutoksiin, mutta näissä on kyllä aikaa seurata mihin suuntaan TIPS:ien etf:n hinta alkaa siirtyä kun korot alkavat tehdä askellustaan ylöspäin.

Entä Kiinan valtiolainat - luulenpa, että he vähät välittävät FED:n puuhista ja keskittyvät ylläpitämään Aasiaa ja muuta Pasific-itää pystyssä.

Sijoituspaino on tässä 100%, vaikka osakepaino on 80% ja bondipaino 20% eli raha ei ole lähtenyt salkusta. Pienentävätkö nämä bondipositiot salkun riskiä? Jaa, numerot näyttävät aikanaan, mutta jonkinlainen hätiköintiä vaimentava vaikutus näyttäisi tänään olevan. 

0
0
21.1.2022 - 20:29 #80397

aliisan_avaimet

+513
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
521

Noiden Kiina-bondien hinta on selvästi mennyt tasan yuanin kurssin mukaan. Kiina taas vaihtoi juuri elvytysvaihteelle ja laski korkoa.

Lienee selvää että kun Kiinan vienti sakkaa, he elvyttävät ja heikentävät yuania. Tämä taas laskee tuon ETF:n arvoa vastaavasti, kun rahasto mitataan dollareissa (EUR-versio on vain käännös siihen päälle). Näin ollen ei ole minusta fiksuin aika sijoittaa sinne, 2.76% osinko ei lämmitä jos arvo tippuu 10%.

0
0
21.1.2022 - 20:44 #80398

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009
aliisan_avaimet kirjoitti:

Noiden Kiina-bondien hinta on selvästi mennyt tasan yuanin kurssin mukaan. Kiina taas vaihtoi juuri elvytysvaihteelle ja laski korkoa.

Lienee selvää että kun Kiinan vienti sakkaa, he elvyttävät ja heikentävät yuania. Tämä taas laskee tuon ETF:n arvoa vastaavasti, kun rahasto mitataan dollareissa (EUR-versio on vain käännös siihen päälle). Näin ollen ei ole minusta fiksuin aika sijoittaa sinne, 2.76% osinko ei lämmitä jos arvo tippuu 10%.

Valuuttakurssi on tässä hyvä näkökulma. Vaikea sanoa kuinka tässä keväällä mennään eteenpäin. The Wall Street Journalin kommentti kiina-bondeista tänään:

Global investors are still piling into Chinese sovereign bonds

Rebecca Feng, The Wall Street Journal, 21.1.2022

"The extra yield that Chinese government bonds offer over U.S. Treasurys this week dropped below a percentage point for the first time in nearly three years, as the central banks of the world’s two largest economies move in opposite directions.

The narrowing gap, reflecting both a rally in Chinese bonds and a U.S. selloff, reduces one longstanding argument in favor of foreign investors buying more Chinese debt. But analysts and investors say the long-term torrent of international money pouring into Chinese fixed-income markets is likely to continue."

Lähde: https://www.wsj.com/articles/chinas-yield-advantage-over-u-s-bonds-narr…

Itse ajatteli ratsastaa molemmilla ratsuilla, vaikka nämä menevätkin eri suuntiin.

0
0
23.1.2022 - 21:24 #80447

Teknokraatti

+1195
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
558
von Fyrckendahl kirjoitti:

Autovertaus oli osuva. Keksin siinä yhden puutteen. Et maininnut hintaa. Tietääkseni pikkuauto on isoa halvempi. Yhdistelmärahastosta kustannusetu puuttuu. 

Myönnän mallintaneeni vain valintaprosessia, joka ei mittaa sitä vastinetta mitä rahalla saa.

Myös hinnan analogia mielestäni pitää sillä ehdolla, jos saan tuoda valintaprosessiin mukaan vaikkapa tämän foorumin lukijoiden selvästi keskimääräistä parempaa sijoitusasiantuntemusta vastaavan tasoisen autoasiantuntemuksen. Asiantuntija nimittäin kaivaa esiin uuden pikkuauton hinnalla sitä paremman käytetyn, jos ei muuten niin noutaa sen itse Saksasta.

