Vappupäivä oli varsin raskas, koska poikkeuksellisesti olen ollut käytännön selvinpäin.
Onneksi arvostamani poliitikot ovat antaneet teräviä lausuntoja. Olen katsonut kolmista uutisista Antti Rinteen vaatimuksen, että SDP:n puheenjohtajan on syytä arvioida vaalitulos ja aika siirtyä ulos. Samaa mieltä.
Li Andersson oli sitä mieltä, että Vasemmistoliitto laajentaakseen kannatuspohjaansa tarvitsee lisää työttömiä ja vaati taas kymmenen euron minimipalkkaa. Samaa mieltä.
Mutta parasta viihdettä oli, kun Maria Kuzenina kertoi, että demarit eivät uhriudu poliittisen työn raskaudesta viitaten selkeästi työministerin sairaslomaan. Tosin kaksi vuotta sitten Maria oli kertonut, miten peruspalveluministerin työ oli viedä häneltä terveyden. Mitenkähän tämän ystävällisesti selittäisi? Sanotaan nyt niin, että kun Maria oli 90-luvulla Music Televisionin dj, sain hänestä ihan fiksun vaikutelman. Mutta olen aina ollut eri mieltä Doyle Brunsonin kanssa siitä, että "first instincts" on yleensä oikeassa ja preferoinut jatkuvaa prosessointia uuden tiedon valossa.
Sell in May and Go Away on edessä. Mie en tosin ole tehnyt mitään päätöstä salkun kevätsiivouksesta. Antaa nousta vaan, sanoi Bob Dole kun Viagraa otti.