Jeans kirjoitti:Casteliero kirjoitti:
Tuossa minä voin itseasiassa vähän puolustaa Bitcoinia. Jos vertaa nykyisiin reaalimaailman hyödykkeisiin, niin esim. öljyllä, hopealla, kuparilla jne on enemmän use caseja, kuin kullalla, mutta silti kulta toimii isoimpana arvonsäilyttäjänä. Samoin Bitcoinille voi käydä niin, että kun se on sen pääominaisuus, niin siitä tulee silloin se pääasiallinen arvonsäilyttäjä vaikka muiden ketjun kolikoilla olisi enemmän use caseja.Tästä oon eri mieltä. Ei ole sattumaa, että juuri kulta on päätynyt suosituimmaksi arvonsäilyttäjäksi. Kupari syöpyy. Yksi ~130 kg öljybarreli on 70 dollarin arvoinen. Siinä on sit hommaa säilyttää ja kuljettaa suuria määriä arvoa. Roudaatko kauppaan kilokaupalla kuparia/öljyä vai yhden kultakolikon? Hopea on oikeastaan ainoa metalli kullan lisäksi, joka toimii järkevästi arvon säilyttämiseen, mutta ei kuitenkaan yhtä hyvin koska kulta on huomattavasti harvinaisempaa kuin hopea. 10g kultakolikko on 400 euron arvoinen kun 10g hopeakolikko on 4 euron arvoinen. Vuotuinen hopean tarjonta on paljon kullan tarjontaa pienempi euromääräisesti ja siten pienemmät rahamäärät aiheuttavat volatiliteettia hintaan. Sitten taas toisin kuin esim. timantit niin kulta on aina "standardisoitu" eli aina samanlaista, ja se on suht koht helposti todennettavissa aidoksi. Kultaa on helppo käsitellä sulattamalla ja sen väri on ihmisen silmälle kaunis.
Kryptovaluutoissa ei ole tällaisia fyysisten ominaisuuksien eroja ja juuri siksi näen, että se kryptovaluutta, jolla on loppujen lopuksi hyödyllisimmät use caset on myös se, jonka arvo säilyy parhaiten.
Mutta onhan siinä pitänyt olla tuhansia vuosia sitten yhteinen konsensus, että se on nimenomaan kulta, joka hyväksytään yleisenä kaupankäynnin välineenä ja arvon säilyttäjänä, eikä esimerkiksi hopeaa. Todennäköisesti ainoa syy silloin on ollut juuri tuo kullan väri, joka on ratkaissut asian kullan eduksi. Ja sitten kun tuo kullan status kaupankäynnin välineenä, sekä arvon säilyttäjänä on yleisesti hyväksytty, niin silloin vasta sen hinta alkaa muodostua markkinoilla. Ja tuon silloin määritellyn statuksen pohjalta nykyiset arvostukset, sekä hinnat on muodostuneet. Mutta jos silloin tuhansia vuosia sitten olisi yhdessä päätetty, että se onkin vaikka hopea, joka toimii kaupan välineenä ja arvon säilyttäjänä, niin silloin kullan ja hopean nykykurssit olisi toisinpäin, ja kulta olisi todennäköisesti se halvempi teollisuudessa käytetty metalli. Eli tuo kullan arvostus johtuu täysin tuosta tuhansia vuosia sitten tehdystä päätöksestä, että se on se halutuin arvometalli ja se päätös on pohjautunut todennäköisesti pelkästään niukkuteen ja väriin.
Ja tällä hetkellä digitaalisissa hyödykkeissä ollaan myös tuossa tilanteessa, missä oltiin kullan kanssa tuhansia vuosia sitten, eli etsitään sitä yhteistä konsensusta, että mistä tulee se arvon säilyttäjä ja tällä hetkellä se on tosi vahvasti Bitcoin.
Sillä otin aiemmin tuon öljyn tuonne mukaan, että se vastaa hyvin sitten näitä kryptoja joilla on joku utility. Eli ne käyttöassetit ja arvon säilyttäjä assetit on erikseen, niin kuin on reaalimaailman hyödykkeissäkin. Arvo on näilläkin ja se perustuu käyttöön, ja todennäköisesti on jopa vähempi volatiili, kuin sitten spekulatiiviset assetit niinkuin olisi Bitcoin ja kulta.
Eli fyysisillä ominaisuuksilla ei ole ollut niin merkitystä kultaa valittaessa, eikä niitä tarvita nytkään digitaalista arvon säilyttäjää valittaessa, yleinen konsensus siitä riittää.