Olet täällä

Sijoitusyhtiön perustaminen, verotus ja taloushallinto

Sivu:

Sivut

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 124

Hyviä kysymyksiä metsäsijoitusten osalta. Uskon että kannattaa hyvin selvittää nuo asiat ja epäilen että on vahvoja perusteita purkaa yhtiöomistus metsien osalta. Tässä kepulandiassa metsänomistukseen kohdistuu yhtä sun toista verohuojennusta ja tukea, joista kemera-tuet mainitsitkin. Lisäksi kepulaiset ovat perintöveron osalta siirtäneet maa- ja metsätilojen perinnöt käytännössä rälssiin. Tuista ja rälsseistä saa todennäköisesti parhaan hyödyn irti, kun omistukset ovat henkilökohtaisia eivätkä yhtiön nimissä.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Hyviä kommentteja ja vastauksia. Omalla rajallisella metsätietämyksellä ei tässä vaiheessa lisättävää.

Voisin uudenvuodenpäivän bussimatkalla kirjoittaa avauksen tuosta sukupolvenvaihdoksen perintö-/lahjaverotuksesta kun sitä on kahteen kertaan toivottu.

Käyttäjän Jopas kuva
Liittynyt: 24.9.2016, 14:05
Viestejä: 5

Arvopapereiden arvostus tilinpäätöksessä.

Olen pyörittänyt useita vuosia oy-muotoista sijoitusyhtiötä. Osakkeet ja muut arvopaperit vaihto-omaisuudessa. Yrityksellä ei tällä hetkellä muuta toimintaa kuin sijoittaminen. Tilinpäätöksessä osakkeet arvostettu alimman arvon periaatteella eli ostohinta tai tilinpäätöspäivän arvo. Onko tämä oikea tapa tai onko ostohinta oikeampi?

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 124
Jopas kirjoitti:

Arvopapereiden arvostus tilinpäätöksessä.

Olen pyörittänyt useita vuosia oy-muotoista sijoitusyhtiötä. Osakkeet ja muut arvopaperit vaihto-omaisuudessa. Yrityksellä ei tällä hetkellä muuta toimintaa kuin sijoittaminen. Tilinpäätöksessä osakkeet arvostettu alimman arvon periaatteella eli ostohinta tai tilinpäätöspäivän arvo. Onko tämä oikea tapa tai onko ostohinta oikeampi?

On oikea tapa, eli alimman arvon periaatteella joko FIFO-hankintameno tai sitä alempi markkina-arvo tilinpäätöshetkellä. 

Käyttäjän Aki Pyysing kuva
Liittynyt: 16.12.2013, 13:48
Viestejä: 2772
Velho kirjoitti:

 

Jopas wrote:

 

Arvopapereiden arvostus tilinpäätöksessä.

Olen pyörittänyt useita vuosia oy-muotoista sijoitusyhtiötä. Osakkeet ja muut arvopaperit vaihto-omaisuudessa. Yrityksellä ei tällä hetkellä muuta toimintaa kuin sijoittaminen. Tilinpäätöksessä osakkeet arvostettu alimman arvon periaatteella eli ostohinta tai tilinpäätöspäivän arvo. Onko tämä oikea tapa tai onko ostohinta oikeampi?

 

 

On oikea tapa, eli alimman arvon periaatteella joko FIFO-hankintameno tai sitä alempi markkina-arvo tilinpäätöshetkellä. 

Vahvistan ja totean, että tämä on yksi syistä, miksi pyöritän sijoitustoimintaani pääsääntöisesti oy-muotoisena.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen verotus: perusteet

Viime sunnuntai jäi väliin sairastelun ym. yllättävien kiireiden takia. Keväällä voi olla tilitoimistopuolella tekemistä ja päivitystahti saattaa hidastua viikottaisesta, katsotaan. Kiitokset muille kirjoittajille vastauksista. 

Löpinät sikseen ja asiaan. Aloitetaan siitä, että lähtökohtaisesti on olemassa kolme keinoa, joilla osakeyhtiön osakkeita voidaan luovuttaa. Lisäksi sukupolvenvaihdosta helpottamaan on luotu tiettyjä poikkeuksia, joista lisää alempana. Tässä kolme pääkeinoa luovutukseen (ilman helpotuksia):

Vastikkeellinen kauppa – osakkeet myydään vähintään hintaan 75% yhtiön osakkeiden verotusarvosta. Toisin sanoen, jos myy liian alihintaan, kauppa luokitellaan lahjaksi.

  • Myyjälle realisoituu mahdollisesti luovutusvoittoa osakkeista, koska osakkeiden hankintahinta on tavallisesti hyvin pieni.

Lahja – vastike alle 75% verotusarvosta

  • Lahjan vastaanottaja maksaa lahjaveron

Perintö

  • Perinnön saaja maksaa perintöveron

 
Helpotus: Vastikkeellinen kauppa – luovutusvoittoveron täysi huojennus

Kun omistaja myy osakkeita elinaikanaan hinnalla, joka ylittää 75% verotusarvosta eli kauppa katsotaan vastikkeelliseksi, voi hän välttyä luovutusvoittoverolta, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:

“Verovelvollinen luovuttaa sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään kymmenen prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä.

Saajana on luovuttajan lapsi, lapsen rintaperillinen, luovuttajan sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Verovapaus koskee myös edellä mainitun saajan puolisoa, jos luovutuksensaajina ovat sekä mainittu lähisukulainen että hänen puolisonsa yhdessä.

Omaisuus on ollut yhteensä yli kymmenen vuotta luovuttajan tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.”

Lisäksi ostajan on pidettävä osakkeita vähintään viisi vuotta tai luovuttajan saama veroetu kääntyy ostajan maksettavaksi hänen verotuksessaan.

 

Helpotus: Lahjaveron täysi huojennus

Kun omistaja myy osakkeita hintaan yli 50%, mutta alle 75% verotusarvosta eli kauppa luokitellaan lahjaksi, vastaanottajalle ei koidu lahjaveroa jos alle olevat ehdot toteutuvat.

  1. luovutuksen kohteena on yritys tai sen osa (yli 10% osakkeista), ja
  2. luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa saamassaan yrityksessä, ja
  3. luovutuksensaaja maksaa vastiketta yli 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta.