Mutta amatöörisijoittajan indeksirahaston osalta joudun myöntämään tappioni, koska siltä osin analogiani on rikki. Pienikuluisen indeksirahaston ostaminen onnistuu lukutaitoiselta ilman talousalan koulutustakin lyhyellä opiskelulla mielestäni selvästi varmemmin kuin uutta paremman käytetyn auton osto uutta halvemmalla hinnalla.

0
0
24.1.2022 - 01:08 #80448

varatonnit

+196
Liittynyt:
8.7.2021
Viestejä:
152

Hyvää keskustelua! Yksi ehkä keskustelusta unohtunut näkökulma on se, että yhdistelmärahastoja löytyy myös järkevillä kuluilla, kun sukeltaa etf-maailmaan. Jos yhdistelmärahastoa syystä tai toisesta haluaa ostaa, monelle parempi vaihtoehto voisi olla valita etf-rahasto, jossa vuotuiset kulut ovat noin prosenttiyksikön pienemmät kuin pankkien suosituimmissa yhdistelmärahastoissa. Esimerkkejä vaikkapa seuraavan linkin takaa.

https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat?sortField=fund_yearly…

0
0
24.1.2022 - 11:23 #80452

von Fyrckendahl

+806
Liittynyt:
2.11.2018
Viestejä:
1142
Teknokraatti kirjoitti:

Pienikuluisen indeksirahaston ostaminen onnistuu lukutaitoiselta ilman talousalan koulutustakin lyhyellä opiskelulla mielestäni selvästi varmemmin kuin uutta paremman käytetyn auton osto uutta halvemmalla hinnalla.

Pienikuluisen rahaston hankkiminen olisi tosiaan monille mahdollista, jos asiakkaat nimenomaan hakisivat pelkkiä edullisia kuluja.

Auton ostohinta on selkeä rahasumma. Käyttökustannuksia ei sen sijaan näe etukäteen.

Rahastossa on selkeä merkintäpalkkio. Hallinnointikulu on käyttökustannus, jota voi olla vaikea hahmottaa. Jos rahastoa pitää kauan, käyttökustannuksesta tulee pitkä penni, paljon enemmän kuin merkintäpalkkiosta, halliten kokonaiskustannuksia.

Taloudellisesti järkevä rahaston ostaja tutkisi nimenomaan rahaston kokonaiskustannuksen. Mahdollisesti rahastoja ostava asiakaskunta ei välitä kokonaiskustannuksista. Mutta niinhän se on monissa muissakin tuotteissa: ostohinta ratkaisee, ei kokonaiskustannus. Autojakin "pitää", niin kuin kirjoitit, vaihtaa vähän väliä uuteen, nostaen kokonaiskustannukset korkeampiin sfääreihin. Asiakas ei maksimoi taloudellista etuaan vaan hakee jotain muuta.

0
0
2.3.2023 - 17:57 #96164

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Rahastojen tuotonmaksun aika on vasta edessä (tässä jutussa Nordea Funds Oy)

Helmikuun tiliotetta vilkaistessa ihmettelin missä Nordean rahastojen tuotonmaksut ovat. Viime vuonna niille katkoaika oli 22. helmikuuta 2022 ja ne olivat maksussa 25. helmikuuta -  7. maaliskuuta itselleni.

Asiaa sai kaivaa pitkään, kunnes vaivoin löytyi Nordea Funds Oy:n kokousaikataulu tälle vuodelle tuotonmaksusta.

Linkki Nordea Funds: https://www.nordeafunds.com/fi/news/nordea-rahastojen-tuotonmaksu-vuode…

Rahastoyhtiö pitää kokouksensa maaliskuun 24. päivä 2023 ja päättää hallinnoimiensa rahastojen tuotonmaksusta.

Tarkkana saa olla, sillä katkoaika ei ollut vuodenvaihteessa vaan on vasta edessä: Tuotto maksetaan niille tuotto-osuuksille, joiden osalta merkintätoimeksianto on annettu viimeistään 21.3.2023 ennen rahastokohtaista katkoaikaa (valtaosassa Nordea-rahastoja kauppapäivä vaihtuu kello 16.30. Suomen aikaa; tämä on katkoaika), ja joiden merkintä on toteutettu saman päivänä.

