Euribor-korkojen nousun hyödyntäminen & "luova suojautuminen"

Johtaako tulossa olevat suuret elvytystoimet inflaation laukalle lähtöön? Tällöin nousee korot, mutta niin myös kaikki muu lukuun ottamatta pankkilainojen pääomia.

Rommaava Härkä kirjoitti:

 

Itseä kiinnostaisi sijoittaa muutamaan Euribor-kehitystä seuraavaan korko-/sijoitusinstrumenttiin, mutta oma valveutuneisuus näiden saatavuudesta ja toimintalogiikasta on tällä hetkellä turhan huteralla pohjalla.

-Rommaava Härkä

Vaikka en ole mikään korkoasiantuntija niin tässä muutama vaihtoehto.

Liffe/ICE on money market puolella varmaan likvidein markkinapaikka. Joko ostat futuureita ja rullaat possaa tai ostat calleja/myyt putteja jos koron nousua haluat hedgata.

https://www.theice.com/products/38527986/Three-Month-Euribor-Futures

https://www.theice.com/products/38527989/Options-on-Three-Month-Euribor-Futures

Toi argumentti "että vastapuolella joku paremmin informoitu taho" niin ei oikein pidä paikkaansa koska ostat sitten instrumentteja pörssissä tai putkia deskistä niin vastapuoli on käytännössä aina jonkin sortin market maker joka hedgaa position deltan ja maksat siitä bid-ask spreadissä. 

Sitten on tietysti kaiken näköisiä money market ETFiä joita saa ihan Nordnetistä ostettua esim https://www.lyxoretf.fi/en/instit/products/fixed-income-etf/lyxor-euro-overnight-return-ucits-etf-acc/fr0010510800/usd

Rommaava Härkä kirjoitti:

Tervehdys kanssaforumisteille - "long time fan & reader, first time writer".

Täällä toinen lukija, joka nyt vihdoin sai luotua tilin tänne :)

Rommaava Härkä kirjoitti:

Itseä kiinnostaisi sijoittaa muutamaan Euribor-kehitystä seuraavaan korko-/sijoitusinstrumenttiin, mutta oma valveutuneisuus näiden saatavuudesta ja toimintalogiikasta on tällä hetkellä turhan huteralla pohjalla.

-Rommaava Härkä

Jos sijoitat yhtiön kautta, voisit harkita koronvaihtosopimusta. Käytännössä homma toimii niin, että teet pankin kanssa sopimuksen jossa te molemmat maksatte toisillenne euriborin osoittaman summan. Pääomaa ei siis nosteta kuten lainassa. Esim.
 

• 1 MEUR pääoma (eli tämän verran lainojasi suojaat)
• Viitekorko 6 kk euribor
• Suojauksen hinta 0,3%

Nyt siis vuosittain sinä maksat pankille 0,3% miljoonasta eli 3000e (eli 1500e puolivuosittain) ja pankki maksaa sinulle 6 kk euriborin osoittaman summan. Jos tänään olisi tullut puoli vuotta täyteen, kun 6 kk euriborin arvo on -0,313% niin pankki maksaisi sinulle -3130 euroa (eli -1565e) eli toisinsanoen sinä maksat pankille 1565. Maksaisit yhteensä siis 1500e+1565e=3065e.

Vastaavasti jos seuraavassa checkpointissa 6 kk euribor onkin 1,5%, maksat sinä edelleen pankille 1500e ja pankki maksaa sinulle 7500e (1m*1,5%/2). Eli rahaa liikkuu sinun suuntaan 6000e.

Tämän idea on siis, että korot on suojattu, mutta suojaus ei ole lainasidonnainen (tai edes pankkisidonnainen), vaan voit ostaa tämän suojauksen mistä tahansa ja mille tahansa summalle eli suojata osan tai koko lainamääräsi. Toki voit myös ottaa sillä näkemystä korkojen kehityksen suhteen ja ylisuojata :)

Tämä on myös kätevä työkalu, mikäli sinulla on paljon uudiskohteita. Taloyhtiölainojahan et voi itse suojata esim. korkokatolla, mutta koronvaihtosopimuksella voit. Tähän saa myös lisähinnalla korkolattian. Käytännössä siis -1,5% euribor johtaisi siihen, että maksat pankille 9000e, kun taas -0,5% korkolattia rajaisi maksusi 1500e+2500e=4000 euroon.