 

Helpotus: Lahja- tai perintöveron OSITTAINEN huojennus

Sama kuin täysi huojennus, mutta vastaanottajan ei tarvitse maksaa kaupasta vastiketta. Huojennuksen osittaisuus tarkoittaa sitä, että lahja- tai perintöveroa laskettaessa, lahjan tai perinnön arvona pidetään ainoastaan 40% osakkeiden täydestä verotusarvosta.

Huomioitavaa on se, että lahja- ja perintöveroasteikkojen progressiivisuudesta johtuen vastaanottajalle koituvat verot ovat huomattavasti pienemmät kuin 40% täydestä verosta. Ilmiö korostuu erityisesti pienemmissä summissa.

Ehdot:

  1. veronalaiseen saantoon sisältyy yritys tai sen osa (yli 10% osakkeista), ja
  2. luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä, ja
  3. huojennettavan veron määrä on yli 850 euroa.

 

Muita huomioita

  • Huojennuksia voidaan soveltaa ainoastaan elinkeinoverolain mukaan verotettuihin yrityksiin. TVL:n mukaan verotettuihin passiivisiin (sijoitus)yhtiöihin huojennuksia ei saa.
  • Lahja- ja perintöveron huojennusten tapauksissa vastaanottajan EI tarvitse olla sukua luovuttajalle.
  • Miten määritellään “luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä”?
    • “Luovutuksensaajan katsotaan ilman eri selvitystä jatkavan yritystoimintaa huojennussäännöksessä tarkoitetulla tavalla, jos luovutuksensaaja työskentelee luovutuksen jälkeen yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä tai toimitusjohtajana.”
    • Saajan on oltava esim. hallituksessa henkilökohtaisesti, edunvalvojan kautta ei riitä.
    • Saajan on jatkettava yritystoimintaa välittömästi.

Teksti pohjautuu verohallinnon ohjeeseen aiheesta:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Arvonlisaverotus/Yrityksen_sukupolvenvaihdos_verotuksessa(9915)

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Ansiotulojen progressiivinen verotus osa 2

Tänään vähän ajatuksia siihen, kuinka paljon palkkaa sijoitusyhtiöstä kannattaisi verotusmielessä maksaa itselle erilaisissa tilanteissa. Jatketaan siis toissakertaisesta ykkösosasta vähän enemmän käytännön tasolle.

Sijoitusyhtiön omistaja on palkkatyössä muualla

Tässä tapauksessa tilanne on yksinkertainen. Jos verotettavat bruttoansiotulosi ylittävät vuositasolla n. 28 000€, en harkitsisi palkanmaksua, koska palkat tuon vuositulon jälkeen ovat korkeasti verotettuja, efektiivisen veroprosentin ollessa alkaen n. 38%. Keskittyisin muihin voitonjakotapoihin. Palkkatyöläisen kirous on se, että kun palkka nousee, verot nousevat kahta kauheammin, eikä palkkatyöläinen mahda asialle juuri mitään.

Myös eläkeläiset ja työttömät ovat palkansaajan tilanteessa siinä mielessä, että eläke ja työttömyystuet ovat verotettavaa ansiotuloa. Tulot saattavat olla kuitenkin sen verran pienet, että palkanmaksu niiden lisäksi voi olla järkevää.

Palkkatyöläisellä yhtiö toimii myös hyvänä mahdollisuutena laskuttaa mahdollisista sivutöistä ja tulouttaa tuotot yhtiöön 20% tasaverolla kun ylityönä palkkatyössä tehdyt työt verotettaisiin progressiivisesti.

(Sijoitus)yhtiön omistaja ei ole muualla palkkatyössä

Tähän ryhmään kuuluvat kokoaikaiset yrittäjät, osa-aikaiset yrittäjät sekä vapaaherrat tms, jotka eivät harjoita muuta kuin sijoittamista.

Osakeyhtiön kautta liiketoimintaa harjoittava on siinä mielessä palkkatyöläistä onnellisemmassa asemassa, että hän voi itse säädellä progressiivisesti verotettujen ansiotulojen määrää maksamalla itselleen optimaalisen summan palkkaa ja jättämällä loput yhtiön tulokseen. Etu korostuu kun tuotot suurenevat. Toisaalta myös yhtiöön kertyy yhä enemmän pääomaa, jonka jakaminen omistajille nopeasti on verotuksellisesti kallista.

Riippuen sijoitusyhtiön varallisuuden määrästä ja paineesta saada rahaa omaan käyttöön, palkkaa on verotuksellisesti optimaalista maksaa vuonna 2017 n. 14-28€k vuodessa. Jos yhtiössä ei ole liikaa varallisuutta kiinni, eikä omaan käyttöön välttämättä tarvitse rahaa, maksaisin sektorin alareunaan tai korkeintaan 19k€, jonka jälkeen marginaalivero ylittää osinkojenjaosta koituvan verorasituksen. Jos suuri osa omaisuudesta on yhtiössä ja rahaa tarvitsisi käyttöön, on perusteltua maksaa enemmän.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

Käyttäjän Kommervenkki kuva
Liittynyt: 30.12.2015, 14:09
Viestejä: 62

Avaisitko vähän laskelmaasi miten pääset näihin lukuihin? En suoraan usko, että palkka vs. osinko laskelma voi pitää paikkaansa (oli sitten kyseessä 28000, 19000, tai 14000€), koska ennen osinkoa on maksettava yritysvero 20% ja sitten pääomatulot osingon verotettavasta osasta. Oletko varmasti muistanut ottaa huomioon yritysveron osuuden laskelmissa?

Käyttäjän pullero kuva
Liittynyt: 23.12.2014, 13:30
Viestejä: 42

kohtuu korkeaksi nousee kokonaisvero/maksut myos tolla 14k palkka ulosmaksulla vaikka veroprosentti ite on vain 2,5% 14kE tuloille. Jos maksaa liksaa ulos ton 14 niin katoseen jaa abaut 13k mutta lisaks yhtiolta menee noita tyoelake maksuja yms. eli jos haluttas maksaa 14k brutto palkka ulos, tulee siita firmalle 17k kustannuksia ja kateen jaa siis 13k eli kokonais kustannuksiksi tulisi ~23% kuluja. laskinkohan jotain vaarin?