Tuoton maksu

Tuoton irtoamispäivä on 22.3.2023, ja tuotto maksetaan rahastojen osuudenomistajille 24.3.2023 alkaen. Tavoitteena on, että maksu tapahtuu viimeistään 21.4.2023.

Linkin asiakirjassa on myös poikkeavia maksuaikoja eräille rahastoille.

Pointti tässä on, että tällaisia rahastoja yritys käyttää herkästi varojen säilyttämiseen, joista sitten lunastaa ja maksaa vuodenvaihteessa jäännösveroja ja muuta siihen ajankohtaan liittyvää - tyypillisesti vakuutusmaksuja jne. joita nämä ahnehtivat kassaansa heti tilikauden alkuun.

Voi näistä tuotonmaksuista syntyä joillakin pienillä yrityksillä merkittävästikin kassatuloja uudelleen sijoitettavaksi, joten katkoajankohdalla voi olla merkitystä.

0
0
22.10.2023 - 13:19 #101981

Bingo53

+2777
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2009

Vankka 60-40 sijoitusstrategia kärsi juuri pahimman vuotensa vuosikymmeniin

Korkeiden korkojen ja inflaation yhdistelmä on sotkemassa miljoonien sijoittajien sijoituskuvioita eikä perinteinen osakkeiden ja velkakirjojen yhdistelmä enää pure siihen halutulla tavalla kirjoittaa Eric Wallerstein The Wall Street Journalissa. Pitkäaikaisen holdaajasijoittajan turvasalkku, joka koostuu 60% osakkeista ja 40% velkakirjoista eli 60-40-portfolio on alkanut pettää omistajansa.

Jenkkiläisen 60-40-portfoliosijoittajan salkku on laskenut noin 14 % vuoden 2021 huippuarvosta ja syynä on se, että korkeat korot ovat heikentäneet samanaikaisesti sekä osakkeita, että velkakirjoja.

Perinteinen ohje sijoittajalle on ollut pysyä yksinkertaisessa menetelmässä: 'osakkeiden ja velkakirjojen omistaminen yhtä aikaa kasvattaa varallisuutta siksi, että kun osakkeilla on huono vuosi, velkakirjat tavallisesti pärjäävät paremmin ja vähentävät kurssilaskun vaikutusta' - mutta ei enää. Velkakirjojen taipumus nousta osakkeiden laskiessa pätee kun inflaatio ja korot ovat suhteellisen matalat. Nyt odotukset korkotason säilymisestä korkeana huomattavasti pidemmän ajan yhdistettynä sekä osakkeita, että velkakirjoja jäytävään inflaatioon ovat saaneet markkinaympäristön näyttämään aivan toiselta kuin menneinä vuosikymmeninä.

SP500_korrelaatio

Olosuhdemuutos näkyy hyvin osaketuottojen ja pitkien valtiolainojen korrelaation käyttäytymisessä.

Tavallinen 60-40-portfolio menetti 17% viime vuonna, mikä oli sen huonoin kehitys sitten vuoden 1937 eli yli kahdeksaankymmeneen vuoteen. Vaikka S&P500 on noussut 14%, mikä on helpottanut salkun toipumista 2023, osakkeet ja velkakirjat ovat liikkuneet samaan suuntaan viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin milloinkaan sitten vuoden 1997 kuten Standpoint Asset Managementin analyysi osoittaa.

wsj_annual_return

Näin sen pitäisi toimia: Stocks often fall when the economy slows. Unemployment surges, consumer spending wanes and corporate profits suffer, all hurting shares. Bond prices tend to rise in those circumstances, with investors hiding out in the safety of debt’s fixed payments. The Fed historically cuts interest rates during a recession to spur lending, business activity, and promote job growth. That increases the price of older bonds with higher coupons and lowers their yields—the annual rate an investor can expect to earn if they bought a bond today.

These days, the Federal Reserve has continued raising rates, hurting bond prices and lifting yields. And while stocks and bonds have moved in opposite directions for much of the past 23 years, the three decades prior — when higher interest rates were the norm — saw them often moving in tandem.

