Jaaha - turvavyö kiinni, ensi viikolla mennään taas ylä- ja alamäkeä:
Truly long-term investors may not need to worry about such issues, however. The great temptation in a rising market like the recent one may be to buy soaring stocks, for fear of missing out on easy profits. The temptation during severe downturns, like the one a little more than a year ago, is to sell your holdings to avoid big losses.
Setting a steady course and sticking with it for many years is a better approach, Ms. Nixon said. Hold stocks and bonds in an allocation you can live with, she said, and ignore the GameStop madness.
“Tighten your seatbelts,” she said. “There will be a rocky ride ahead.”
Siina ei kauaa mennyt kun loppuviikon pelokkuus havisi markkinoilta. Nyt taas ostellaan lappuja ikaankuin niita ei huomenna enaa saisi. No, samassa veneessa tavallaan itekin. Perjantaina kadutti hieman keventamatta jattamiset ja nyt kun uutta tilaisuutta tarjotaan niin ei tee mieli enaa myyda. Kuka sita aarteistaan luopuisi?
Siina ei kauaa mennyt kun loppuviikon pelokkuus havisi markkinoilta. Nyt taas ostellaan lappuja ikaankuin niita ei huomenna enaa saisi. No, samassa veneessa tavallaan itekin. Perjantaina kadutti hieman keventamatta jattamiset ja nyt kun uutta tilaisuutta tarjotaan niin ei tee mieli enaa myyda. Kuka sita aarteistaan luopuisi?
Jeps, sama täällä. Jostain syystä myyminen on vaikeampaa itselle kun ostaminen. Menetetyt tuotot liian aikaisin myymisestä harmittaa enemmän kun jos ei ole osaketta ostanut lainkaan. Ei siinä mitään järkeä ole. Mutta niin mun pää toimii :/
Muistatteko kun puhuttiin etta SP500 ylittaa 4000 pistetta tana vuonna? Silloin, kuukausi tai pari sitten, se kuulosti hullulta. Nyt nayttaa silta etta SP500 ylittaa 4000 pisteen haamurajan ensi viikolla!
Janna etta SP500 nousi tasaisesti koko viikon 3714 -> 3887, mutta optioiden put-call ratio laski. Ainoastaan tiistaina oli vahan hyppya (1.83, 1.98, 1.77, 1.74, 1.64). Eiko tasta ole paateltavissa se, etta vaikka mennaan komeassa ATH:ssa niin markkina uskoo nousutrendin jatkuvan? Jalka pysyy kaasulla?!
Osarireaktiot ovat olleet korkeampaa matematiikkaa. Markkinat odottaa kasvuyhtioilta kuuta taivaalta joten kurssit niiaa lahes kerran kerrasta. Sony sentaan saatiin ylos kun firma nostaa profittiohjeistustaan 30%! Suurempikin nousu olisi ollut mun mielesta perusteltavissa. Mun kirjoissa ainoastaan Microsoftin kurssireaktio suunnilleen jarkeva. Muihin on sijoittajat pettyneet - mita lie odottaneet?
Talta pohjalta on kylla paha painaa osareihin ylipainolla. Ite valitsen positiokoot niin etta tuloksesta ja reaktiosta riippuen voi tarvittaessa painaa kumpaa tahansa nappia. Ainoa mita en uskalla keventaa yhtaan on Tencent, jonka uskon olevan maailman suurin aktiebolaget vuosikymmenen loppuun mennessa.
"Jim Simons is a world renowned mathematician that left academia and started a hedge fund at the age of 40. He went on to become the most successful hedge fund manager and one of the richest people in the world."
Nykytilanteen vertaaminen dotcom -kuplaan on tietamattomyytta / pelkoa / kyvyttomyytta ymmartaa asioita yhdistavia ja erottavia tekijoita.
Nasdaqilta meni 15v tehda uudet huiput dotcom kuplan jalkeen. Ajatteleeko joku etta nasse rikkoo 14k rajan vuonna 2036? Esimerkki. Otetaan "kuplautunut" P/E 100 firma joka tekee 10% tuloskasvua seuraavat 15 vuotta. Jos sen kurssi on tuolloin 15v paasta on nykyinen, se treidaa silloin P/E = 4. Aika on ihmeellinen asia.
Tuo 15 vuoden kesto uusien huippujen tekemiseen alleviivaa kuinka paha tilanne silloin oikeasti oli. Nyt ei olla lahellakaan tuollaisia kuplautumisasteita - varsinkin kun isoimmat on vahvempia kuin koskaan eika treidaa edes kovin alyttomilla arvostuksilla. Toki yksittaisia kuplaosakkeita on.