EDIT:

Jos sama maksetaan osinkoina niin kustannukset on 20% yhteisovero plus 7,5% paaomatulo vero = 27,5%. Plussa vaatimuksena saa olla maksimissaan sen 8% yhtion velattomasta arvosta ja max 150k osinko.

Jotakuinkin nain ehkapa 14k esimerkilla?:

14kE palkkana sijotusyhtiosta 23% 

14kE sijotusyhtio osinkoina 27,5%

14kE yksityshenkilona ilman sijoitusyhtiota 25,5%

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 124

Omistajayrittäjältä eli YEL-vakuutetulta ei peritä palkasta eläkemaksuja tai muita sivukuluja, ainoastaan n. 2% sotumaksu. YEL-maksun pystyy puolestaan halutessaan säätämään minimiin joka on luokkaa 1400e/v eikä tämä siis ole sidottu palkanmaksun määrään.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

KOMMERVENKKI:

Hyvä kysymys. Aihe on mielestäni tärkeä tuoda esille, koska tuntuisi siltä, että ihmiset ovat kuulleet progressiivisesta ansiotuloverotuksesta, mutta eivät tiedosta sitä verosuunnittelussaan.

- Osinkoa ennen menee tuloksesta 20% yhteisövero ja sen jälkeen 7,5% tai 8,5% pääomatuloveroa (30% tai 34% mukaan) eli yhteensä 27,5% tai 28,5%. Osinkotulohan on listaamattomasta yhtiöstä 25% verotettavaa pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa, kun maksetaan osinkoa alle 150k ja alle 8% jakavan yhtiön nettovarallisuudesta.

- Jos katsotaan asiaa tuhansittain, keskimäärin ansiotulojen marginaalivero ylittää tuon 28,5% kahdennenkymmenennen tuhannen kohdalla. Taulukkoon tästä. Taulukon luvuista saa soveltuvat vähentämällä 7,75% Tyel- ja TVR-maksuja, joiden kohdalla voi ajatella, että ne eivät ole veroa. Eli 19k jälkeinen tuhat verotetaan prosentilla 31,85% (39,6%-7,75%), mikä siis ylittää 28,5%. 

 

PULLERO:

Sinulta jää nyt huomioimatta kaksi oleellista asiaa:

a) Palkat ovat yhtiölle kulua eli pienentävät yhtiön verotettavaa tulosta.

b) Yrittäjän palkasta ei mene sivukuluja kuin ainoastaan sairausvakuutusmaksu 1,08% (aikaisempi nimi sosiaaliturvamaksu). YEL on sitten asia erikseen, mutta palkan mukaan sitä ei makseta. Sijoitusyhtiön pyörittäjän ei tarvitse sitä maksaa.

 

EDIT: VELHO

- Sotu tosiaan vaihtoi nimeään ja laski -> 1,08%

- YEL-vakuutusta ei tarvita jos työtulo ei ylitä alarajaa (n. 7600€/vuosi). Jos on sijoitusyhtiö, joka ei tee erittäin aktiivista kauppaa tms, eihän työtuntejakaan tule tehtyä ja raja ei ylity.

Käyttäjän Velho kuva
Liittynyt: 26.6.2014, 10:40
Viestejä: 124
kaleeri kirjoitti:

- Sotu tosiaan vaihtoi nimeään ja laski -> 1,08%

- YEL-vakuutusta ei tarvita jos työtulo ei ylitä alarajaa (n. 7600€/vuosi). Jos on sijoitusyhtiö, joka ei tee erittäin aktiivista kauppaa tms, eihän työtuntejakaan tule tehtyä ja raja ei ylity.

Hyviä tarkennuksia, totta.

Käyttäjän pullero kuva
Liittynyt: 23.12.2014, 13:30
Viestejä: 42

Huomion kylla etta palkat on kulua ja voidaan vahentaa tuloksesta. Mutta tuo ei ollut tiedossa etta omistaja yrittajalle ei sivukuluja palkan maksusta juuri tule.

Kaytannossa siis toissa kayvalle sijoitusyhtiosta on hyotya vain kun rahaa ei oteta ulos vaan mahd voitot uudelleensijoitetaan. Ja siina voittaa ton 25,5% --> 29% - 20% = 5,5% --> 9%. Jos rahaa pumpataan ulos, niin verot on melko lahelle samat yksityishenkilona tai yhtion kautta.

Ootko muuten tutustunut tohon viron cheissiin? Onko se niin helppoa milta kuulostaa. Suomessa asuva perustaa sijoitusyhtion viroon(yhteisovero 0%) ja jos tarvii rahaa ulos, niin veroja menee yhteensa sama kuin suomessa, viroon maksetaan 14% osinkovero(dharman linkkaama uutinen 2018 viron osinkoveroksi) tai 15% lahdevero ja lisaksi suomeen sen verran(~13%) etta kokonaisveroksi tulee sama 27,5%

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

PULLERO:

Niin siis laskit jotenkin että sivukulujen rasitus olisi 23%. En tosiaankaan ole mikään Viron yhtiöiden asiantuntija, mutta olen siinä käsityksessä, että jos yhtiön ei katsota toimivan Virosta vaan Suomesta käsin, niin yhtiötä verotettaisiin Suomen yhteisöverolla. Korjatkaa ihmeessä jos käsitykseni on väärä.

Käyttäjän jpkl kuva
Liittynyt: 27.6.2014, 21:53
Viestejä: 89

En halua jankuttaa, mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei verosuunnittelussa voi käyttää kaavamaisesti noita marginaaliverotaulukoita. Eli tilanteessa, missä itse päättää 100%:sti palkanmaksusta itselleen, yhtiö tekee tulosta ja nettovarallisuus mahdollistaa osingonjaon, et voi katsoa taulukosta, että "- Jos katsotaan asiaa tuhansittain, keskimäärin ansiotulojen marginaalivero ylittää tuon 28,5% kahdennenkymmenennen tuhannen kohdalla."