Linkki The Wall Street Journal: https://www.wsj.com/finance/investing/investing-stocks-bonds-strategy-changing-91b7589d

Keskuspankit ovat ilmoittaneet korkojen pysyvän korkeina vielä pitkään eikä tämä sijoitusympäristö ole muuttumassa vielä mihinkään.

Eläkesijoittajat tyypillisesti toivovat yli 5% tuottoa, mutta ovat kuitenkin tyytyväisiä saadessa viiden prosentin tuoton käteisenä tililleen. Nyt osaa sijoittajista houkuttelevat rahamarkkinasijoitukset eli hyvin lyhyen maturiteetin velkakirjat, joiden yli viiden prosentin tuotto on saanut sijoittajat laittamaan näihin rahastoihin ennätykselliset 5,7 tuhatta miljoonaa dollaria.

60-40-portfolio on pääpiirteissään pärjännyt hyvin menneinä, vaikeina talousaikoina ja tyypillisesti tuottanut vuosittain noin 6% tuoton vaikka siinä on ollutkin kipeitä siirtymäaikoja väliin. Ongelmana siinä ei ole sinänsä korkeat korot vaan korkojen nopea nousu: A gentle climb in Treasury yields can reflect a healthy economy and provide investors with more income. But when rates rise rapidly, it can destabilize markets, giving companies little time to adjust to elevated borrowing costs and spurring investors to rethink the value of stocks.

wsj_total_return

Ajat, jolloin talouskasvu hyytyy aneemiseksi, inflaatio pysyy matalana tai FED puuttuu peliin ja tarttuu toimillaan purkaakseen talouden stressitilanteita ovat saaneet osakkeet ja velkakirjat rikkomaan oman vastakkaissuuntaisen kehitystapansa, joka niillä oli aiemmin.

Pulmana tällä hetkellä hyvin rullaavasta taloudesta huolimatta on se, että liittovaltion hallinnon kulutus ja velkaantuminen on noussut sellaisiin määriin, että jenkkien valtiovelkakirjojen eli Treasuryiden tarjonta on alkanut nousta tasolle, jota Wall Street ei enää kykene käsittelemään. Osa perinteisistä bondiostajista on alkanut perääntyä markkinoilta. Uudet säännökset rajaavat isojen pankkien bondiostoja. Japani, joka on Amerikan suurin luotottaja, on alkanut vähentää jenkkibondien ostojaan alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2019.

“If you’re blindly relying on the old regime of 60-40, just be a little careful,” said Michael Hartnett, Bank of America’s chief investment strategist, at Grant’s 2023 investment conference. “This decade today, I don’t think there’s a lot in it.”

No, mitä sitten pitäisi tehdä?

Jenkkisijoittajalle ohje on muuttaa bondiallokaatiota siten, että suurempi osa sisältää rahamarkkinasijoituksia eli alle vuoden velkakirjoja. Osakkeiden osalta suositus on lisätä kansainvälisten osakkeiden osuutta tai hajauttaa pieniin yhtiöihin:

Some financial advisers suggest being more deliberate about specific stock-and-bond holdings, even if investors’ overall framework remains similar. That could include choosing money-market funds over bonds, or replacing some part of their S&P 500 allocation with international stocks or shares of smaller companies.

Vaihtoehtoja löytyy, mutta monet myös sanovat 60-40 salkun olevan edelleen melko hyvä leipää-ja-voita lähestymistapa tavalliselle sijoittajalle, kunhan tämä ymmärtää etteivät viime vuosikymmenen tähtimäiset tuotot ole odotettavissa tulevina vuosina.

State Street has begun to lengthen their Treasury holdings into longer-dated bonds to take advantage of falling rates and lock-in high interest payments.

“We don’t think 60-40 is dead”

Eli salkun sisällä voi nousevien korkojen aikaan olla bondipaino nopeasti erääntyvissä velkakirjoissa ja korkohuipun lähestyessä paino  siirretään pidempiin velkakirjoihin, joissa hinnat alkavat nousta niiden vaivuttua pohjamutiin.

Ja niinkuin aina, tässä pätee, että sijoittajan on syytä säätää salkkunsa allokaatiota pienin erin, mutta säännöllisin väliajoin.

1
0