Otetaan "kuplautunut" P/E 100 firma joka tekee 10% tuloskasvua seuraavat 15 vuotta. Jos sen kurssi on tuolloin 15v paasta on nykyinen, se treidaa silloin P/E = 4.
Minun matematiikallani sen P/E on silloin vielä 23,9. Kumpikikohan meistä laskee väärin?
Oma johtopäätökseni tuosta (omalla matematiikallani lasketusta) esimerkistä on että tarvitaan todella kova luotto erittäin pitkäaikaiseen kasvuun ja/tai selvästi 10% kovemmat kasvuluvut jotta P/E 100 olisi oikeutettu.
p/e-luvuillako se kupla määritellään. Taisi olla sitten suurin kupla vuonna 2009. Juuri ennen finanssikriisiä markkinahan oli sitten halpa, kun p/e-käppyrä pohjasi ja montaa yhtiötä sai yksinumeroisella p/e-kertoimella tai lähellä sitä.
Lisäks on ihan eriasia puhutaanko talouden kuplasta vai pörssikuplasta. IT-buumin aikaan kyse oli nimenomaan pörssikuplasta (raha ohjautu pitkälti pörssin kautta kohteisiin, jotka olivat kuplahinnoiteltuja) ja ennen finanssikriisiä kyse oli enemmän koko järjestelmän kuplasta, kun lainaa annettiin välittämättä riskeista eli rahaa syydettiin sinne, mihin raha ei olisi normaalisti riskihinnoiteltuna mennyt ja raha ohjautu talouteen paljon kuluttajien kautta. Nyt ollaan ihan vastaavassa tilanteessa. Rahaa kylvetään miten sattuu ja paisutetaan kuplaa. P/e-kertoimista ei voi vetää suoraa johtopäätöstä, mutta viimeaikoina kohonnut pörssien arvostus kielii siitä, että talouden kupla näkyy entistä enemmän myös pörssissä.
Mitäs luulette, että miten taloudelle kävisi, jos keskuspankit normalisoisivat rahapolitiikkansa ja antaisi markkinoiden hinnoitella riskin? Voisi tulla melkonen syväkyykky, josta toki palauduttaisiin terveemmän talouden kanssa. Jos taloutta pönkitetään keinotekoisesti ilman markkinoiden vapaata hinnoittelua, niin kyseessä on aina jonkinlainen kupla. Nyt keskuspankit ovat osto-ohjelmillaan vienyt riskin hinnottelun ja markkinoille on tullut liikaa rahaa ja toimeliaisuutta, joten kyseessä on kupla.
Lyhytaikainen ja nopea elvytys ei synnytä kuplaa, koska se vain tasaisi markkinareaktioita ja sitä löysää rahaa ei hinnoiteltaisi markkinoilla pitkäkistoiseksi toimeksi. Nyt alhanen markkina pysyy pystyssä pääasiassa keskuspankkien tukemana ja tuen hinnoitellaan jatkuvan. Ei siis olla lähellekään luonnollista tasapainotilaa.
Kuplia tai kuplattomuutta perustellaan ihan liian suppeista näkökulmista.
Itse en ymmärrä tätä helkatin rahanpainamista, sitä on kokeiltua jo Roomassa aikanaan ja sen jälkeen monessa muussa valtiossa ja aina huonoin tuloksin. Markkinoitten pitäisi antaa olla ja jos yhtiöitä kaatuu niin sitten niitä kaatuu, tämä keinotekoinen markkinoitten ylläpito ei ole järkevää, sama kun joisi viinaa krapulaan, siirretään vain myöhemmäksi ja kovemmaksi.
...finanssikriisiä kyse oli enemmän koko järjestelmän kuplasta, kun lainaa annettiin välittämättä riskeista eli rahaa syydettiin sinne, mihin raha ei olisi normaalisti riskihinnoiteltuna mennyt ja raha ohjautu talouteen paljon kuluttajien kautta. Nyt ollaan ihan vastaavassa tilanteessa. Rahaa kylvetään miten sattuu ja paisutetaan kuplaa. P/e-kertoimista ei voi vetää suoraa johtopäätöstä, mutta viimeaikoina kohonnut pörssien arvostus kielii siitä, että talouden kupla näkyy entistä enemmän myös pörssissä.