Oikea tapa on katsoa kalenterivuoden palkkatulo kokonaisuudessaan, esim. millainen vero-% tulee, jos nostan palkkaa 30.000 euroa vuonna 2016. Tai 25 ke, tai 35 ke. Jokainen YEL-palkan alainen voi tarkastaa vaikkapa verolaskurilla paljonko vero-%:ksi muodostuu 30.000 euron palkan kohdalla. Uskaltaisin lyödä vetoa, että 14k - 19ke ei missään tapauksessa ole optimaalinen jos kokonais-verorasitusta lasketaan... (noiden lukujen kohdalla viittasit jälleen summan jälkeen olevaan marginaaliin, mutta jos siihen saakka on verotettu 5 % ja yli menevä osuus 28 %, niin...)

Edelleen, uskon että olet helppolukuisuuden  ja ymmärrettävyyden vuoksi jättänyt henkilökohtaiset vähennykset yms veroihin vaikuttavat asiat (esim. kirkollisvero vai ei) pois ja tämä ok. Todellisuudessa verotuksessa, myös yrittäjillä, moni asia vaikuttaa kokonaisverotukseen ja tietyt vähennykset huomioidaan myös yrittäjillä ihan automaattisesti lopullisessa verotuksessa. En sitten tiedä, onko noihin marginaaliverotaulukoihin huomioitu nämä jo oletuksina valmiiksi, mutta en niitä liikaa tuijottaisi.

Tai sitten olen vain niin kujalla ja vaihdan ammattia esim. kokopäiväjuopoksi... smiley

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

JPKL:

Harvoin käy näin, mutta täytyy sanoa, että olen täysin päinvastaista mieltä kanssasi :) Olen asiani esittänyt, turha kai sitä on enää toistella.

Vähennykset tulee toki ottaa huomioon. Esimerkiksi suuret kilometrikorvaukset kodin ja työpaikan välisistä matkoista voivat olla merkittäviä.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Osakeyhtiön perustamisilmoitus osa 1

Tällä viikolla aloitan käymään läpi osakeyhtiön perustamisilmoitusta sijoitusyhtiön näkökulmasta. Avaan ilmoituksen kohtia, joiden olen huomannut askarruttavan perustajia. Mukana myös omia kommentteja ja vinkkejä. Tämä ei ole kaikenkattava opas perustamisilmoituksen täyttöön, mutta jos nämä asiat on etukäteen mietittynä, uskoisin ilmoituksen onnistuvan ongelmitta.

Mielestäni ehdottomasti helpoin ja paras tapa on täyttää perustamisilmoitus sähköisesti YTJ-palvelussa. Mukana ovat ainoastaan olennaiset asiat, toisin kuin paperilomakkeessa, joka kuuluu täyttää vain soveltuvin osin ja lisätä oikeat liitelomakkeet. Lisäksi sähköinen tapa on edullisempi, tällä hetkellä 330€, kun paperi-ilmoitus on 380€.

 

Perustamisilmoituksen ensimmäinen osio: Ilmoituksen taustatiedot

Arvonlisäverovelvollisten rekisteri: Tähän liitytään vain, jos aiotaan harjoittaa arvonlisäverovelvollista toimintaa. Arvopaperikauppa tai asuntojen vuokraaminen yksityishenkilöille ei sisällä ALV:ta.

Jos sen sijaan aiot laskuttaa muita yrityksiä esim. konsultoinnista, rekisteriin kannattaa liittyä, vaikka vuosittainen liikevaihto jäisikin alle 10000€ rajan. Syystä, että palvelun ostaville yrityksille on yhdentekevää, onko lasku 100€ ilman ALV vai 100€+ALV, koska he saavat ostojen ALV:n takaisin. Kuitenkin kun itse myyt palvelun, saat tilillesi joko 100€ tai 100€+ALV24% eli 124€. Lähtökohtaisesti ALV:n osuus 24€ tulisi tilittää verohallintoon, mutta ALV-alarajahuojennuksesta johtuen myyjä saa pitää sen kokonaan jos liikevaihto on alle 10000€ tai osittain jos alle 30000€.

Työnantajarekisteri: Liity tähän vain, jos maksat säännöllisesti palkkaa useammalle kuin yhdelle henkilölle. Muutoin ei kannata, muodostuu vain turha ilmoitusvelvollisuus. Palkkoja voi siis maksaa ilman tähän rekisteriin liittymistä.

Ennakkoperintärekisteri: Puhtaan sijoitusyhtiön ei tarvitse liittyä tähän, joskaan siitä ei ole haittaa eikä vaivaa. Tarkoittaa sitä, että jos laskutat toista yritystä, tämän yrityksen tulee tarkastaa onko laskuttaja ennakkoperintärekisterissä. Jos ei ole, tulisi yrityksen pidättää laskustasi osuus suoraan verohallintoon.

Lisätietojen antaja – PRH ja Verohallinto: Huom! Nämä eivät ole perustettavan yhtiön yhteystiedot, eikä näiden ei pitäisi mennä julkisiksi.

Ensi viikolla siirrytään tarkastelemaan perustamisilmoituksen sisältöosiota.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

Käyttäjän samulijp kuva
Liittynyt: 24.1.2017, 17:39
Viestejä: 3

Viro kiinnostaa myös. Jotenkin on syntynyt semmoinen pers -tuntuma, ettei juuri Suomeen kannata uusia yrityksiä perustaa. Salkku ainakin sitten ja oman firman osakkeetkin voisi siirtää Virolaisen firman omaisuudeksi, varsinkin jos tuota Suomen kaksinkertaista osinkoverotusta taas kiristetään. Voisi sitten pitää veneet, jne. virolaisessa rekisterissä. Autossa olisi sitten viron kilvet, mutta ehkä kauppakassi voisi olla täällä suomenkilvissä ja sitten arvokkaammat urheilukiesit viron kilvissä. Sama se on sitten euroopassa ja muualla, millä kilvillä sitä vaikkapa nürbürgringillä kurvailee. Katsastuskonttorille on tietty vähän pitkä matka.

http://www.tallinna24.ee/artikkeli/318225-firman-perustaminen-viroon-kan...

http://www.tallinna24.ee/artikkeli/477240-viro-aikoo-laskea-osinkoveroa

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Osakeyhtiön perustamisilmoitus osa 2

Viime kerralla kirjoittelin alustusta (sijoitus)osakeyhtiön perustamisilmoitukseen ja kävin läpi ilmoituksen taustatiedot-osion. Tänään jatketaan varsinaiseen sisältöön. Seuraavana sähköisessä perustamisilmoituksessa ovat vuorossa:

Toiminimi eli perustettavan yhtiön nimi: Sijoitusyhtiön nimi saattaa tuntua yhdentekevältä, mutta joudut toistelemaan sitä yllättävän paljon tuttaville sekä puhelimessa virastoille ym. Lisäksi ei koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja nimellä voi yhtäkkiä ollakin merkitystä. Taas, nimen voi vaihtaa tai voi ottaa käyttöön aputoiminimiä, mutta kaikki maksaa.

