Pari kertaa työuupumuksessa pyörineenä voisin sanoa että molemmilla kerroilla alkoi päässä pyöriä kaikenmaailman epärealistiset rikastumiskeinot ja molemmilla kerroilla ainoa keino eteenpäin olisi ollut korjata jotain työelämässä. Joko selkeyttää senhetkisiä vastuita ja todeta useammin että asia X ei onnistu, vaikka joku toinen väittikin muuta, tai sitten vaihtaa työpaikkaa.
Toki jos jonkun rikastumiskeinon olisi keksinyt niin olisihan siitäkin ollut apua, mutta fuck you -rahoja ei näkynyt vaikka kuinka iltaisin pohdiskeli asiaa. Ei niissä pohdinnoista myöskään mitään iloa ole jos kaikki energia oikeasti menee siihen että koettaa selvitä työpäivästä hengissä ja sen jälkeen palautua ennen seuraavaa aamua. Silloin korkeintaan keksii tuhat ja yksi keinoa menettää rahansa.
1) Saatat kärsiä jonkinasteisesta työuupumuksesta, ongelmasi on silloin työuupuminen, ei rahan puute.
2) Työuupumisenkin keskellä voi toki säästää ja sijoittaa, mutta silloin kannattaa olla realistinen oman jaksamisen suhteen ja sijoittaa passiivisesti.
Miten itse selätin työuupumisen? Ensimmäisellä kerralla vaihdoin työpaikkaa. Tämä oli oikeastaan vähän onnekas keissi, koska uupuminen näkyy aika usein päälle ja silloin voi olla vaikea myydä itseään hakemuksessa ja haastattelussa. Toisella kerralla vedettiin vähän syvemmässä päädyssä, mutta sieltäkin lopulta noustiin kun ongelmia aiheuttaneita tilanteita keskusteltiin läpi ja kysyttiin mitä minä olisin voinut tehdä toisin. Hankala kysymys, koska se on helppo ottaa vittuiluna, mutta kun omasta tekemisestä on puhe niin siitä pitää lähteä liikenteeseen. Olisiko pitänyt osata jotain? Sanoa jotain? Tehdä jotain toisin? Kieltäytyä jostain? Sanoa muille että mietitäänpä vielä kerran läpi ennen kuin aletaan tekemään? Omiin pohdintoihini oltiin tyytyväisiä ja nyt kirjoittelen firmalle prosesseja ja vastuita joiden on tarkoitus selkeyttää tilannetta niin asiakkaille kuin työntekijöille, minkä pitäisi vähentää epämiellyttäviä yllätyksiä ja omien uupumista.
Firmalle ei ole kannattavaa polttaa työntekijöitä loppuun, eivätkä he siihen todennäköisesti tietoisesti pyri. Todennäköisesti esimiehen tai HR:n kanssa kannattaisi jutella siitä että tuntuu että jotain tehdään nyt väärin kun jokainen päivä tuntuu taistelulta. Jos esimies ja HR ovat itse uupuneita niin sitten voi olla hankalampi tilanne, mutta ei heidänkään tilanne parane sillä että pistätte silmät kiinni ja painatte menemään päivästä toiseen 8h putkeen vääriä asioita. Yksi helppo ansa, johon moni tuntuu astuvan, on uupunut esimies jota koettaa auttaa ottamalla kaikki työt vastaan.
Itse en tunnistanut työuupumista työuupumiseksi ja asiaksi jonka voin itse ratkaista kuin vasta toisella kerralla. Silloinkin oikeat suunnat ja ratkaisut alkoivat hahmottua vasta kun keskustelin itseäni fiksumpien kanssa.