Aihe kiinnostaa itseänikin, kun lähes 7-numeroinen luku lainaa: on lainaa sijoitusasuntoon, omaan kotiini, ja vielä vähän velkavipua salkussakin.

Eikö FED juuri laskenut ohjauskorkoa jenkeissä? Miksi EKP ei seuraisi perässä? Onko korkojen lähtö laukalle aidosti uhka?

Rommaava Härkä kirjoitti:

Millä tavalla hyödyntäisitte/suojautuisitte mahdollisen, omasta mielestäni nykytilanteessa todennäköisen euribor-korkojen aggressiivisen nousun?

Mikäli luulet, että ne korot lähtevät laukalle suhteessa infaatioon, on yksi järkevä temppu yksinkertaisesti lainojen rivakampi lyhentäminen.

Kiinnostais myös kuinka mahdollisena nähdään skenaario, jossa korot nousevat merkittävästi. Aki taisi kolumnissaan olla sitä mieltä, että korot on nyt naulattu pysyvästi alas?

AIkamoinen katastrofi tulossa yhteiskunnalle, ensin lähtee työt alta ja sitten nousee korot.

Täytyy myöntää että olen itsekin konkurssissa jos pahin skenaario tapahtuu.

Täällä hetkellä ei ole positiota auki, mutta itse tullut välillä 30y swap korkoon oltua longina koronvaihtosopimuksella. Muutama onnistunut veivaus ja viimeisin vähemmän hyvä joka näytti hetken jo pahalta. Tuossa kuukausi takaperin 30y swap kävi melkein -0,4%, oli silloin positio päällä ja luonnollisesti pahasti pakkasella, kun tuossa 0,1% tasoilla tuli se kuukausi aikaisemmin avattua. Sopimuksen nimellispääomaan nähden tuo tarkoitti noin 20% tappiota hetkellisesti. Sain tuo lopulta omillani realisoitua paria viikkoa myöhemmin. Viime kesänä tuli avattua 0,05% tasoon ja myytyä 0,5% tasoon muutama kuukautta myöhemmin. Tuo tarkoitti noin reilua 15% tuottoa nimellispääomalle.

Rommaava Härkä kirjoitti:

Viimeisen kahden viikon aikana allekirjoittanut on suojautunut vahvaa korkonousua vastaan Miika Vuorensolan (kiitos vinkistä!) mainitsemalla koronvaihtosopimuksella, mutta vielä on merkittävä summa lainaa, joka on "paljaalla".

Hieno homma, kiva kuulla että voin olla avuksi. Kehtaatko paljastaa minkälaista hintaa maksat swapista?

Itsellänikin on osa lainoista suojaamatta, mutta sen riskin voin kantaa.

Rommaava Härkä kirjoitti:

Korkoputket ja -katot eivät houkuttele, sillä tunnetusti ne eivät "tuota" mitään ja käytännössä jokainen allekirjoitettu lappu on betsi itseä huomattavasti fiksumpia, informoidumpia ja resurssoidumpia tahoja vastaan.

Ainahan noista maksaa liikaa kohtuullisesti ennustettavassa tilanteessa.

Olen kullut tuota "betsi nerokkaita Nordean pankkireja vastaan" hokemaa. Mun mielestä se on typerä klisee. Jos tapahtuu todella odottamattomia asioita, niin ne fiksummat on ihan yhtä pihalla, eikä ne voi nähdä todella kaaoottiseen tulevaisuuteen mustine joutsenineen. Sitä varten suojaukset on, että tulee jotain todella ylättävää, ei sitä varten että korot vähän nousee.

Rommaava Härkä kirjoitti:

Korkoputket ja -katot eivät houkuttele, sillä tunnetusti ne eivät "tuota" mitään ja käytännössä jokainen allekirjoitettu lappu on betsi itseä huomattavasti fiksumpia, informoidumpia ja resurssoidumpia tahoja vastaan.

Ainahan noista maksaa liikaa kohtuullisesti ennustettavassa tilanteessa.

