Valpuri kirjoitti:Sorry off topic. Mä oon myös pokerinpelaajana kiinnittänyt huomiota Dunning-Krugeriin, nimittäin pokeripiireissä näkee niin usein voitollisiakin pelaajia, jotka kuitenkin yliarvioi omia kykyjä, ja toisaalta aliarvioi vastustajiansa. Tällä on paljon merkitystä levelöinnin kannalta, ja väitän että erityisesti HU peleissä, mutta myös moniwaynä Dunning-Krugerin kannalta neutraali henkilö kykenee adjustaamaan itsensä selvästi tehokkaammin vihun leveliin ja löytämään paremmin GTO ratkaisuja.
Ja jos koit Dunning-Kruger artikkelin mielenkiintoisena, niin kannattaa tutustua myös MBTI -luokitukseen. Mä väitän, että eri MBTI -luokilla on eri määrä korrelaatiota Dunning-Kruger efektin esiintymiseen. Itse oon oppinut tuon MBTI luokitusjärjestelmän avulla ymmärtämään paljon paremmin, kuinka eri ihmiset hankkivat ja käsittelevät tietoa joka päiväisessä elämässään. Ennen kaikkea omat vahvuudet ja heikkoudet on tullut paremmin tiedostettua, josta on paljon hyötyä.
Tommosen suht nopean nettitestin voi tehdä vaikkapa täällä: http://www.16personalities.com
Nopealla silmäyksellä tuo MBTI luokitus voi vaikuttaa "horoskooppimaiselta", mutta ei kannata erehtyä – teoria perustuu paljolti Carl Jungin persoonallisuusteoriaan. Väitän, että tulokset ovat yllättävän tarkkoja.
Mitä pikaisesti tutustuin niin ihan mielenkiintoista. Testin tulos ei tullut yllätyksenä:
YOUR PERSONALITY TYPE IS:
LOGISTICIAN (ISTJ-A)
Markus_Bunders kirjoitti:Sijoittamisessa ongelma on se, ettet voi ikinä oikeasti tietää, miten oikeasti runnasit. Pokerissa on sentään melko tarkka EV-tarkistus jälkikäteen mahdollista. Epävarmuudesta seuraa suurempi riski ja tämän tulisi vaikuttaa rationaalisen sijoittajan käyttäytymiseen.
IMO kannattaa lähteä siitä, mitä tavoittelee ja rakentaa strategiansa sen pohjalta. Siis laajemmin varallisuuden suhteen. Jos haluaa nousta seuraavaan varallisuusluokkaan, niin optimi strategia on varmasti eri kuin jos tärkeintä on, ettei putoa alempaan. Jne.
Minulle on tärkeintä jatkuvuus ja nousukulma, mutta tässä järjestyksessä. Elintason putoaminen sattuu aina enemmän kuin sen nosto tuntuu hyvältä. Lisäksi kannattaa muistaa, etät ihminen turtuu eli tarvitsee koko ajan enemmän inputtia saadakseen saman fiiliksen. Henkilökohtainen inflaatio siis.
Yksi ajatus on jakaa varallisuus osiin ja kohdella näitä osia eri strategioiden mukaisesti. Yksi hyvä jako on aikahorisontti. Yhtä osaa sijoitat 20 vuoden tähtäimellä, toista 1 vuoden, jne. Tällä varmistat sen, että vaikka olisit mikrotasolla oikeassa nyt, niin makrotason bad beat voi tuhota sinut, mutta vain siltä osin, jonka olet pistänyt pottiin. Jos se ei ole 100 %, niin pääset ostelemaan halvalla ja aloittamaan uuden nousun hyvistä asemista. Jos makrotason romahdusta ei tule, menetät toki tuotttoja, joita olisit muuten saanut: Vakuuttamisen hinta.
Aikahorisontti on oikeastaan loppuelämä, maksimoimalla sijoitusEV ilman poikkimenemisen mahdollisuutta, hyväksyen kuitenkin rankemmatkin downswingit. Näkisin et 100%-120% rollista hajautettuna ei liikaa korreloiviin osakkeisiin ympäri maailmaa olevan optimiline tähän. Jos valueta pystyy tuoda vielä lisää valitsemalla itse hyvät hepat niin mikäs siinä.
Hornbeck Offshoreen liittyen yks selkee ja asiallinen kirjoitus bullin näkökulmasta öljyn hinnan suhteen http://seekingalpha.com/article/3358905-oil-prices-will-rebound?ifp=0. Netti on toki täynnä näitä analyyseja puolesta ja vastaan.
On muuten muutama mielenkiintoinen sijoitusprojekti meneillään pörssin ulkopuolella, joissa uskon saavuttavani pörssiä paremman odotusarvon. Yhdet maakaupat ja yks isompi huonokuntoinen asunto Helsingin keskustassa. Laitan varmaan jossain vaiheessa päivitystä miten etenee ja mitä oon oppinut. Päätin loppumetreillä perääntyä aiemmin mainitsemastani parkkihalliprojektista monesta syystä joita en avaa sen enempää enkä oo varma saisinko edes.