Perustamisilmoitukseen voi ilmoittaa 1-3 nimivaihtoehtoa. Ensimmäinen hyväksytty vaihtoehto tulee voimaan. Jos mitään vaihtoehtoa ei hyväksytä, tulee pyyntö uudesta nimiehdotuksesta. Samalla ilmoituksella kuitenkin jatketaan.

Ohjeita nimen muodostamiseen löytyy esimerkiksi PRH:n sivuilta tästä. Nimelle on tiettyjä kriteerejä, yksi tärkeimmistä se, että se ei voi olla sama tai liian samanlainen jo olemassa olevien yritysten nimien kanssa. Hakuja eri nimivaihtoehdoille voi tehdä YTJ:n sivuilla.

Osakepääoma ja osakkeenomistajat

Ellei ole erityistä syytä tehdä toisin, suosittelen minimiosakepääomaa 2500€. Osakkeiden lukumääräksi valitsisin mieluummin suuren kuin pienen määrän. Ei sinänsä alussa merkitystä, mutta jos osakkeita haluaa joskus myydä tai luoda uusia, on jakaminen helpompaa kun määrä suuri, eikä 1kpl. Itse olen suositellut 2500kpl tai 10000kpl. Jos osakkaita on vain yksi, “Osakkeet maksettava viimeistään” voi yhtä hyvin laittaa vaikka muutaman kuukauden päähän. Jos sen sijaan useita osakkaita, voi miettiä tarkemmin.

Hallitus

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on hallitus. Varsinaisia jäseniä on yhdestä viiteen. Jos varsinaisia jäseniä on vähemmän kuin kolme, on oltava vähintään yksi varajäsen. Jos varsinaisia jäseniä on useampi kuin yksi, tulee valita myös hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja lasketaan myös varsinaiseksi jäseneksi. Hallituksen jäsenille on tiettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

Minimivaatimus hallitukselle on siis yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen. Varajäsen toimii varsinaisen jäsenen sijaisena jos tämä on estynyt.

Tilintarkastaja

Tilintarkastuksesta voisin kirjoittaa joskus enemmänkin. Tilintarkastaja tarkastaa yhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Yhtiö on tilintarkastusvelvollinen, jos vähintään kaksi seuraavista kohdista toteutuu:

  • Taseen loppusumma ylittää 100 000€
  • Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli 200 000€
  • Palveluksessa on keskimäärin kolme henkilöä

Toimitusjohtaja

Pienen sijoitusyhtiön kohdalla myöskään toimitusjohtajasta ei taida olla mitään hyötyä, jos ei haittaakaan. Olen kuullut huhuja, että jos toimitusjohtaja on valittu, siitä voisi olla etua joissain tapauksissa: tukien tai lainojen anomisessa tms. Olen suositellut perustajia valitsemaan itsensä toimitusjohtajaksi, ellei ole mitään syytä olla valitsematta. Perustamisvaiheessa toimitusjohtajan valitseminen on ilmainen, muutos jälkikäteen maksaa.

 

Siinä tämänkertaiset, ensi viikolla jatketaan mm. tilikauden, toimialojen ja yhtiöjärjestyksen parissa.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

Käyttäjän asuntosijoittajaksi kuva
Liittynyt: 28.1.2017, 12:59
Viestejä: 56

Korjaa jos olen väärässä mutta pankeilla on tapana kyllä hävittää tehokkaasti tuo mainittu veroetu pois marginaaleilla. Itselläni on asuntoja sekä omissa, että yrityksen nimissä, joten asia on minulle jossain määrin oleellinen. Laskelma:

vuokratulo yksintyishenkilölle (pääomatulo alle 30.000 euroa):

vuokrat 9.000 euroa (750 e / kk)

yhtiövastike 1.800 euroa (150 e / kk)

korkokustannus 1.530 euroa (180.000 euron laina, 0,85 % korko)

näin ollen vero on 3.969 euroa

yritykselle sama lopputulos saadaan, kun korko on 1,244 % eli ero on 0,59 %-yksikköä eli marginaaliero. Nyt kun asiaan hieman enemmän perehtyneenä tiedän, tuollaisen lainan saaminen pankista vaatii kyllä todella isoa kokonaisasiakkuutta jos edes se riittää pankkien riskipääomakäytännön vuoksi. Eli tämä veroetu vuotaa käytännössä suoraan regulaation seurauksena pankkien tuloslaskelmiin mikäli käytetään velkavipua hyväksi sijoitustoiminnassa.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Kyllähän asia taitaa niin olla, että yhtiön veroedut häviävät, jos lainaehdot ovat huonommat ja on suuri velkavipu. Toki esimerkkisi oli aika äärimmäinen, 4% vuokratuotto ja 100% vipu. Tilanne on jo erilainen esim. 6% tuotolla ja 65% vivulla.

Marginaaliero yhtiöllä ja yksityishenkilöllä taitaa helposti olla juuri jotain 0,5-1 prosenttiyksikköä? Toki riippuu monista asioista.

Sitten on tietysti taloyhtiölainat, jotka ovat samat, oli osakkeenomistajana yhtiö tai yksityishenkilö. Uudiskohteissa näiden avulla saa helposti 70% vivun, hyvät marginaalit, pitkät laina-ajat sekä kaiken lisäksi lainanlyhennysten (ei pelkkien korkojen) verovähennysoikeuden.

