Hesarin jutun mukaan on kirjattu, että käytetään vanhaa ylityspaikkaa. Sitä käytettiin 2012 harvennushakkuun aikana, jolloin raakuista ei ilmeisesti vielä missään tiedetty.
Mistä olet tällaisen johtopäätöksen tehnyt?
Aiemman tiedon mukaan ei ole näytetty, että osalliset olisivat saaneet Ely-keskukselta vielä silloin tiedon raakuista:
Raakkupopulaatio on ollut Ely-keskuksen tiedossa. Tiedossa ei ole, onko maanomistaja tiennyt siitä.
Nykyisin Ely-keskus saa automaattisen ilmoituksen aina, jos suojeltavan lajin elinympäristössä tehdään hakkuita.
Vuonna 2011 tällaista järjestelmää ei ollut käytössä.
Kun Stora ei saa rahaa pankista vaan käyttää tavarantoimittajiaan sellaisena, voi vain kuvitella kuinka rakennusalalla toimitaan.
Metsäyhtiö Stora Enso viivyttelee tahallisesti laskujensa maksamista, uutisoi ruotsalainen talouslehti Dagens Industri (DI) laajassa artikkelissa. Stora vahvistaa siirtäneen laskujen maksuja.
Storalla on kassa tyhjä. Laskuja oli erääntynyt maksettavaksi kolmannella kvartaalilla, mutta johto käski viivyttää niiden maksamista neljännelle kvartaalille. Syynä oli se, että kvartaaliraporttiin tulevasta kassavirtalaskelmasta ei tulisi onneton kassatilanne sijoittajille ja luotonantajille näkyviin.
Tasehan ei tästä muutu, sillä ostovelat kirjataan tavaran/palvelun toimituspäivän mukaan. Iso yritys siirtää maksupäivää vain, jos sille ei anneta pankista rahaa.
Stora Ensolla on yli 20 000 tavarantoimittajaa, ja DI esittää, että maksujen viivästyttäminen vie tavarantoimittajat ”pahimmassa tapauksessa” likviditeettikriisiin.
Sama menettely on tuttua rakennusalalla, jossa iso tilaaja aina väittää pienille palvelutoimittajille, että viivyttely on alan tapa. Ei se ole, vaan kyse on umpisurkeista yrityksistä, jotka myyvät halvemmalla kuin pystyvät ostamaan. Tappioiden kertyessä niitä siirretään paku-ja-ukko yhtiöille.
Kun vauras metsäalakin alkaa kitkutella kauppalaskujen kanssa, metsä- ja paperiyritysten omistamiseen kannattaa palata vasta sitten, kun fennoskandiassa vihdoin opitaan tekemään vessapaperia, josta ei mene sormi läpi.
Stora Enso toteutti pitkään odotetun 175,000 hehtaarin metsäkaupan, siis myynnin, varsin odotetulla hinnalla (EV 900 miljoonaa euroa), mutta melko erikoisesti jätti myymästään siivusta 15 % omistusosuuden itselleen. Kauppahinta on noin 5140 euroa hehtaarilta.
Storan metsien ryöstö -operaationi meni niin hyvin, että haluan hehkuttaa. Joku laski, että Storassa osien summa metsineen kaikkineen miinus velat tekee 10,5€. Siltä varalta, että siinä olisi pieni laskuvirhe, irrotin jo vähän alempana. Volyymi ei nyt ollut ihan veret seisauttava, mutta mieltä lämmittävä kuitenkin.
En edes tähän hätään muista, miksi Stora roikahti, mutta muistelen imo reaktion olleen ylisuuren nimenomaan spinnattavat metsät huomioon ottaen.
Storan metsien ryöstö -operaationi meni niin hyvin, että haluan hehkuttaa. Joku laski, että Storassa osien summa metsineen kaikkineen miinus velat tekee 10,5€. Siltä varalta, että siinä olisi pieni laskuvirhe, irrotin jo vähän alempana. Volyymi ei nyt ollut ihan veret seisauttava, mutta mieltä lämmittävä kuitenkin.
Samoin vaikka viimeisin irrotus oli (taas) liian hätäinen (10,25). Tämän vuoden tuotoista 0,4 prosenttiyksikköä tulee tästä operaatiosta olettaen ettei pääse enää ostamaan. Liittäisin tuollaisen hienon kuvan mutten osaa ja olen liian laiska opettelemaan.
Storan toiminta on ihan samaa kuin minunlaisella piensijoittajalla. Suhdanteen huipulla ostetaan ja pohjalla myydään. Pahvifirma De Jong Hollannista ostettiin 2022 miljardin euron kauppahinnalla ja Junnikkalan sahastakin maksettin 137 miljoonaa. Toki Junnikkalan osto oli Oulun kartonkikoneiden puun saannin kannalta perusteltua. De Jongista joudutaan varmaan pian tekemään alaskirjaus.
Nyt sitten myydän keski-euroopan sahat ja CLT- tehtaat suhdanteen pohjassa.
