Shell

Itse kanssa longina öljyy, alle 60 dollarin öljyn hinnat ei palvele yhtäkään öljyntuottajamaata. Olen yrittänyt kiivaasti tonkia pienempiä öljykioskeja Norjasta ja Ruotsista. Maha Energy vaikuttanut nyt parhaalta, joten sitä on pieni siivu. Tekee tulosta vähän matalammallakin öljyn hinnalla. Mahalla oli kaasun kanssa ongelmia vuoden lopussa, mutta nyt tilanne korjaantunut ja tuotanto palautunut melkein syyskuun huippulukemiin.  DNO kiinnostaa kanssa, ovat ostaneet 10% omia takas ja 28. päivä olis tarkoitus päättää niiden mitätöinnistä. Silti kurssi vaan vajoaa, Kurdistan ei taida olla niitä vakaimpia öljyntuotantoalueita. 

Kiinalaiset ilmeisesti virittelevät jo jalostamoja maaliskuuta varten:

https://www.worldoil.com/news/2020/2/14/oil-too-cheap-to-ignore-sends-chinese-refiners-on-buying-spree?utm_source=hootsuite&utm_medium=&utm_term=&utm_content=&utm_campaign=&fbclid=IwAR04062bWe0Y5reRfhWAPDtvWNQV0TteQ270D8WQ10diEhdIramkUnX8SZw

Itselle hieman tuntematon sektori ja kaikki öljy-yhtiöt törkysen halpoja, niin aika pienillä panoksilla mennään.

Mielenkiintoinen ajatus ja huomio. Itse en ole vielä lähtenyt mukaan öljyn pariin, mutta tuo artikkeli Kiinan alhaisista öljyhinnoista oli varsin kiintoisaa luettavaa. Ehkä ihan hyvä etsiä myös pienempiä puljuja Norjasta tai muualta - onhan sitä pienemmillä loppujen lopuksi varaa kasvaa enemmän kuin suurilla yrityksillä.

HS kirjoittaa tänään:

"Öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin hallitus ehdottaa yhtiön nimen muuttamista Shelliksi, kahdesta osakesarjasta luopumista ja kotipaikan siirtämistä Hollannista Britanniaan."

https://www.hs.fi/talous/art-2000008405962.html

Hollannin hallitus ei ole kovin tyytyväinen kun tähän saakka Hollantilainen Shell siirtää pääkonttorinsa Britanniaan. Liekö siirron syy yhtiön halua päästä posi EU alueelta. Uutisen lopussa oli kaiken kertova lause.

" Toukokuussa hollantilainen tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että Shellin on ryhdyttävä voimakkaampiin toimiin kasvihuonepäästöjen supistamiseksi saavuttaakseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. "

Onkohan tämä ilmiö kasvava ilmiö, että pääkonttoreita aletaan siirtämään jos yrityksiä aletaan enemmässä määrin painostamaan liikaa?Tässä keississä en tiedä (HS:n uutinen maksumuurin takana https://www.hs.fi/talous/art-2000008004917.html), kuinka paljon ja miten nopeasti oikeus on vaatinut Shell:iä supistamaan CO2 yms. päästöjä, mutta varmaan reilusti enemmän ja nopeammalla aikataululla kuin Pariisin sopimuksessa on päätetty. Ei pääkonttoria kai muuten alettaisi siirtämään?

Toivottavasti Suomi ei seuraa perässä.

Toivottavasti Suomi näyttää tietä ensimmäisenä ja on tuon tuomion taustapiruna toimiva pääarkkitehti.

Suomalaiset uusiutuvien kehittäjät hierovat käsiään.

Tinggeli kirjoitti:

Tässä keississä en tiedä (HS:n uutinen maksumuurin takana https://www.hs.fi/talous/art-2000008004917.html), kuinka paljon ja miten nopeasti oikeus on vaatinut Shell:iä supistamaan CO2 yms. päästöjä, mutta varmaan reilusti enemmän ja nopeammalla aikataululla kuin Pariisin sopimuksessa on päätetty.

Suomalaista käräjäoikeutta vastaava hollantilaisoikeus määräsi, että Shellin täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjään 45 prosenttia vuoden 2019 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjassa Yhdistyneiden kansankuntien tukeman Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Oikeuden määräämä vähennys on jyrkempi kuin Shellin oma tavoite vähentää päästöjään 20 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön hiilidioksidipäästöt saavuttivat huippunsa vuonna 2018.

RedRabbit kirjoitti:

 

Suomalaista käräjäoikeutta vastaava hollantilaisoikeus määräsi, että Shellin täytyy vähentää hiilidioksidipäästöjään 45 prosenttia vuoden 2019 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjassa Yhdistyneiden kansankuntien tukeman Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Oikeuden määräämä vähennys on jyrkempi kuin Shellin oma tavoite vähentää päästöjään 20 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön hiilidioksidipäästöt saavuttivat huippunsa vuonna 2018.

 

EU on kuitenkin päättänyt, että hiilineutraalisuus saavutetaan vuonna 2050 mitä näköjään Shell on myös pitänyt tavoitteenaan. Eli Hollannin oikeus on ottanut tiukemman linjan kuin mikä on EU:n tavoite. Onko Hollinnin oikeus saanut poliittista ohjausta vai onko Hollannin omat tavoiteet tiukemman kuin EU:n.  Suomellahan on ehdotettu tiukemmat tavoiteet kuin Alankomaille (*), joten onko meillä vastaavaa riskiä?

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20190926STO622…

"Parlamentti haluaa myös, että kaikki yksittäiset EU-maat olisivat ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä ja että vuoden 2050 jälkeen ilmakehästä poistettaisiin enemmän päästöjä kuin tuotetaan. Lisäksi kaikki suorat tai epäsuorat tuet fossiilisille polttoaineille pitäisi poistaa käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mepit pääsivät sopimukseen EU:n sitoutumisesta olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä neuvoston kanssa huhtikuussa 2021.

1. kesäkuuta parlamentti hyväksyi EU:n uuden ilmastolain. Laki nostaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteita 40 prosentista 55 prosenttiin ja tekee ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä laillisesti sitovan tavoitteen."

(*)

Ehdotetut kansalliset tavoitteet ( Päivitetty: 18-10-2018)

Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 2030 vähennystavoitteet ovat näin ollen 0–40 prosenttia vuoden 2005 tasoon nähden ja sopivat yhteen EU:n yleisen 30 prosentin vähennystavoitteen kanssa.

Jäsenvaltio   2030 tavoite vuoteen 2005 nähden

Luxemburg  –40 %

Ruotsi  –40 %

Tanska –39 %

Suomi –39 %

Saksa –38 %

Ranska –37 %

Yhdistynyt kuningaskunta –37 % 

Alankomaat –36 %

Itävalta –36 %

.....

Kreikka –16 %

Viro –13 %

Liettua –9 %

Puola –7 %

Kroatia –7 %

Unkari  –7 %

Latvia –6 %

Bulgaria 0 %

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180208STO974…