 

Käyttäjän asuntosijoittajaksi kuva
Liittynyt: 28.1.2017, 12:59
Viestejä: 56

Juuri näin, oman kokemuksen pohjalta ilman omatakausta yhtiön lainojen korkomarginaali on helposti jopa 2 %-yksikköä yksityishenkilöä korkeampi riippuen pankista. Kilpailutin lainani taannoin ja marginaalihaarukka oli 1,4 - 2,9 % -yksikköä. 1,4 %:ssa täytyi olla henkilökohtainen takaus lainoille

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Osakeyhtiön perustamisilmoitus Osa 3: Tilikausi

Tänä sunnuntaina oli tarkoitus katsoa perustamisilmoitus loppuun asti, mutta tilikaudesta tulikin asiaa sen verran reippaasti, että päätin käyttää siihen koko tekstin.

Tilikausi on 12 kuukauden aikaväli, jolta yhtiön tulos lasketaan ja sen päättymispäivältä selvitetään tase eli varallisuus. Tilikausi on usein kalenterivuosi, mutta se voi olla myös mikä tahansa muu aikaväli. Laskennan helpottamiseksi tilikausi kannattaa lähes poikkeuksetta valita päättymään kuukauden loppuun. Ensimmäinen tilikausi voi olla 6-18 kuukauden mittainen, jolloin siis lopullisen tilikauden voi määrittää haluamalleen aikavälille. Jatkossa tilikausi on 12 kuukautta. Tilikautta voi myös muuttaa.

Arvonlisävero, palkat, vakuutukset ym. erät lasketaan yhtiön tilikaudesta riippumatta kalenterivuosittain. Kalenterivuodesta poikkeavien tilikausien kohdalla tämä aiheuttaa ylimääräistä jaksotusta ja laskemista. Verosuunnittelu muuttuu sekavammaksi ja on helppoa tehdä ajatusvirheitä. Laskentamielessä kalenterivuosi on siis selkein valinta.

Kalenterivuosi on ylivoimaisesti suosituin tilikausi. En tiedä lukemia, mutta heitetään vaikka suuntaa antavasti, että 80%:lla osakeyhtiöistä tilikausi on kalenterivuosi. Tilikausien ja muiden em. laskentajaksojen päättyminen samaan aikaan vuoden vaihteessa aiheuttaa väistämättä kiirettä tilitoimistoissa, tilintarkastuksessa, verohallinnossa ym., joka johtaa pidempiin käsittelyaikoihin, virheisiin ja ennen kaikkea em. tahojen suppeampaan yhtiöösi paneutumiseen ja sitä kautta huonompaan palveluun.

Jos ei ole erityisiä syitä, kuten kauden päättyminen tai jokin verosuunnittelukikka, valita tiettyä tilikautta, suosittelisin asiakkaitani valitsemaan tilikaudeksi joko kalenterivuoden tai välttämään alkuvuoden ruuhkat valitsemalla tilikauden päättymään toukokuun, kesäkuun tai heinäkuun loppuun, selkeimpänä ehkä päättyminen vuoden puolessa välissä kesäkuun lopussa.

Oletetaan, ettei ole erityistä preferenssiä ja puntaroidaan kalenterivuoden ja vuoden puolivälin paikkeilla päättyvän tilikauden välillä. Sanoisin, että jos pyörität “normaalia liiketoimintaa”, jossa yllä mainitut vuositasolla laskettavat erät kuten palkanmaksu, ALV ja vakuutukset ovat merkittävässä osassa, saattaisin kallistua kalenterivuoden puolelle selkeämmän laskennan ja suunnittelun vuoksi.

Sen sijaan, jos sinulla on sijoitusyhtiö ja arvostat asiantuntijatahojen palvelua, valitisin ehdottomasti vuoden puolivälin paikkeilla päättyvän tilikauden. Myös holding-yhtiö, joka omistaa yhtiöitä, joilla tilikausi on kalenterivuosi, saattaa hyötyä kesällä päättyvästä tilikaudesta, jolloin se voi tehdä omat tilikauden lopun (vero)taktiset päätöksensä omistettujen yhtiöiden tilinpäätösten valmistuttua.

Jos ajatellaan kustannuksia, uskoisin lopputuloksen olevan melko lailla sama, päättyykö tilikausi vuodenvaihteessa vai kesällä. Kesällä päättyvä tilikausi luo vähän lisätyötä jaksotusten vuoksi, mutta rauhallisemman ajankohdan pitäisi kompensoida nämä.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita! 

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Osakeyhtiön perustamisilmoitus osa 4

Tänään saatan loppuun yllättävän pitkäksi venähtäneen kirjoitussarjan (sijoitus)osakeyhtiön perustamisilmoituksesta. Seuraavana vuorossa:

Kaupparekisteriin ilmoitettava toimiala

Tähän kohtaan tulee vapaamuotoinen kuvaus yhtiön toimialasta. Tässä esimerkkinä Helsingin pörssin ehkä puhtaimman sijoitusyhtiön Norvestian toimialakuvaus. Ohjeistaisin aloittamaan päätoimialasta ja listaamaan sen jälkeen kaikki nykyiset ja potentiaaliset toiminnat, jotka haluaa julkisesti tuoda esille. Loppuun on monesti tapana laittaa fraasi: “ja kaikki muu laillinen liiketoiminta”. En tiedä, onko tästä hyötyä, mutta tuskin haittaakaan.

Toimialakuvauksella ei yleensä ole suoraa merkitystä, paitsi siihen, mitä näkyy yhtiön julkisissa tiedoissa. Erilaisissa tulkinnanvaraisissa tilanteissa toimialakuvaus voi kuitenkin kallistaa tulkintaa suuntaan tai toiseen. Sijoitusyhtiön olisi tärkeää listata toimialakuvaukseen juurikin sijoitustoiminnot, kuten arvopaperikauppa. Jos esitetään verottajalle sijoitustoiminta verotettavaksi elinkeinotoimintana, tukee vastaava toimialakuvaus tämän menettelyn hyväksymistä.