Olen kullut tuota "betsi nerokkaita Nordean pankkireja vastaan" hokemaa. Mun mielestä se on typerä klisee. Jos tapahtuu todella odottamattomia asioita, niin ne fiksummat on ihan yhtä pihalla, eikä ne voi nähdä todella kaaoottiseen tulevaisuuteen mustine joutsenineen. Sitä varten suojaukset on, että tulee jotain todella ylättävää, ei sitä varten että korot vähän nousee.

Miika Vuorensola kirjoitti:

 

Rommaava Härkä kirjoitti:

Viimeisen kahden viikon aikana allekirjoittanut on suojautunut vahvaa korkonousua vastaan Miika Vuorensolan (kiitos vinkistä!) mainitsemalla koronvaihtosopimuksella, mutta vielä on merkittävä summa lainaa, joka on "paljaalla".

 

Hieno homma, kiva kuulla että voin olla avuksi. Kehtaatko paljastaa minkälaista hintaa maksat swapista?

Itsellänikin on osa lainoista suojaamatta, mutta sen riskin voin kantaa.

Miksi pankit antavat ilmaisen lounaan korojennousua vastaan swapien muodossa?

Tai varmaankin hiekan tuijille annetaan huonommat ehdot kuin paremmin rahaa tuoville asiakkaille, mutta eikö hyvä laina-asiakas voi saada myös tuulipukuja halvemmat putket ja katot?

Mikä taika on tässä swapissa? Onko tää sama asia kuin credit default swap? Varmaan coolia kun Big Shortissa tehään sillä rahaa... 

madgecko kirjoitti:

 

Ainahan noista maksaa liikaa kohtuullisesti ennustettavassa tilanteessa.

Olen kullut tuota "betsi nerokkaita Nordean pankkireja vastaan" hokemaa. Mun mielestä se on typerä klisee. Jos tapahtuu todella odottamattomia asioita, niin ne fiksummat on ihan yhtä pihalla, eikä ne voi nähdä todella kaaoottiseen tulevaisuuteen mustine joutsenineen.

Pankki hedgaa korkojohdannaisilla sen myymänsä korkokaton. Eli keissi on pankille riskitöntä tuottoa meni korot suuntaan tai toiseen ja asiakas maksaa suojauksen preemion minkä pankki saa voittona. Ei ne ole pihalla vaikka jotain odottamatonta sattuu. Etukäteen ovat varautuneet.

[quote]

 Sitä varten suojaukset on, että tulee jotain todella ylättävää, ei sitä varten että korot vähän nousee.

Voit itsekin tehdä niitä suojia, ei niitä pankilta tarvitse ostaa. Melko kallis oli kun 5 vuotta sitten sain hinnan 5 vuoden suojalle (korkokatto) Nordeasta. En tarttunut tarjoukseen.

Tinggeli kirjoitti:

Eikäs pankki hedgaa sen myymänsä korkokaton. Eli keissi on pankille melko riskitöntä tuloa, meni korot suuntaan tai toiseen. Ei ne ole pihalla vaikka jotain odottamatonta sattuu. Etukäteen varautuneet.

Niin toki pankki voittaa varmasti tuossa nykyisiin korkoihin nähden. Mutta jos korot raketoisivat ylös, niin kyllähän silloin katon ottaja olisi tehnyt hyvän diilin. Toki jos ei mullistuksia tapahdu, niin katon ottaja vaan maksaa pankille siitä ja olisi päässyt halvemmalla ilman suojaa.

Mutta siis toki suoja maksaa, mutta siitä pitääkin maksaa, koska se on poikkeavia riskejä varten, ei sitä varten että saisi lainan halvemmalla!

Tinggeli kirjoitti:

Quote:

 Sitä varten suojaukset on, että tulee jotain todella ylättävää, ei sitä varten että korot vähän nousee.

 

Voit itsekin tehdä suojia, ei niitä pankilta tarvitse pankilkta ostaa. Melko kallis oli kun 5 vuotta sitten sain hinnan 5 vuoden suojalle (korkokatto) Nordeasta. En tarttunut tarjoukseen.

Miten teen omalla lainalleni suojan ilman pankkia?

madgecko kirjoitti:

 

Miika Vuorensola kirjoitti:

 

Rommaava Härkä kirjoitti:

Viimeisen kahden viikon aikana allekirjoittanut on suojautunut vahvaa korkonousua vastaan Miika Vuorensolan (kiitos vinkistä!) mainitsemalla koronvaihtosopimuksella, mutta vielä on merkittävä summa lainaa, joka on "paljaalla".