Verrattuna finanssikriisiin nyt ei kai sentään anneta lainaa työttömille yksinhuoltajille ja vielä ilman vakuuksia. Näinhän Subprime-lainoissa oli kyse. Paketoitiin luottokelvottomia suuren riskin lainoja nättiin pakettiin, lyötiin paras luottoluokitus nätin paketin päälle ja myytiin sijoittajille ja pankeille. Ongelma tuli juuri pankkien osalta kun pakettien sisältö paljastui luottokelvottomaksi roskaksi. Eli ei nykytilannetta voi verrata finanssikriisiin.
Tällä kertaa kaikki on tosin.
Onhan nykyinen tilanne vähän erikoinen ja jopa huolestuttava, mutta tanssitaan nyt niin kauan kun keskuspankki-orkesterin musiikk soi. Kuplassa on kiva olla (kunnes se puhkeaa).
Trolli kirjoitti:
Voisi keskuspankit tehdä kaikista kerralla miljonäärejä, niin kenenkään ei tarvitsisi tehdä enää töitä.
Niin tai antaa valtioille joka vuosi sen budjetin verran rahaa niin valtioiden ei tarvitsisi veroja kantaa lainkaan..
Verrattuna finanssikriisiin nyt ei kai sentään anneta lainaa työttömille yksinhuoltajille ja vielä ilman vakuuksia.
Niin. Nyt annetaan lainaa ylivelkaantuneille valtioille ja zombiyhtiöille.
Tinggeli kirjoitti:
Niin tai antaa valtioille joka vuosi sen budjetin verran rahaa niin valtioiden ei tarvitsisi veroja kantaa lainkaan..
No tätähän keskuspankit osittain jo tekevät, kun antavat alle markkinahintasta lainaa. Käytännössä sama asia olisi antaa valtioiden ottaa lainaa markkinahintaisesti ja keskuspankki siirtäisi sitten rahaa valtioiden tileille.
Otetaanko vastaavasti vastaan myös se, mitä tää nykynen vihervasemmistolainen hallitus meille tarjoaa? x)
Ero on siina etta jalkimmaiseen on sentaan edes pienet oddsit vaikuttaa, ensimmaiseen ei. Ja niissa asioissa joissa vaikutusmahdollisuus on nolla, on hullua keskittya mihinkaan muuhun kuin oman itsen optimaaliseen luovimiseen tilanteessa.
Tarkotatko nyt, että keskuspankit ovat poliittisesti riippumattomia? EKP:n politiikkakin päätetään käytännössä EU-tasolla, kun valitaan johtoon halutunlaista rahapolitiikkaa kannattava henkilö. Jos Kiinassa yksittäisten kansalaisten kannattaa esittää minkäänlaisia näkemyksiä politiikasta, niin veikkaampa, että suuremmat mahdollisuudet vaikutta on EU:n jäsenmaan kansalaisella kuin suuremman ihmismassan Kiinassa. Vai olisiko Yhdysvaltojen kansalaisten pitänyt olla vain hiljaa presidentinvaaleissa, kun yksittäisen henkilön mahdollisuudet vaikuttaa olivat pienet? Kyllä se keskustelu ja kritiikki kannattaa eikä vain tyytyä siihen, mitä tulee.
Kuoppa on pahin niissä osakkeissa, jotka eivät ole tehneet rahaa, vaan joiden tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa.
A retreat in technology stocks continued Tuesday as U.S. stocks slid and investors awaited Federal Reserve Chairman Jerome Powell’s testimony in Congress on the health of the economy.
A sharp rise in yields on U.S. government bonds in recent days has sapped investors’ appetite for riskier assets, including stocks. Shares in technology companies, which have powered the broader market higher for much of the past year, are seen as particularly vulnerable. That is because many tech companies’ valuations are tied to their future earnings potential. Those profits are less valuable in today’s terms when investors apply a higher discount rate.
Ja edellä olleiden sijoittajien odottama Powell kertoo parhaillaan näkemyksensä juuri nyt:
“The economy is a long way from our employment and inflation goals,” Mr. Powell said in testimony to the Senate Banking Committee, a statement he has repeated in recent weeks. The Fed will therefore continue to support the economy with near-zero interest rates and large-scale asset purchases until “substantial further progress has been made,” a standard that Mr. Powell said “is likely to take some time” to achieve.
Rauhoittaako tämä - saa nähdä. Varovainen raha siirtyy osinko-osakkeisiin, sillä ne tekivät viimeiselle riville rahaa eilen, tänään ja suuri osa huomennakin.