Verohallintoon ilmoitettava toimiala

Tässä on kyse päätoimialasta, joka valitaan valmiista toimialaluokista. Jos sijoitustoiminta on yhtiön PÄÄtoimialana, toimialaluokka 64990 lienee sopivin. Luokan nimi ei paljoa kerro, mutta sen määritelmästä löytyy kohta: “sijoitustoiminta omaan lukuun, kuten riskipääomayritykset ja luonnollisten henkilöiden sijoitustarkoituksessa perustamat yhtiöt”. Vaikka sijoitustoiminta ei olisikaan yhtiön päätoimiala, se voi silti olla elinkeinotoimintaa. Eli yhtiöllä voi olla useita toimialoja, jotka ovat elinkeinotoimintaa.

Osoite- ja yhteystiedot

Kyseessä ovat yrityksen julkiset yhteystiedot, jotka näkyvät YTJ:ssä ja muissa tietopalveluissa. Huomioitavaa tässä on se, että ainoa pakollinen yhteystieto on osoite. Puhtaat sijoitusyhtiöt ym. voivat välttää enimmät markkinointipuhelut ja -sähköpostit ilmoittamalla pelkän osoitteen.   

Yhtiöjärjestyksen sisältö

Yhtiöjärjestyksen erityispykälistä tai lunastuslausekkeesta en osaa mitään yleistä neuvoa antaa. Jos yhtiössä on useita omistajia, kannattaa yhtiöjärjestyksen säännöt laatia huolella. Suosittelisin tässä tapauksessa melkein aiheesta oikeasti perillä olevan konsultin palveluita (itse en ole sellainen). Myös yhden omistajan yhtiöt voisivat harkita ainakin mahdollisia tulevaisuuden muutoksia omistajissa tai sukupolvenvaihdosta.

Sitten seuraavat vaiheet:

Viesti allekirjoittajalle (jos useita osallisia, voi laittaa viestiä)

Sisällön hyväksyminen

Sähköinen allekirjoitus

Maksu ja lähetys (330€)

Kuittaus ja ohjeet

Eli kun ylläolevat vaiheet on suoritettu, jää perustamisilmoitus odottamaan kuittia osakepääoman maksamisesta. Seuraava vaihe on siis perustaa yhtiölle oma pankkitili, maksaa sinne osakepääoma ja ottaa maksutapahtumasta kuitti. Kun sinulla on kuitti sähköisessä muodossa, kirjaudu uudestaan ytj.fi sähköisiin palveluihin ja lähetä kuitti.

Y-tunnuksen saa heti, mutta perustamisilmoitus menee käsittelyyn Patentti- ja rekisterihallitukseen sekä verohallintoon. Ensiksi mainitusta tulee merkintä kaupparekisteriin sekä nimi ja toisesta luonnollisesti verohallinnon rekisterimerkinnät, olettaen, että kaikki hyväksytään. Joka tapauksessa päätös mahdollisine lisätietopyyntöineen tulee postissa. Tilannetta voi seurata myös osoitteessa ytj.fi.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita!

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)

Tällä kertaa vuorossa tarkennusta aiemmissa postauksissa esiintyneeseen SVOP-rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto löytyy yhtiön taseen oman pääoman ryhmästä. Se eroaa osakepääomasta ja muista sidotuista rahastoista olemalla nimensä mukaisesti vapaata eli sieltä voidaan jakaa varoja.

Sijoitukset SVOP-rahastoon

Miten SVOP-rahastoon sitten päätyy rahaa? Yhtiön perustamisvaiheessa osakepääoma (yleensä minimi 2500€) on maksettu, mutta yhtiön omistajat tai uudet sijoittajat haluaisivat sijoittaa yhtiöön lisää rahaa. Tällöin uudet sijoitukset yhtiöön voidaan kirjanpidossa merkitä SVOP-rahastoon, jolloin yhtiön oma pääoma nousee sijoituksen verran, tai velaksi sijoittajille vieraaseen pääomaan, jolloin oma pääoma ei muutu. Korkeampi oma pääoma mahdollistaa korkeammat kohtuullisesti verotettavat osingot sekä saattaa edistää yhtiön mahdollisuuksia saada ulkopuolista rahoitusta kuten pankkilainaa.

Yllä puhuttiin ns. vastikkeettomasta sijoituksesta yhtiöön, jossa sijoittajat eivät saa sijoituksen vastineeksi lisää yhtiön osakkeita. Vastikkeettomat sijoitukset toimivat parhaiten yhden henkilön omistamissa yhtiöissä, muutoin kannattaa olla hyvin tarkkana tai sitten luoda jokaista sijoitusta vastaan uusia osakkeita. Vastikkeellinen sijoitus on siis sellainen, jossa yhtiö luo uusia osakkeita ja myy niitä sijoittajille.

Osakepääoman alentamiset voidaan merkitä SVOP-rahastoon. Myös osakkaan antamat lainat yhtiölle voi halutessaan muuttaa SVOP-sijoitukseksi tai päinvastoin.

Varojen palauttaminen ja ehdot

Oletustilanne on se, että palautukset SVOP-rahastosta verotetaan osinkona. Jos tästä haluaa poiketa eli palauttaa varoja verottomasti pääomanpalautuksena, on pystyttävä esittämään luotettava selvitys seuraavista asioista:

  • Palauttava yhtiö on listaamaton yhtiö
  • Varoja palautetaan samalle taholle, joka on tehnyt sijoituksen
  • Varat palautetaan 10 vuoden kuluessa sijoituksesta

Jotta pystyy selvittämään yllä mainitut asiat luotettavasti, on suositeltavaa pitää kirjaa kaikista SVOP-sijoituksista ja -palautuksista. SVOP-sijoituksen vaihtoehto, lainaus yhtiölle, toimii samoilla ehdoilla, paitsi ilman 10 vuoden aikarajaa (ja palauttava yhtiö voi olla listattu).

Kun SVOP-rahastosta halutaan palauttaa varoja, on siitä päätettävä yhtiökokouksessa kuten osingonjaostakin.

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymykset ja kommentit ovat lämpimästi tervetulleita.

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Kun osakkaat lainaavat rahaa yhtiölle, veroseuraamuksia tai aikarajoja ei käytännössä ole. Jos sen sijaan lainaus tapahtuu toiseen suuntaan eli yhtiöltä osakkaalle, joutuu tästä verolle. Näin on toki pakko olla, eihän kukaan muuten maksaisi palkkoja vaan lainaisi rahaa yhtiöltä, eikä koskaan maksaisi takaisin. Lainaa yhtiöltä kutsutaan osakaslainaksi.