 

Hieno homma, kiva kuulla että voin olla avuksi. Kehtaatko paljastaa minkälaista hintaa maksat swapista?

Itsellänikin on osa lainoista suojaamatta, mutta sen riskin voin kantaa.

 

Miksi pankit antavat ilmaisen lounaan korojennousua vastaan swapien muodossa?

Tai varmaankin hiekan tuijille annetaan huonommat ehdot kuin paremmin rahaa tuoville asiakkaille, mutta eikö hyvä laina-asiakas voi saada myös tuulipukuja halvemmat putket ja katot?

Mikä taika on tässä swapissa? Onko tää sama asia kuin credit default swap? Varmaan coolia kun Big Shortissa tehään sillä rahaa... 

 

 

Ei se ilmainen lounas missään nimessä ole. Pankki ostaa vastaavan tuotteen markkinoilta ja lyö päälle oman katteensa. Siksi kysyin Rommaavalta Härältä hänen hintaansa, jotta saisin paremman käsityksen pankkien hinnoittelusta.

Koronvaihtosopimus on eri homma kuin credit default swap. CDS:ssä myyjä maksaa hyvitystä jos ostajan assetti defaulttaa.

Koronvaihtosopimuksessa (interest rate swap) myyjä saa kiinteää hintaa (myyjän kate) ja maksaa ostajalle vaihtuvan koron osoittaman summan. Ja tosiaan myyjä sitten luultavasti ostaa vastaavan tuotteen markkinoilta, eli toimii käytännössä välittäjänä.

madgecko kirjoitti:

Niin toki pankki voittaa varmasti tuossa nykyisiin korkoihin nähden. Mutta jos korot raketoisivat ylös, niin kyllähän silloin katon ottaja olisi tehnyt hyvän diilin.

Se ei ole pankilta pois vaikka korot ampuisivat 10% ja asiakas on ostanut 4% korkokaton. Pankki saa silti 10% koron + asiakkaan maksaman preemion.

[quote]

Toki jos ei mullistuksia tapahdu, niin katon ottaja vaan maksaa pankille siitä ja olisi päässyt halvemmalla ilman suojaa.

Mutta siis toki suoja maksaa, mutta siitä pitääkin maksaa, koska se on poikkeavia riskejä varten, ei sitä varten että saisi lainan halvemmalla!

Suoja maksaa koska pankki suojaa myymänäsä korkokaton johdannaisilla. Myyntihinta on johdannaisesta maksettava preemio ja pankin palvelumaksun.

[quote]

Tinggeli kirjoitti:

Quote:

 Sitä varten suojaukset on, että tulee jotain todella ylättävää, ei sitä varten että korot vähän nousee.

 

Voit itsekin tehdä suojia, ei niitä pankilta tarvitse pankilkta ostaa. Melko kallis oli kun 5 vuotta sitten sain hinnan 5 vuoden suojalle (korkokatto) Nordeasta. En tarttunut tarjoukseen.

 

Miten teen omalla lainalleni suojan ilman pankkia?

Johdannaisilla. Mutta yksityisasiakkaalle voi olla vähän hankala homma, kun pitäisi asettaa takuut....

Helpommin teet näin. Oletetaan, että sinulla on 100 000 euroa asuntolainaa, jonka vaihtuva korko on tällä hetkellä tasan yksi prosentti ja laina-aikaa jäljellä 10 vuotta. Jäljellä olevan laina-ajan aikana korko todennäköisesti nousee. Oletetaan, että arvioit koron olevan keskimäärin 2.5 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana.

Toimi ikään kuin maksaisit kiinteää 2.5 prosentin korkoa siten, että maksat pankille sen perimän lainakoron (yksi prosentti) ja laitat loput itsellesi säästöön. Ensimmäisenä vuotena maksat pankille korkoja 1000 euroa ja laitat säästöön 1500 euroa. Säästösi kasvaa niin kauan kuin lainakorko on alle 2.5 prosenttia. Sitten kun lainakorko nousee 2.5 prosentin yläpuolelle, maksat pankille korkoa normaalista tulovirrastasi kiinteän 2.5 prosentin verran ja otat loput kerryttämistäsi säästöistä. Jos korko on 3 prosenttia, maksat 2500 euroa normaalisti tuloistasi ja lisäksi otat 500 euroa säästöistä.