Velkakirjamarkkinat ovat antamassa viestiä US hallinnon pohtiessa talouden pelastustoimia - korkoero kasvaa.
Lyhyen, kahden vuoden US velkakirjan korko on pysynyt matalana, mutta 10-vuotisen Treasuryn (eli se hinta, jonka US hallinnon on maksettava lainatakseen rahaa kymmeneksi vuodeksi) korko on noussut syyskuusta asti (elokuussa 0,51%, syyskuussa 0,92% ja eilen 1,37%). Tämä antaa viitettä siitä, että US korkotaso pysyisi matalana vuoteen 2023 ja alkaisi sen jälkeen nousta.
What is happening is known as a “steepening of the yield curve,” with long-term rates rising as short-term rates hold still. It tends to presage faster economic growth; it is the opposite of a “yield curve inversion,” which is known as a harbinger of recessions.
Korkokäyrät alkavat etääntyä toisistaan, mikä ennustelee kasvun jatkumista. Ilmiö on käänteinen korkokäyrien kiertymiselle, joka on yleensä ennustanut lamaa. Toisaalta valtion velkakirjahinnat myös osoittavat, että korkotaso alkaa nousta parin vuoden kuluttua ja se puhaltaa silloin ilmat yritysten ja kiinteistöjen helpoilta rahoitusmarkkinoilta. Sekä tekee jälleen bondit osakkeita houkuttelevammiksi.
Elvytetäänkö jo liikaa?
Investors are slowly being forced to confront an issue that is already hotly debated among economists: when is so much stimulus too much stimulus?
The answer is not to abandon the fiscal stimulus. Rather, it is to improve its immediate relief targeting and accelerate the long-term growth impact. And the Fed needs to consider seriously how best to slowly lift its foot off the monetary accelerator.
Tulevia tuottoja tähän päivään diskonttavat joutuvat tekemään laskelmansa uudelleen, jos ovat ikuiseen nollakorkoon luottaneet.
Valinnoissa on hyvä olla tarkkana yrityksen velkalastin suhteen ja siihen riittääkö kannattavuus kantamaan vieraan pääoman kulut. Huono merkki on, jos osingot nyt maksetaan velalla eikä tuloilla.
Rabobank on sitä mieltä että 1,5% on kriittinen raja, sekä psykologisesti että gammapuolella. Heidän mukaansa jos US 10v korko menee tuosta yli, alkaa rotaatio osakkeista bondeihin.
Uskotteko kotona? Kymppivuotinen -0.014 prosenttiyksikkoa tanaan. Siis miinus. Negative. Ja SP500 closas vihrealle. Tata ei ainakaan kukaan uskonut klo 15:45 CET!
Osakemarkkina törmäsi 10 vuoden vastustustasoon, lukuun 1,44 % ja Fedin Powell kiirehti pikaisesti apuun - muistaen ilmeisesti vuoden 2000 tapahtumat - ja istahti keinulaudan korkopuolelle: "keinulaudan ei anneta heilahtaa enempää". Katsotaan, mitä markkina tuumii lähipäivinä. Herkkyyttä ilmassa.
Säikähdys kävi eilen läpi jenkkipörssin kunnes FED:n Jerome Powell sai markkinat rauhoitettua. Kuuleminen jatkuu myös tänään US hallinnossa. Vilkaistaanpa kuinka inflaatio- ja korkopelko heijastui jenkkipörssissä eli minkälaiset yhtiöt vahvistuvat eniten - mihin raha siirtyy turvaan:
Kahdeksasta eniten vahvistuneesta yhtiöstä kuusi oli kiinteistöhallintayhtiöitä. Raha siirtyy kivitaloihin ja sellaiseen palvelutarjontaan, joka tulee hyötymään eniten. Klassinen inflaatiosuoja on ollut taide, kiinteistöt ja maanpinta (peltomaa, metsämaa, tontit). Sama toisesta lähteestä:
Onko raha ollut lähdössä karkuun jenkkipörssistä? Sitä täytyy katsoa sijoitusrahastojen rahavirtojen kautta:
On rahaa välillä ulos virannut, mutta palanut taas takaisin. Toistaiseksi suunta on pääpiirteissään vielä ollut jenkkeihin päin. Hermostunuttta se kyllä on ja äkkiä vaihtaa suuntaa. Minne menee, sitä ei tiedä.