Verotus menee niin, että tilikauden lopussa maksamatta oleva, verovuotena nostettu osakaslaina on pääomatuloa lainansaajalle. Edellisinä vuosina nostettuja osakaslainoja ei veroteta uudestaan. Osakaslaina ei ole yhtiölle kulua, eikä siten vähennä yhtiön tuloveroja, kuten esimerkiksi maksetut palkat.

Kun verotettua osakaslainaa sitten maksaa takaisin, saa lainansaaja vähentää lyhennysten suuruisen summan verotuksessa pääomatuloistaan. Vähennyksen saa tehdä vain, jos takaisinmaksu on tapahtunut viimeistään viidentenä vuotena lainausvuoden jälkeen.

 

Milloin osakaslaina on järkevä

Osakaslainasta voi saada etua, jos yhtiöllä on varoja, mutta osakkaalla ei. Jos kaikki verotehokkaat keinot rahan kotiuttamiseksi yhtiöstä osakkaalle on käytetty, mutta osakas tarvitsee väliaikaisesti rahaa omaan käyttöönsä vielä lisää, voi osakaslaina tulla kyseeseen. Edellytyksenä on se, että osakas kykenee maksamaan lainan takaisin viimeistään viidentenä vuotena lainauksesta ja että osakkalla on pääomatuloja, joista vähennyksen tehdä.

  • yhtiö ei ole osakkaalle velkaa
  • palkkaa on nostettu sinä vuonna jo ~27k€, jolloin seuraavista palkanmaksuista menee veroa lähes 40%
  • osinkoa on jaettu 8% yhtiön nettovarallisuudesta tai 150k€, jolloin ylimenevät osingot verotetaan kalliisti
  • muutkin keinot kuten luontoisedut on koluttu
  • osakaslainan kykenee palauttamaan viimeistään viidentenä vuotena lainauksesta

Jos tällaisessa tilanteessa osakas tarvitsee lisää rahaa omaan käyttöön, vaihtoehtona on nostaa lisää palkkaa tai osinkoa ja maksaa tulosta vähintään ~40% veroa TAI jättää raha yhtiön tulokseen ja maksaa yhtiövero 20%, nostaa osakaslainaa, maksaa siitä pääomatulovero 30%, yhteensä siis 50%. Tässä vaiheessa maksetaan enemmän, mutta osakaslainan pääomatuloveron saa takaisin kun lainaa lyhentää ja on pääomatuloja josta vähennyksen tehdä. Lopulta ollaan alkutilanteessa, jossa varat ovat yhtiön sisällä.

Osakaslaina ei ole voitonjakokeino, vaan käytännössä max reilun viiden vuoden laina yhtiöltä osakkaalle. Osakaslainasta ei ole etua, jos joudut joka tapauksessa jakamaan yhtiöstä varoja kalliilla veroprosentilla maksaaksesi osakaslainan takaisin. Usein sillä voi kuitenkin saada kätevästi liikkumavaraa muiden rahoitusjärjestelyiden tueksi.

LÄHDE:

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Ilmoitt...(15655)

 

Blogi julkaistaan myös sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!

Käyttäjän jpkl kuva
Liittynyt: 27.6.2014, 21:53
Viestejä: 89

Aika tarkkana saa olla tuon osakaslainan kanssa eikä sitä voi pelkästään verotuksellisesta näkökulmasta ajatella. Kyse voi olla mm. laittomasta varojenjaosta ja pahimmillaan johtaa vahingonkorvaus- tai jopa rikosvastuuseen...

Käyttäjän KepilläJäätä kuva
Liittynyt: 11.1.2015, 11:40
Viestejä: 265

Niin jo osakeyhtiölaki edellyttää, että lähipiirilainalla on riittävät liiketaloudelliset perusteet. Ei ainakaan itselleni äkkiseltään tule mieleen mikä tällainen peruste voisi olla. Toisaalta jos olet sijoitusyhtiön ainoa osakas, eikä yhtiöllä ole velkojia, niin eipä tuota lähipiirilainaa kenelläkään tarvitsekaan perustella.

Jos taas omistajia on useita ja/tai yrityksellä on velkataakkaa, niin sitten en ainakaan itse lähtisi lähipiirilainoilla kikkailemaan.

Tuota kirjoitusta kannattaisi ehkä täydentää myös OYL:n pykälillä.

Käyttäjän jpkl kuva
Liittynyt: 27.6.2014, 21:53
Viestejä: 89

Juuri näin. Tilanne on aika perverssi kun verottaja esittää ohjeensa niin, ettei osakaslainassa ole mitään väärää, se vain verotetaan näin. Sama ongelmahan on kirjanpitolainsäädännön ja verotuksen välillä, niitä ei ole täysin "synkronoitu"... Tilintarkastajat (joilla ei toki mitään sanktiovaltaa ole, kunhan lausuvat) näkevät poikkeuksetta osakaslainan seikkana, joka nostetaan kertomukseen.

Käytännössä vastuu (yhden miehen / yhden perheen osakeyhtiöissä) realisoituu tilanteessa, jossa yrityksellä menee huonosti tai pahimmillaan menee nurin. Jos tällaisessa tilanteessa yhtiöllä on osakaslainaa, voi pahimmillaan häkki heilahtaa...

Käyttäjän kaleeri kuva
Liittynyt: 5.8.2014, 09:50
Viestejä: 211

Hyviä kommentteja, kiitos niistä. Tätä juuri kaipaisin, omat kirjoitukset kun on tehty nopeasti ja omasta näkövinkkelistä niin aina jää asioita huomioimatta. Täydennetään...

Olette ihan oikeassa, olisi pitänyt tuoda osakeyhtiölain puolta esille. Lisäksi kirjoitus oli lähinnä yhden omistajan näkökulmasta, täytyy painottaa myös sitä enemmän. Samaa mieltä, että usean omistajan, poislukien avioparit tms, tapauksessa osakaslainailu menee hankalaksi. Laitan tänne viestiä kun muutokset on tehty. 

Sivut

Mainos: Aurejärvi Varainhoito
Yksilöllistä ja luotettavaa täyden valtakirjan varainhoitoa
Tutustu