Tinggeli kirjoitti:

 

madgecko kirjoitti:

Niin toki pankki voittaa varmasti tuossa nykyisiin korkoihin nähden. Mutta jos korot raketoisivat ylös, niin kyllähän silloin katon ottaja olisi tehnyt hyvän diilin.

 

Se ei ole pankilta pois vaikka korot ampuisivat 10% ja asiakas on ostanut 4% korkokaton. Pankki saa silti 10% koron + asiakkaan maksaman preemion.

Mistä pankki sitten saa silti tuon 10% koron jos asiakas maksaa vain 4%?

Tinggeli kirjoitti:

Johdannaisilla. Mutta yksityisasiakkaalle voi olla vähän hankala homma, kun pitäisi asettaa takuut....

Helpommin teet näin. Oletetaan, että sinulla on 100 000 euroa asuntolainaa, jonka vaihtuva korko on tällä hetkellä tasan yksi prosentti ja laina-aikaa jäljellä 10 vuotta. Jäljellä olevan laina-ajan aikana korko todennäköisesti nousee. Oletetaan, että arvioit koron olevan keskimäärin 2.5 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana.

Toimi ikään kuin maksaisit kiinteää 2.5 prosentin korkoa siten, että maksat pankille sen perimän lainakoron (yksi prosentti) ja laitat loput itsellesi säästöön. Ensimmäisenä vuotena maksat pankille korkoja 1000 euroa ja laitat säästöön 1500 euroa. Säästösi kasvaa niin kauan kuin lainakorko on alle 2.5 prosenttia. Sitten kun lainakorko nousee 2.5 prosentin yläpuolelle, maksat pankille korkoa normaalista tulovirrastasi kiinteän 2.5 prosentin verran ja otat loput kerryttämistäsi säästöistä. Jos korko on 3 prosenttia, maksat 2500 euroa normaalisti tuloistasi ja lisäksi otat 500 euroa säästöistä.

Entä jos otan kiinteän 2.5% koron ja korot nousevat vuodessa vaikka 10 prosenttiin? Ei tuossa ole ollut aikaa säästää suojaa. Mustajoutsen tilanne jossa kukaan tai mikään pankin viisasmies ei ole voinut ennakoida tilannetta ja hinnoitella suojaa odottamatonta riskiä vastaan. Eihän tätä varten voi itse rakentaa suojaa.

madgecko kirjoitti:

Mistä pankki sitten saa silti tuon 10% koron jos asiakas maksaa vain 4%?

Puuh. Niistä pankin korkojohdannaisista, joista asiakas maksaa pankille preemion.

madgecko kirjoitti:

Mustajoutsen tilanne jossa kukaan tai mikään pankin viisasmies ei ole voinut ennakoida tilannetta ja hinnoitella suojaa odottamatonta riskiä vastaan.

Odottamattomia riskejä ei ole. Mutta suojaamattomia voi tietysti olla, jos ei riskejä suojaa. Kaiken voi suojata. Kyse on suojauksen hinnasta. Pankin ulkoistaessa riskit johdannaisilla asiakas maksaa tämän suojan. Pankille ihan riskitön tilanne. Ei voi tulla mustaa joutsenta, kun johdannaisilla on myös takaus. Pankki lukitsee korkotuoton itselleen etukäteen lainanottajan ostaessa korkosuojan pankilta.

Aiheesta lyhyesti lisää:

https://www.kuntarahoitus.fi/palvelut/korkoriskien-hallinta/

madgecko kirjoitti:

Eihän tätä varten voi itse rakentaa suojaa.

Kyllä voi.

Mutta ei jatketa tätä enempää, kun aihe vaatii syvällisempää ymmärrystä johdannaisista eri muotoineen sekä kokonaisvaltaisesti koroista. Liian laaja aihe. KVG.

https://www.sijoitustieto.fi/johdannaiset

madgecko kirjoitti:

Entä jos otan kiinteän 2.5% koron ja korot nousevat vuodessa vaikka 10 prosenttiin? Ei tuossa ole ollut aikaa säästää suojaa.

Puuh. Jos otat aidosti kiinteäkorkoisen lainan, niin sinulle on ihan sama vaikka korot nousisivat 100%:iin. Laina on, nimensä mukaisesti, kiinteäkorkoinen. Ei se muutu. Ei sitä tarvitse suojata. Se on jo suojattu.

Tinggeli kirjoitti:

 

madgecko kirjoitti:

Entä jos otan kiinteän 2.5% koron ja korot nousevat vuodessa vaikka 10 prosenttiin? Ei tuossa ole ollut aikaa säästää suojaa.

 

Puuh. Jos otat aidosti kiinteäkorkoisen lainan, niin sinulle on ihan sama vaikka korot nousisivat 100%:iin. Laina on, nimensä mukaisesti, kiinteäkorkoinen. Ei se muutu. Ei sitä tarvitse suojata. Se on jo suojattu.

Tässä varmaan haettiin sitä vinkkiä, että jos korkokaton sijaan säästää itse pankin veloittamaa preemiota puskuriksi. Mikäli näin tekee ja korot nousevat liian nopeasti liian paljon, niin jää häviölle pankin korkokattoon verrattuna.

Mutta siis tämän takia kannattaa itse vääntää excelillä eri skenaarioita, jotta näkee, että kuinka paljon ja kuinka nopeasti korkojen pitäisi nousta, että korkokatto tarjoaisi merkittävää hyötyä. Siis puhtaasti rahallisesti. Psykologinen turva on subjektiivinen ja vaikeasti mitattavissa.

mskomu]Psykologinen turva on subjektiivinen ja vaikeasti mitattavissa.[/quote kirjoitti:

Tuo on ihan totta, ja käyttäytymistaloustieteessä näitä asioita juuri pohditaan ja mittaillaankin.

Itse kukin voi arvioida kohdallaan, minkä "arvoinen" joku ei-numeerinen asia on - mielenrauhasta lähtien...

... ja useimmiten niille ei-numeerisille asioille voi kuitenkin laittaa jonkun euromääräisen hintalapun.

mskomu kirjoitti:

Tässä varmaan haettiin sitä vinkkiä, että jos korkokaton sijaan säästää itse pankin veloittamaa preemiota puskuriksi. Mikäli näin tekee ja korot nousevat liian nopeasti liian paljon, niin jää häviölle pankin korkokattoon verrattuna.

Mutta siis tämän takia kannattaa itse vääntää excelillä eri skenaarioita, jotta näkee, että kuinka paljon ja kuinka nopeasti korkojen pitäisi nousta, että korkokatto tarjoaisi merkittävää hyötyä. Siis puhtaasti rahallisesti. Psykologinen turva on subjektiivinen ja vaikeasti mitattavissa.

Juuri tätä tässä haettiin.

Psykologisesti tähän liittyy myös puolia, jota teoreetikot eivät ajattele: Jos itse säästän pahan päivän varalle suojaa, niin saataan käyttää säästöt viinaan ja naisiin. Pankin korkosuojausta en voi tuhlata.

Tinggeli kirjoitti:

 

madgecko kirjoitti:

Entä jos otan kiinteän 2.5% koron ja korot nousevat vuodessa vaikka 10 prosenttiin? Ei tuossa ole ollut aikaa säästää suojaa.

 

Puuh. Jos otat aidosti kiinteäkorkoisen lainan, niin sinulle on ihan sama vaikka korot nousisivat 100%:iin. Laina on, nimensä mukaisesti, kiinteäkorkoinen. Ei se muutu. Ei sitä tarvitse suojata. Se on jo suojattu.

Niin ei tietenkään muutu... Meinasin vain että oma korkosuojaus ei anna suojaa jos tulisi joku ihmeellisen nopea korkojen nousu.

Tinggeli kirjoitti:

Odottamattomia riskejä ei ole. Mutta suojaamattomia voi tietysti olla, jos ei riskejä suojaa. Kaiken voi suojata. Kyse on suojauksen hinnasta. Pankin ulkoistaessa riskit johdannaisilla asiakas maksaa tämän suojan. Pankille ihan riskitön tilanne. Ei voi tulla mustaa joutsenta, kun johdannaisilla on myös takaus. Pankki lukitsee korkotuoton itselleen etukäteen lainanottajan ostaessa korkosuojan pankilta.

Ok, mutta jos on 4% kiinteä ja korot nousee vaikka 20 prosentiin, niin kaatuuko tuo korkojen maksu johdanaisten liikkeelle laskijalle? Eli joku kyllä maksaa aina, tässä tapauksessa se nerokas tuulipukusijoittaja voittaa ja joku evil finance man häviää! 

madgecko kirjoitti:

Psykologisesti tähän liittyy myös puolia, jota teoreetikot eivät ajattele: Jos itse säästän pahan päivän varalle suojaa, niin saataan käyttää säästöt viinaan ja naisiin. Pankin korkosuojausta en voi tuhlata.

Toisaalta. Pankin korkosuojauksessa olet jokatapauksessa menettänyt rahat. Tarvitsist suojaa tai et. Omassa suojauksessa voit käyttää ne viinaan ja naisiin jos suojausta ei tarvita.

Toki se on jokaisesta itsestään kiinni kuinka pahasti "tilillä oleva" omaan korkosuojaukseen tarkoitettu raha polttaa näppejä. Toiset pystyy lopettamaan tupakoinnin ja toiset ei. Toisilla tuo raha varmaan pysyy "tilillä" kun se on allokoitu suojaukseen, toiset eivät sitten osaa olla nollaamatta tiliä joka kuukausi. Jälkimmäinen antakoon pankin hoitaa asia rahaa vastaan. Itse en niin  tehnyt vaan hoidin suojauksen muuten.

madgecko kirjoitti:

Ok, mutta jos on 4% kiinteä ja korot nousee vaikka 20 prosentiin, niin kaatuuko tuo korkojen maksu johdanaisten liikkeelle laskijalle? Eli joku kyllä maksaa aina, tässä tapauksessa se nerokas tuulipukusijoittaja voittaa ja joku evil finance man häviää! 

Miten kiinteä korko voi nousta? Avaatko tätä.

Johdannaisasiaa en jaksa alkaa avamaan. Liian laaja aihe tähän. Opettele netistä edes perusteet, niin kyllä se vähän selviää se perusajatus. Tuulari häviää vain preemion + pankin palvelumaksun. Liikellelaskijakaan ei välttämättä häviä mitään. Joku tosin varmasti häviää yksittäisessä keississä, mutta sama taho voittaa ehkä seuraavissa.

Tinggeli kirjoitti:

 

madgecko kirjoitti:

Psykologisesti tähän liittyy myös puolia, jota teoreetikot eivät ajattele: Jos itse säästän pahan päivän varalle suojaa, niin saataan käyttää säästöt viinaan ja naisiin. Pankin korkosuojausta en voi tuhlata.

 

Toisaalta. Pankin korkosuojauksessa olet jokatapauksessa menettänyt rahat. Tarvitsist suojaa tai et. Omassa suojauksessa voit käyttää ne viinaan ja naisiin jos suojausta ei tarvita.

Toki se on jokaisesta itsestään kiinni kuinka pahasti "tilillä oleva" omaan korkosuojaukseen tarkoitettu raha polttaa näppejä. Toiset pystyy lopettamaan tupakoinnin ja toiset ei. Toisilla tuo raha varmaan pysyy "tilillä" kun se on allokoitu suojaukseen, toiset eivät sitten osaa olla nollaamatta tiliä joka kuukausi. Jälkimmäinen antakoon pankin hoitaa asia rahaa vastaan. Itse en niin  tehnyt vaan hoidin suojauksen muuten.

Eikä kyse ole välttämättä että joka kuussa Esson baariin.

Sanoisin että kenellä tahansa riskit vuosien saatossa käyttää suojauksen rahat esim. osakkeisiin ovat suuret. Sitten kun osakemarkkinat romahtavat ja suojaus mukana, niin voi olla k*sessa.

Tai kun perhe kiljuu ulkomaan matkaa ja vaimo uutta autoa. Kuka jaksaa leikkiä puukkohippaa vaimon kanssa montaa vuotta.. useimmat luovuttaa ja avaa lompakon perherauhan saavuttamiseksi!